Ollaan muuttamassa toiseen kaupunkiin kesäkuussa. 13-vuotias on alkanut itkemään joka ilta.

Olen hämmentynyt, että täällä vastustetaan muuttoa.  Kautta vuosikymmenien ihmiset liikkuneet työn perässä joustavasti, kaikenikäisten lasten kanssa. Maakunnasta toiseen, maasta toiseen, mantereelta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muutatte?

Töiden takia. Mun nykyinen työpaikka lopettaa ja sain siirron toiseen yksikköön, mutta se on 120 kilometrin päässä. En muuttaisi, jos ei olisi pakko. Ap

Irtisanoudu

Ja sitten kun on työttömänä niin täällä haukutaan loiseksi ja yhteiskunnan elätiksi. Sekä kysellään, että oliko se lapsi pakko tehdä kun ei pysty elättämään sitä.

eri

Vierailija kirjoitti:

Pysyvyyttä ja turvaa ei ap:n lapsella ole.

Haloo, kyse on muutosta toiselle paikkakunnalle. Ei sen kummempaa. Ihan samaa kuin lukemattomat muutkin perheet tekevät, jotkut monta kertaa lapsen kouluaikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei olisi aivan pakko muuttaa, odottaisin että lapsi on käynyt yläkoulun.

Niin. Onko tämä 13-vuotias jo yläkoulussa vai juuri aloittamassa sitä? 

Menee kasille syksyllä. Ymmärrän että kyse on kahdesta vuodesta, mutta en mä pysty sitä järjestämään muuten. Ap

Älä välitä trolleista, ap.

Loppujen lopuksi tämä voi olla lapsellekin hyvä juttu. Ainakin sillon kun itse olin koulussa uusiin oppilaisiin suhtauduttiin mielenkiinnolla. Poika (tai tyttö, mutta sain kuvan, että poika) varmasti saa uusia kavereita, kun on ilmeisen sosiaalinen muutenkin. Harrastukseen kannattaa ilmoittautua jo kesällä. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tämäpä tämä, mutta vaikea tuohon on puuttua. Etenkään nykyaikana, jos on koskaan ollutkaan, ei ole itsestäänselvää, että teinillä on kaikki hyvin: luotettavia, asiallisia kavereita ja elämään mielekkyyttä tuova harrastus ja hyvä harrastusporukka. Vieraalle paikkakunnalle muuttava lapsi on käytännössä muiden armoilla: kuka hänet porukkaansa huolii, vai huoliiko kukaan. Tämä voi olla vähän sattumaakin, että mihin porukkaan asettuu, ja tilanne luultavasti vakiintuu jo ensimmäisen syksyn aikana. Vaikea se on lapselle sanoa, että et saa hengailla noiden n i l k kien kanssa, sinun on oltava yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysyvyyttä ja turvaa ei ap:n lapsella ole.

Hienoa, kun tiedätte sen paremmin kuin minä itse. :)) ap

Tiedät sen itsekin.

Täällä ihmiset luulevat, etteivät perheet ole muuttaneet ennen. Minunkin lapsuuden perheeni muutti eikä meillä viidellä sisaruksella tullut siitä mitään ongelmia. Samoin paras ystäväni muutti toiselta puolelta Suomea ja tuli luokkatoverikseni. Olimme 14-vuotiaita.

Haha naurettavaa miten iso juttu tästä tuli. Eikö tuo ole nyt ihan normaalia, että vanhempi päättää minne perhe asettuu?

Hyvää yötä ap, rauhoitu ja mene jo nukkumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tuo on kyllä oikea ongelma, että herkässä iässä muuttaessa voi oikeasti ajautua vääriin porukoihin. Tai siis oikeastaan vääriin porukoihin on helpompi päästä sisään, kuin ns. "parempaan seuraan".

Seurauksia ei välttämättä rahalla saa korvattua, jos nyt on kunnolliset ja turvalliset ystävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä tulee ja menee, mutta sun lapsella on vain yksi lapsuus. Jos jäät nyt työttömäksi, ei se tarkoita, että olisit sitä loppuelämäsi.

Tiedän, mutta mistä sitä työtä noin vain saa? Minulla on vakityö ja varma tulo. On tämä minunkin mielestä ikävää ja surullista, mutta ainakin talous on turvattu. Ap

 

Joo mut kato sanot lapselle että "joo kulta, ei muuteta, äiti jää pois töistä. - Ai niin, mutta sitten meillä ei ole varaa asua missään, pitää sittenkin muuttaa. Eikä meillä ole ruokaa, syödään multaa ja nukutaan ojassa...."

Nyt laumanjohtajuus haltuun! 13-vuotias ymmärtää realiteetteja, jos hänelle vain selitetään. 

