Elatusmaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja rikki
Sanon tämän nyt suoraan: nykyinen elatusmaksusysteemi on täysin epäreilu ja vanhanaikainen. Lapsesta huolehtiminen on toki yhteinen vastuu, mutta miksi toinen vanhempi yleensä isä määrätään automaattisesti käveleväksi lompakoksi ilman, että kukaan kysyy miten rahat käytetään?
Moni maksaa kiltisti joka kuukausi, vaikka ei saa päättää lapsen asioista, nähdä tätä kuin satunnaisesti, ja usein joutuu katsomaan, kun ex-puoliso käyttää rahat uusiin huulitäytteisiin tai Teneriffan matkoihin. Lapsen hyväksi? Toki, silloin kun niin tehdään mutta kukaan ei valvo sitä. Äiti voi puhaltaa rahat menemään mihin hölynpölyyn ikinä huvittaa.
Miksi emme puhu siitä, että elatusmaksut ovat monelle keino manipuloida ja kontrolloida?
Miksi elatusvelvollisuus toimii oletuksilla, jotka eivät enää vastaa nykyaikaa?
Jos nainen ei hoida lapsiaan hän on huono äiti.
Jos mies ei maksa hän on rikollinen.
Missä kohtaa tämä muuttui oikeudenmukaiseksi?
On korkea aika päivittää koko järjestelmä 2020-luvulle, vai jatketaanko muka vanhalla rikkinäisellä kaavalla, jossa toinen maksaa ja toinen korjaa hedelmät ja kontrolloi?
Kommentit (2132)
"Ihanko tosissasi väität sen olevan väkivaltaa että lapsille jätetään mopot ostamatta ja huvipuistot käymättä, kunhan todellisista perustarpeista on huolehdittu. Onhan se totta, että elämykset ovat hieno asia elämässä mutta niiden puute ei ole mitään väkivaltaa vaikka vanhemmilla olisi niihin varaa."
Ei, näin en väittänyt. Mopot ym. olivat esimerkkejä siitä, miten hyvätuloiset käyttävät rahaa lapsiin enemmän kuin köyhät. Täällä yritetään väittää, että lapsen kulut olisivat samat perheen tulotasosta riippumatta. Näin ei todellisessa maailmassa ja normaaleissa perheissä ole.
Kyllä sitä pidetään taloudellisena väkivaltana, jos perheessä on suuri ero perheenjäsenten taloudellisessa tilanteessa. Jos esimerkiksi yhdellä perheenjäsenellä on mahdollisuus shoppailla, matkustaa & harrastaa runsaasti ja osa ei voi ostaa edes tarpeellisia vaatteita hajonneiden tilalle. Eli jos lapselle ei tarjottaisi mitään muuta kuin toimeentulotuen lapsiosaa vastaava minimi, mutta aikuiset käyttäisivät reippaasti rahaa itseensä, näkisin tämän menevän tuohon kategoriaan. Mikään yksittäinen mopon puuttuminen tms. ei tietenkään.
Lapsi ei elä pyhällä hengellä. Ne rahat menee lapseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksan 232€/kk elatusmaksuja, enkä saa päättää mitään lapsen elämässä. Tapaan kerran pari kuussa jos eksä suostuu. Missä vaiheessa tästä tuli laillistettua ryöstöä?
Olosuhteita tarkemmin tuntematta on mahdotonta sanoa, onko tämä kohtuullista, mutta mikään seikka ei koskaan poista sinulta elatusvelvollisuutta. Lasten asiosta päättäminen on asia, joka sinulta saattaa olla evätty, koska teillä ei ole yhteishuoltajuutta?
Olen eri. Mielestäni yhteishuoltajuus on paholaisen keksintö. Sanon näin, vaikka olen uskovainen. Tämä käytäntö antaa häiriintyneelle tai "sairaalle" henkilölle mahdollisuuden kiusata ja häiritä ja haitata exän ja lapsen elämää vuosikausien ajan kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Sinä aikana voi sekä lapsen että exän
Tämä. Lapsi ei koskaan pyydä syntyä. Se on todella pitkä aika viettää seurassa jota ei itse saa valita. Lisääntyjät voisivat opetella hankkimaan seuraa muualta kuin alapäästään.
