Lue keskustelun säännöt.
Ollaan muuttamassa toiseen kaupunkiin kesäkuussa. 13-vuotias on alkanut itkemään joka ilta.
11.05.2025 |
Ihan lohdutonta itkua, että hän ei halua muuttaa. Pari kertaa olen yöllä herännyt hänen itkuunsa. Eilen hän oli tunnin omilla teillään kun hän osoitti mieltään siitä, että hän ei halua muuttaa. Tuo vaikuttaa hänen mielialaankin ja koulusta on tullut viestiä, että meno on muuttunut levottomaksi ja lapsi häiriköi oppitunteja.
Kommentit (390)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa, täällä siis yksinhuoltajaa kehotetaan jättämään vakityönsä, kun teiniä vähän itkettää. Työtön yksinhuoltajaäiti onkin sitten varmaan teinin elämässä oikein kiva juttu vai?
On se nyt moninkertaisesti parempi juttu kuin lapsen yksinäisyys ja kaverittomuus.
Moninkertaisesti parempi juttu olla köyhä? Saattaapa siinäkin tapauksessa tulla muutto eteen.
Ja kaverittomuudesta uudessa paikassa ei voi puhua, kun sinne ei ole vielä muutettukaan. Voi saada vaikka kuinka paljon hyviä kavereita, seurustelukumppanin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos me ei oltaisi muutettu aikanaan, minä olisin kavereideni kanssa alkanut juomaan viinaa ja vetämään kaikenlaista, kaverit kun on kuitenkin niin tärkeitä ja pakko kuulua porukkaan.
Löysin uudesta koulusta uusia kavereita, yllättäen, kun näin vanhoja kavereita, niin niitä ei kiinnostanut, kun en dokannut enkä polttanut tupakkaa.
Mitenköhän Neumann on lähtenyt 15v. laivalla seilaamaan ympäri maailmaa, kun ei ole mitään tuttua ja paikat vaihtuu koko ajan.
Riku Rantala muutti perheensä mukana paljon lapsena, ja siitä on ollut vain hyötyä hänen elämänsä kannalta.
Mitäs jos aloittaja jää työttömäksi eikä olekaan enää antaa rahaa teinille kaverimenoja varten? Lapsihan jätetään tuolloinkin ulkopuolelle.
Minä olin myös juuri täyttänyt 13 kun muutettiin perheen kanssa toiselle paikkakunnalle. Silloin alkoivat myös kuukautiset ja siinä ihmettä oli tarpeeksi. Muutto oli vanhempien työpaikan takia.
Uusi koulu ja minun luokalla siis 3. oppikoulussa oli vanhempia oppilaita monta luokalle jääneitä ja aikuiseksi varttuneita minuun nähden, vanhimmat jo 16 vuotta vanhoja.
Vaikeaa oli kun kukaan ei lohduttanut ja opastanut uudella turvattomalla paikkakunnalla missä vielä ruotsin kieltä kuuli paljon.
Ennen muuttoa koko elämä oli ihan hienoa ja riehakasta nuoren elämää. Tunsin kaikki siltä alueelta ja kävin kylässä myös vanhempien ihmisten luona ja siellä sukulaisetkin olivat lähellä. Tosin meillä oli ulkovessa, ei se haitannut. Olin avulias ja seurakunnassa myös 12 vuotiaana ja ihan lapsuudesta saakka auttamassa. Talvet ja kesät kavereiden kanssa tavallisissa harrastuksissa.
Sitten tapahtui muuto ja käännyin kerta kaikkiaan sisäänpäin. Ei minulla ollut kavereita, eikä sukulaisia, ei mummoakaan.
vanhempien aika meni toisen töissä ja toisen opetellessa elämään myöskin vieraalla paikkakunnalla. Ujo minusta tuli ihan hirveän ujo punastumaan, aikaisemmin olin reipas. Koulu meni huonommin, mutta lopulta minusta tuli ylioppilas.
Elämä oli niin erilaista turvattomuus tuntui pahimmalta ja istuin illat kotona ja tein käsitöitä ja liikuin luonnossa. Ei meillä minun kavereita edes koskaan käynyt.
Voi se tottuminen oli niin vaikeaa, mutta jos olisi joku opastanut, että muutokset ovat osa elämää, ei niitä vastaan pidä taistella. Minulla aina ajatus entiseen kotiin ja ympäristöön. On niin syvät ja rakkaat muistot, ja siellä on sukulaisia.
Uskotteko, että yhä käyn sillä paikkakunnalla ja ja lähimmässä kaupungissa siellä.. Ei minun niin raskaasti olisi pitänyt muuttoa ottaa. Nyt tässä korkeammassa iässä olen monen monet kerrat muuttanut ja muutaman kerran ulkomaille ja asunut tyytyväisenä missä tahansa.
Se ensimmäinen muutto oli raskas ja raadollinen. Ei silloin ollut terapioita.
Minä kulkisin 120 km päivittäin siihen saakka kun saisin uuden työpaikan lähempää.
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä trolleista, ap.