Realiteetteja voi selittää tosiaan auki. Tässä tapauksessa realiteetti ei ole, että muutetaan, koska muuten jouduttaisiin syömään multaa ja nukkumaan ojassa. Tässä tapauksessa realiteetti on se, että muutetaan, koska äitylistä olisi liian stressaavaa ajaa tilapäisesti 120 km työmatkaa ja olla työvuorojen aikana fyysisesti kauempana. Teini ymmärtää, jos ymmärtää, mutta eivät kaikki aikuisetkaan tuollaista ymmärrä. Lain mukaan tietenkään muutto ei teinin ymmärrystä tai hyväksyntää tarvitse.

Naurettavaa, täällä siis yksinhuoltajaa kehotetaan jättämään vakityönsä, kun teiniä vähän itkettää. Työtön yksinhuoltajaäiti onkin sitten varmaan teinin elämässä oikein kiva juttu vai? 

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa, täällä siis yksinhuoltajaa kehotetaan jättämään vakityönsä, kun teiniä vähän itkettää. Työtön yksinhuoltajaäiti onkin sitten varmaan teinin elämässä oikein kiva juttu vai? 

 

On se nyt moninkertaisesti parempi juttu kuin lapsen yksinäisyys ja kaverittomuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tuo on kyllä oikea ongelma, että herkässä iässä muuttaessa voi oikeasti ajautua vääriin porukoihin. Tai siis oikeastaan vääriin porukoihin on helpompi päästä sisään, kuin ns. "parempaan seuraan".

Seurauksia ei välttämättä rahalla saa korvattua, jos nyt on kunnolliset ja turvalliset ystävät.

Ja tuo poika kuulostaa siltä että huono seura kiinnostaa. Hänhän jo nyt karkailee ja häiriköi tunneilla. 

En voisi tehdä tuon ikäiselle lapselle noin. 120km työmatka ei ole mahdoton. Jos en voisi heti irtisanoutua, alkaisin lähetellä työhakemuksia ja ajaisin tuota työmatkaa niin kauan ennen kuin saisin uuden työn. Jos lapsi pienempi niin muutto ei ongelma, mutta tuon ikäisen vaikea päästä uuteen kaveriporukkaan sisään ja entiset kaverit jäävät väkisin tuon matkan takia. Ja helposti tuon ikäinen ajautuu päihteiden pariin, jos kokee syrjäytyvänsä. 

Ja kyllä, aina on muutettu työn perässä ja aina se on jotkut nuoret ajanut syrjäytymiseen. Ei kaikkia, mutta jotkut. Ja kyllä voi syrjäytyä muutenkin, mutta en ottaisi riskiä muuttamalla. Keskustele lapsesi kanssa.

Miehelläni oli vastaava tilanne kun oli teini ja hänen kokemustensa takia en ikinä voisi tehdä lapselleni samaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tuo on kyllä oikea ongelma, että herkässä iässä muuttaessa voi oikeasti ajautua vääriin porukoihin. Tai siis oikeastaan vääriin porukoihin on helpompi päästä sisään, kuin ns. "parempaan seuraan".

Seurauksia ei välttämättä rahalla saa korvattua, jos nyt on kunnolliset ja turvalliset ystävät.

Ja tuo poika kuulostaa siltä että huono seura kiinnostaa. Hänhän jo nyt karkailee ja häiriköi tunneilla. 

Tätä aloittajan kannattaa miettiä. Muutenkin yksinhuoltajaäidin kanssa kasvava poika voi olla epävakaampi kuin miehen mallin saanut poika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tuo on kyllä oikea ongelma, että herkässä iässä muuttaessa voi oikeasti ajautua vääriin porukoihin. Tai siis oikeastaan vääriin porukoihin on helpompi päästä sisään, kuin ns. "parempaan seuraan".

Seurauksia ei välttämättä rahalla saa korvattua, jos nyt on kunnolliset ja turvalliset ystävät.

Ja tuo poika kuulostaa siltä että huono seura kiinnostaa. Hänhän jo nyt karkailee ja häiriköi tunneilla. 

Missä puhuttiin pojasta? Tuo on ihan sun omaa ennakkoluuloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Tuo on kyllä oikea ongelma, että herkässä iässä muuttaessa voi oikeasti ajautua vääriin porukoihin. Tai siis oikeastaan vääriin porukoihin on helpompi päästä sisään, kuin ns. "parempaan seuraan".

Seurauksia ei välttämättä rahalla saa korvattua, jos nyt on kunnolliset ja turvalliset ystävät.

Teini-ikäiset vielä kapinoivatkin. Tietävät, että vanhemmat eivät salli ja vain siksi menevät väärään seuraan. Nykyään niin vaikea vaikuttaa lapsen mielipiteisiinkin kun lapset voivat vapaasti lukea kaikenlaisia ääriliberaaleja mielipiteitä internetistä. Ennen riitti kuka pelkää mustaa miestä leikki koulussa pitämään lapset poissa väärästä sakista...