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Eli pitäisikö lahjasukusoluhoidot siis mielestäsi lopettaa?
Nyt pistit kyllä pahan.
Ehkä niin, että kun lapsi täyttää vaikka 16 tai vaikka 18, niin silloin pitäis saada tietää biologiset vanhemmat. Jos siis itse haluaa.
Laki muutettiin sellaiseksi vuonna 2007, että nykyään lahjasoluista alkunsa saanut lapsi saa tietää luovuttajan henkilöllisyyden, jos vaan tietää sitä kysyä. Vanhempia ei nimittäin ole velvoitettu kertomaan lapselleen siitä, että hänet on saatu alulle lahjasoluilla.
Okei. Sulla oli parempaa tietoa kun mulla.
Aikuinen lapsi voi helposti saada selville nämä asiat DNA-testin avulla, jos vanhemmat eivät olekaan biologisia vanhempia. Varmaan olisi viisaampaa kertoa asiasta, kun laps
Ei se kyllä mitenkään automaattisesti ihan niin helposti selviä. Itse olen saanut alkunsa luovutetuilla sukusoluilla ja tein nyt aikuisena dna-testin, eikä tuloksissa ollut mitään sellaista mikä auttaisi selvittämään biologisen isän henkilöllisyyttä.
Toisaalta, nykyään olen ehkä ihan tyytyväinenkin siihen ettei mitään selvinnyt. Luulen, että en kuitenkaan osaisi ajatella isänä, edes biologisena sellaisena, ketään muuta kuin omaa isääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toki minulla on pyöräilyharrastus, parturi vuosittain ja taulu. Minulle ei tule tuloja muualta kuin palkastani ja säästöön jää joka kuukausi 2000€/kk. Noin, ole hyvä."
Tulosi ovat siis hyvät ja säästöönki jää rahaa. Silti kiukuttelet reilun parin sadan euron kuluista oman lapsen elämiseen?? On tää veijari. Ei luoja, joku tällekin lapsen saanut
Taidat nyt kyllä sekoittaa johonkuhun toiseen.
Sinähän se valitit, kun nainen sisustaa kotiaan, kun mies maksaa lapsensa rlämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toki minulla on pyöräilyharrastus, parturi vuosittain ja taulu. Minulle ei tule tuloja muualta kuin palkastani ja säästöön jää joka kuukausi 2000€/kk. Noin, ole hyvä."
Tulosi ovat siis hyvät ja säästöönki jää rahaa. Silti kiukuttelet reilun parin sadan euron kuluista oman lapsen elämiseen?? On tää veijari. Ei luoja, joku tällekin lapsen saanut
Taidat nyt kyllä sekoittaa johonkuhun toiseen.
Sinähän se valitit, kun nainen sisustaa kotiaan, kun mies maksaa lapsensa rlämisestä.
En. Sori siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas esimerkki täysin kieroutuneesta naisen ajattelutavasta, ostellaan pokkana niihä sisustustyynyjä ja livelaughlove-paskaa kotiin ex-miehen rahoilla koska lapsi muka jotenkin tarvitsee niitä. Eiköhän kohta joku perustele ne botoxit ja geelikynnetkin jollain äippälogiikalla.
Se turhan krääsän ostelu ei vaikuta mitenkään elatusmaksujen suuruuteen, joten täysin epärelevantti esimerkki. Elatusmaksuissa otetaan huomioon laskennalliset elatuskulut sekä lapsen omat menot kuten harrastukset tai vakuutukset. Ei elatusmaksuissa huomioida lähivanhemman kodinhankintoja mitenkään, ei myöskään hänen henkilökohtaisia menojaan.