Ap on trolli itse. Tunnistettava tyyppi aihepiirin kautta. Tekeytynyt tässä ketjussa vaihteeksi naiseksi. Joku häntä pakonomaisesti ajaa tuohon trollailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttaminen on elämää. Se voi tuoda mukanaan enemmän hyvää kuin pahaa, myös lapselle.
Tai päinvastoin, etenkin lapselle.
Kyllä mammat tietävät että lapsi on lopullisesti seonnut ja joutuu mielisairaalaan ihan varmasti, jos muutetaan uuteen osoitteeseen.
Et kai aloittaja ihan tosissasi ota tämän palstan diagnooseja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lapsen elämän sekoittaminen mahdollisimman monta kertaa ennen aikuisuutta on hyvää modernia vanhemmuutta. Tasapainoisuudesta viis.
Tässä on enemmän ulkoisista asioista kyse. Läheltä nähnyt nuoren naisen elämää. Tavattoman taiteellinen ja monipuolinen nuori. Hän ajautui vääriin porukoihin jo nuorena, eikä osannut sieltä pois. Kyllä niihin porukoihin löytää jos taipumusta ja liikaa pehmeyttä on lapsessa. Hän siirtyi paikkakunnalta toiselle äitinsä ja aluksi isänsäkin oli mukana.
Aina löytyi sivuraiteille johtavia teitä. Se oli rankkaa seurattavaa kun ei siihen voinut vaikuttaa. Hän kyllä selvisi kun ensin kävi matalalla Kööpenhaminassa ja Lontoossa saakka ihan alhaalla. Äitinsä haki nuoren aina takaisin, mutta aina löytyi pikku kaupungistakin sellaista sakkia.
Kerron vaan siksi, että ei paikkakunta ole mitenkään esteenä.
Toivon , että tässä poika löytää harrastuksen ja mukavat kaverit. Harrastuksia on niin monenlaisia ja koulusta löytyy kavereita joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työ vai lapsen hyvinvointi. Siinä vasta pulma.
Työttömäksi heittäytyminenkään ei välttämättä tue lapsen hyvinvointia.
Peukutuksista päätellen enemmistö kannattaa AP:n irtisanoutumista.
Nykyisessä työllisyystilanteessa se usein merkitsee tuömarkkinoilta syrjäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsen elämän sekoittaminen mahdollisimman monta kertaa ennen aikuisuutta on hyvää modernia vanhemmuutta. Tasapainoisuudesta viis.
Ei tänä päivänä voi ajatella, että joutuu pysymään koko työikänsä samalla paikkakunnalla. Lapsi kyllä saa apua kiukkuunsa ja häiriköinti kyllä häviää.
Miksi hän sitten häiriköi, kun kukaan ei ole syyllinen paikan vaihtoon. Se on oleellinen osa elämää ja se voi olla tavattoman hyvä ratkaisu molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kulkisin 120 km päivittäin siihen saakka kun saisin uuden työpaikan lähempää.
Saa olla hyväpalkkainen työ, että kannattaa.
Toiseksi, ap sanoi työn olevan kolmivuorotyö.
Yövuorosta 120km auton rattiin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapsen elämän sekoittaminen mahdollisimman monta kertaa ennen aikuisuutta on hyvää modernia vanhemmuutta. Tasapainoisuudesta viis.
Ei tänä päivänä voi ajatella, että joutuu pysymään koko työikänsä samalla paikkakunnalla. Lapsi kyllä saa apua kiukkuunsa ja häiriköinti kyllä häviää.
Miksi hän sitten häiriköi, kun kukaan ei ole syyllinen paikan vaihtoon. Se on oleellinen osa elämää ja se voi olla tavattoman hyvä ratkaisu molemmille.
Voi olla ja usein on huono ratkaisu lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot herännyt lapsesi itkuun, mutta et lohduttanut?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mammat tietävät että lapsi on lopullisesti seonnut ja joutuu mielisairaalaan ihan varmasti, jos muutetaan uuteen osoitteeseen.
Et kai aloittaja ihan tosissasi ota tämän palstan diagnooseja?
Mitkä helvetin mammat??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kulkisin 120 km päivittäin siihen saakka kun saisin uuden työpaikan lähempää.
Saa olla hyväpalkkainen työ, että kannattaa.
Toiseksi, ap sanoi työn olevan kolmivuorotyö.
Yövuorosta 120km auton rattiin...
Joo ei olisi turvallista. Kohta lapsi olisi ilman äitiä. Ei sekään olisi hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Oot herännyt lapsesi itkuun, mutta et lohduttanut?
Empatiakyvytön vanhempi on turvaton vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mammat tietävät että lapsi on lopullisesti seonnut ja joutuu mielisairaalaan ihan varmasti, jos muutetaan uuteen osoitteeseen.
Et kai aloittaja ihan tosissasi ota tämän palstan diagnooseja?
Mitkä helvetin mammat??
Tolla on aina jotain mielikuvitustyyppejä mielessään. Tarvitsee pakkomielteissään niitä.
Hyvä että oppii nuorena itkemään, niin ei tule sitten täysi ikäisenä yllätyksenä elämän itkut.
Näinpä. Mutta koska ap varmaankin lähtenyt jahtaamaan sitä kuplivaa tunnetta. Lapsen vakaasta perheestä viis.