Ja geelikynnet on aivan typerä esimerkki muutenkin - just katsoin MOT:n dokumentin kynsibisneksen epäkohdista, ja siinä kävi ilmi, että nuo ovat älyttömän halpoja. En usko, että
"Ei muuten tarvitse, paitsi jos vanhempi valittaa että ei ole rahaa ruokaan ja on saanut ne summat mitä pitää jäädä elämiseen minimissään."
Jos valittaa. Ei täällä kukaan ole siitä valittanut. Vain siitä, kun etä joutuu kustantaa oman lapsensa elämästä osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritys on siis maatila, jossa omistus oli 50/50. Osituksessa minulle jäi tila velkoineen ja exän lunastin sievoisella summalla käteistä ulos. Avioehtoa ei tehty koska oli luottamus toiseen ja että sovittu pitää.
Elinkeinonharjoittajana ne lainat on ihan henkilökohtaisesti otettuja ja ne on maksettava ja ne vaikuttavat tietenkin todelliseen elatuskykyyni yksi yhteen. Niitä tosiaan ei huomioida laskelmassa. Lopputulema on, että laskelma ei kerro mitään todellisuudesta ja johtaa täysin perverssiin lopputulokseen.
Ei ole mikään pervessi lopputulos, tottakai sinun täytyi lunastaa exäsi osuus, jos omaisuus oli hänenkin nimissään. Varmaankin omaisuuden arvo oli jonkun toimesta arvioitu, jos olet siihen lainaakin ottanut. Kyllähän joutuisit osallistumaan lastesi elatukseen ihan ydinperheenäki ja tuskin se ainakaan halvemmaksi tulisi.
Niin. Erossa siis lunastin exän puolikkaan. Sen jälkeen maksan hänelle toisen puolikkaan elatusmaksuina. Kyllä se nyt hieman perverssiä vaan on. Hän saa lopputuloksena koko omaisuutemme ja minulle ei jää yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pieleen mennyt yritystoiminta on tuohon syynä. Vaimosi myös osaltaan maksaa lastenne elämästä. Se, että halusit tilan, yrityksen ja lainat itsellesi, oli sinun päätös. Elatusvelvollisuutta se ei poista.
Ei yritystoiminta mitenkään pieleen ole mennyt. Se, että tila jäi minulle, ei ollut oma päätökseni vaan yhdessä sovittu. Samalla sovittiin muutenkin elatusvelvollisuuden jakautumisesta tasan. Mutta kappas kun meni muutama vuosi, niin ex alkoikin tuntea itsensä kovin köyhäksi ja vaatia elatusmaksua sovitun tasajaon sijaan.
Sinulla siis menestyvä maatila ja palkkatyö. Silti velkaantunut niin pahasti, ettei varaa peruselareihin? Miten tässä tapauksessa määritellään se, että bisnes on toimiva?
Kun maksoitte kaiken puoliksi, maksoitko silloin vähemmän lastesi elämästä?
Olem kirjoittanut tämän aikaisemminkin tänne jonnekin ketjuun lapsen aiheuttamista kuluista, mutta meidän yhden lapsen ydinperheessä, jossa lapsi on 10 v, äidin nettopalkka 3700 e/kk, pääomatulot 300 e/kk ja isän nettopalkka 2000 e, lapseen menee vuodessa melkein 12 000 e.
Harrastuksiin 3000 e (musiikkiharrastus, jalkapallo ja partio, lisäksi pari leiriä kesällä)
Vaatteet 1000 e (viimeksi ostettiin kirpparilta kesäksi tennarit ja juhlakengät, Tokmannin alesta 5 e sandaalit ja kenkäkaupasta uutena urheilusandaalit 60 e)
Ruoka 3000 e (maidolle allerginen ja urheilee paljon, kerran kuussa syömme ravintolassa)
Viikkoraha 520 e, eli 10 e/kk, josta säästää itse partioleiriä varten 5 e/kk
Liittymämaksu, pleikkamaksu ja äänikirjapalvelumaksu 250 e/v
Matkustaminen 1000 e, kerran vuodessa Lappiin laskettelemaan, pari kylpylälomaa
Lapselle säästöön 1200 e, 100 k rahastoihin
Vakuutukset, terveys ja hygienia 500 e, (matka-tapaturma- ja sairausvakuutus, shampoot, laastarit, harjat, ponnarit, rasvat, vitamiinit ja kerran vuodessa täishampoo tai jotain muuta ylläriä)
Tavarat ja muut sekalaiset, joulu- ja synttäeilahjat 1000 e, (kaverisynttäreitä on ainakin kerran kuussa 15 e/kpl, vesimaksu 20 e/hlö,viimeksi ostettiin uusi pyöräilykypärä ja valoja pyörään 80 e, seuraavaksi ostetaan synttärilahjaksi jotain, yleensä n. 150 eurolla sekä synttäreille että jouluksi plus synttäritarjoilut n. 100 e)
Ilolla maksamme, koska voimme. Me molemmat vanhemmat ymmärrämme että lapsen kasvattaminen maksaa ja koska meillä on varaa, niin mielellämme maksamme.
Luultavasti jos eroaisimme, minä maksaisin miehelle elatusapua ja mielelläni maksaisin, koska en haluaisi että lapsi kärsii siitä että vanhemmat eivät halua asu yhdessä.
Elatusapuja välttelevät miehet ovat saastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa ettei yhdessäkään ydinperheessä menisi lapsen menoihin 388€? Siis tuo menee vähintään ihan kaikilla, joilla ei ole isoa köyhyysongelmaa.
Meillä kun lapset muuttivat pois kotoa, ruokakulut laskivat 400€/kk. Lasten kuukausirahat olivat pari sataa, mikä oli vähän, kun niistä kuitenkin maksoivat omia menojaan, mutta tuntuva meno minulle silti. Lasten vaatteisiin meni myös satasia kuukaudessa. Vesimaksut alenivat vastikkeesta pois.
Vaikkei huomioisi harrastuskuluja ollenkaan, eikä isomman asunnon tarvetta, niin kyllä 500€/kk/lapsi oli ihan minimi. Ainakin vuokralla asuessa se isomman asunnon tarve on kyllä ihan todellinen kulu sekin, ja pitää huomioida.
Tuo on ihan käsittämätön väite,
"Riippunee nyt ihan lapsen iästäkin. Teinipojan kasvu voi olla aika hurjaa lyhyen ajan sisään, jolloin niitä uusia vaatteita ja kenkiä nyt vaan tarvitsee.
Ja tokihan siis etävanhempi voisi itse mennä lapsen kanssa shoppailemaan. Etenkin teinillä voi olla sitten vahva mielipide niihin ostettaviin vaatteisiin, ettei vaan valita hyllystä jotain, kuten pikkulapsen kohdalla. "
Ja se ruuan määrä, mitä teinipoika syö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritys on siis maatila, jossa omistus oli 50/50. Osituksessa minulle jäi tila velkoineen ja exän lunastin sievoisella summalla käteistä ulos. Avioehtoa ei tehty koska oli luottamus toiseen ja että sovittu pitää.
Elinkeinonharjoittajana ne lainat on ihan henkilökohtaisesti otettuja ja ne on maksettava ja ne vaikuttavat tietenkin todelliseen elatuskykyyni yksi yhteen. Niitä tosiaan ei huomioida laskelmassa. Lopputulema on, että laskelma ei kerro mitään todellisuudesta ja johtaa täysin perverssiin lopputulokseen.
Ei ole mikään pervessi lopputulos, tottakai sinun täytyi lunastaa exäsi osuus, jos omaisuus oli hänenkin nimissään. Varmaankin omaisuuden arvo oli jonkun toimesta arvioitu, jos olet siihen lainaakin ottanut. Kyllähän joutuisit osallistumaan lastesi elatukseen ihan ydinperheenäki ja tuskin se ainaka
Niin. Erossa siis lunastin exän puolikkaan. Sen jälkeen maksan hänelle toisen puolikkaan elatusmaksuina. Kyllä se nyt hieman perverssiä vaan on. Hän saa lopputuloksena koko omaisuutemme ja minulle ei jää yhtään mitään.
Eihän teidän erolla ja omaisuuden jakamisella ole mitään tekemistä sen kanssa että sinulla on edelleen elatusvelvollisuus lapsiisi. Ei ne liity toisiinsa millään tavalla, ovat ihan erillisiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieleen mennyt yritystoiminta on tuohon syynä. Vaimosi myös osaltaan maksaa lastenne elämästä. Se, että halusit tilan, yrityksen ja lainat itsellesi, oli sinun päätös. Elatusvelvollisuutta se ei poista.
Ei yritystoiminta mitenkään pieleen ole mennyt. Se, että tila jäi minulle, ei ollut oma päätökseni vaan yhdessä sovittu. Samalla sovittiin muutenkin elatusvelvollisuuden jakautumisesta tasan. Mutta kappas kun meni muutama vuosi, niin ex alkoikin tuntea itsensä kovin köyhäksi ja vaatia elatusmaksua sovitun tasajaon sijaan.
Sinulla siis menestyvä maatila ja palkkatyö. Silti velkaantunut niin pahasti, ettei varaa peruselareihin? Miten tässä tapauksessa määritellään se, että bisnes on toimiva?
Kun maksoitte kaiken puoliksi, maksoitko silloin vähemmän lastesi elämästä?
Maksoin tietenkin, koska silloin maksoin todelliset kulut puoliksi. Nyt kaavamaisesti määritelty elatusmaksuni on noin kuusinkertainen.
Varmaan ymmärrät, että yhden aikuisen tuloilla saman velkamäärän hoitaminen on aavistuksen haastavampaa kuin kahden aikuisen tuloilla, huomioiden vielä tasingon rasite osituksesta. Nyt sain päälle kuusinkertaiset lasten elatuskulut. Yritystoiminta joka itsessään on pitkällä aikavälillä kannattavaa ja jonka velkamäärä alunperin oli meille avioparina täysin hoidettavissa, ei kuitenkaan enää riitä kattamaan velkoja ja kasvaneita menojani vaan elän alle varojeni eikä ulospääsyä näy.
Toki alkuperäisiin kannattavuuslakselmiin nähden on ollut silkkaa huonoa tuuriakin, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana maatalouden kannattavuus kustannusrakenteen muutosten takia heikentyi paljon, korot nousivat huomattavasti ja on ollut enemmän heikkoja satovuosia. Kaikki riskit joita voi kuvitella, ovat toteutuneet. Silti niistä olisi pihistellen ja kituuttaen vielä selvinnyt, mutta exän ahneus oli se kuuluisa viimeinen oljenkorsi kamelin selän katkaisijana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsien ja exän syykö se on, että sulla on liian isot velkamenot tuloihin nähden?
Ei. Mistä niin keksit?
Se oli yhteinen sopimus erossa kun mulle jäi velat ja exän maksoin ulos käteisellä. Silloin sovittiin että lapsiin liittyvät kulut jaetaan tasan eikä muuta vaadita toisilta.
Muutamassa vuodessa kuitenkin ilmeisesti erotienestit oli törsätty johonkin pihalle ilmestyneisiiin asuntovaunuihin, paljuihin, kotaan, veneisiin sun muihin juttuihin ja rahapula iski. Joten exän lompakko alkoikin kutsua. Niin unohtuivat vanhat lupaukset ja vakuuttelut.
Siis etkö sinä ole maksanut elatusrahaa lapsestasi/lapsistasi muutamaan vuoteen lainkaan vai onko exäsi vaatimassa elatusrahan korottamista?
Vai mistä tässä on
Jotainhan silloin sinun luonasi lasten ollessa yötä on tapahtunut, kun se on noin voimakkaan reaktion aiheuttanut. Yksinhuoltajuuden vaatimisineen kaikkineen...
Mikä oli se mielestäsi kohtuullinen summa, johon sinulla olisi varaa / lapsi, mikä ei ajaisi sinua konkurssiin?
Selvitätkö mitä tarkoitat lauseella "Menetin samalla kertaa sekä lapseni että taloudelliset mahdollisuuteni heitä elättää ja selvitä."
Samoin tämä lause on epäselvä: "Lapsillemme minulta ei tule jäämään mitään perintöä, sillä ex haluaa käyttää kaiken lasten ollessa alle 18 ja hänen taloudellisen valtansa alla."
Mikäli lapset ovat yli 12 vuotiaita heidän sanaansa kuunnellaan oikeudessa. Miksi lapset eivät halunneet sinun luoksesi asumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa ettei yhdessäkään ydinperheessä menisi lapsen menoihin 388€? Siis tuo menee vähintään ihan kaikilla, joilla ei ole isoa köyhyysongelmaa.
Meillä kun lapset muuttivat pois kotoa, ruokakulut laskivat 400€/kk. Lasten kuukausirahat olivat pari sataa, mikä oli vähän, kun niistä kuitenkin maksoivat omia menojaan, mutta tuntuva meno minulle silti. Lasten vaatteisiin meni myös satasia kuukaudessa. Vesimaksut alenivat vastikkeesta pois.
Vaikkei huomioisi harrastuskuluja ollenkaan, eikä isomman asunnon tarvetta, niin kyllä 500€/kk/lapsi oli ihan minimi. Ainakin vuokralla asuessa se isomman asunnon tarve on kyllä ihan todellinen kulu sekin, ja pitää huomioida.
"Riippunee nyt ihan lapsen iästäkin. Teinipojan kasvu voi olla aika hurjaa lyhyen ajan sisään, jolloin niitä uusia vaatteita ja kenkiä nyt vaan tarvitsee.
Ja tokihan siis etävanhempi voisi itse mennä lapsen kanssa shoppailemaan. Etenkin teinillä voi olla sitten vahva mielipide niihin ostettaviin vaatteisiin, ettei vaan valita hyllystä jotain, kuten pikkulapsen kohdalla. "
Ja se ruuan määrä, mitä teinipoika syö!
Jaa. Meidän teinit söivät vähän ja hankkivat sen itse. Koskaan ei mitään turhaa meikkejä, koulukirjoja yms ostettu. Ostamani vaatteet eivät kelvanneet joten hankkivat sitten itse jostain vaatteensa, en tiedä mistä saivat sen verran rahaa koska mitään viikkorahoja emme koskaan maksaneet. Ja ihan ydinperheessä elimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritys on siis maatila, jossa omistus oli 50/50. Osituksessa minulle jäi tila velkoineen ja exän lunastin sievoisella summalla käteistä ulos. Avioehtoa ei tehty koska oli luottamus toiseen ja että sovittu pitää.
Elinkeinonharjoittajana ne lainat on ihan henkilökohtaisesti otettuja ja ne on maksettava ja ne vaikuttavat tietenkin todelliseen elatuskykyyni yksi yhteen. Niitä tosiaan ei huomioida laskelmassa. Lopputulema on, että laskelma ei kerro mitään todellisuudesta ja johtaa täysin perverssiin lopputulokseen.
Ei ole mikään pervessi lopputulos, tottakai sinun täytyi lunastaa exäsi osuus, jos omaisuus oli hänenkin nimissään. Varmaankin omaisuuden arvo oli jonkun toimesta arvioitu, jos olet siihen lainaakin ottanut. Kyllähän joutuisit osallistumaan lastesi elatukseen ihan ydinperheenäki ja tuskin se ainaka
"Niin. Erossa siis lunastin exän puolikkaan. Sen jälkeen maksan hänelle toisen puolikkaan elatusmaksuina. Kyllä se nyt hieman perverssiä vaan on. Hän saa lopputuloksena koko omaisuutemme ja minulle ei jää yhtään mitään."
Erossa hän sai oman puolikkaan. Elareilla maksat lapsesi elämisestä. Vaimosi maksaa myös. Miten tämä laskutoimitus sinun päässäsi muuntuu siten, että vaimosi ei maksa mitään ja saa vaan kaiken sinun omistaman. Kuka siis kustantaa lapsesi elämän?
Jotenkin sekopäinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juljus kirjoitti:
Eli pitäisikö lahjasukusoluhoidot siis mielestäsi lopettaa?
Nyt pistit kyllä pahan.
Ehkä niin, että kun lapsi täyttää vaikka 16 tai vaikka 18, niin silloin pitäis saada tietää biologiset vanhemmat. Jos siis itse haluaa.
Laki muutettiin sellaiseksi vuonna 2007, että nykyään lahjasoluista alkunsa saanut lapsi saa tietää luovuttajan henkilöllisyyden, jos vaan tietää sitä kysyä. Vanhempia ei nimittäin ole velvoitettu kertomaan lapselleen siitä, että hänet on saatu alulle lahjasoluilla.
Okei. Sulla oli parempaa tietoa kun mulla.
Aikuinen lapsi voi helposti saada selville nämä asiat DNA-testin avulla, jos vanhemmat eivät olekaan biologisia vanhempi
Tarkoitin sitä, että jos lapselle ei kerrota hänen saaneen alkunsa luovutetuilla soluilla, niin jotkut tekevät aikuisena huvin vuoksi DNA-testin ja silloin asia tule ilmi. Biologinen isä ei selviä tällä tavalla paitsi siinä tapauksessa, jos miehellä on parisuhteessa syntynyt iso lapsi, joka on myös tekee testin.
Suomessa elatusmaksut eivät kata edes puolia lapseen menevistä menoista
Olet oikeassa että elatusmaksuja pitää muuttaa ja korottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieleen mennyt yritystoiminta on tuohon syynä. Vaimosi myös osaltaan maksaa lastenne elämästä. Se, että halusit tilan, yrityksen ja lainat itsellesi, oli sinun päätös. Elatusvelvollisuutta se ei poista.
Ei yritystoiminta mitenkään pieleen ole mennyt. Se, että tila jäi minulle, ei ollut oma päätökseni vaan yhdessä sovittu. Samalla sovittiin muutenkin elatusvelvollisuuden jakautumisesta tasan. Mutta kappas kun meni muutama vuosi, niin ex alkoikin tuntea itsensä kovin köyhäksi ja vaatia elatusmaksua sovitun tasajaon sijaan.
Sinulla siis menestyvä maatila ja palkkatyö. Silti velkaantunut niin pahasti, ettei varaa peruselareihin? Miten tässä tapauksessa määritellään se, että bisnes on toimiva?
Kun maksoitte kaiken puoliksi, maksoitko silloin vähemmän lastesi elämästä?
Maksoi
Varmaan shoppailet kaikkia "pakollisia" uusia hankintoja esim. työauto. Sitten nillität sisustustyynyistä.
"...Laskuista puuttuu vielä vakuutukset, harrastusvälineet, kaverisynttärien lahjat, lapsen omien synttäreiden järjestäminen, parturi- tai kampaamokulut, terveyskeskus- tai erikoislääkärimaksut..."
Ja jotain puskuriakin on hyvä tilillä olla.
Lapseni valitettavasti sairastui niin, että piti käydä enemmän tutkimuksissa. Julkiselle jonot oli tosi pitkät, niin kyllä siinä kohtaa ihan me molemmat vanhemmat oltiin iloisia, että sain säästöistäni maksettua yksityislääkärin kulut vakuutuksen omavastuuseen asti, jonka jälkeen onneksi vakuutus korvasi loput.
Sillä hetkellä kummasti ei muuten kiinnosta pätkääkään, että kuka on maksanut mitäkin js mistä säästöt kerääntyneet.