Ollaan muuttamassa toiseen kaupunkiin kesäkuussa. 13-vuotias on alkanut itkemään joka ilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta aikuisen on helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin nuoren koulua ja kaveripiiriä. 

Jokaiseen paikkaan on satoja hakijoita. Kyllä vanhemman työttömyys ja köyhyys on vähintään yhtä lailla rankkaa kuin muuttaminen. 

No enpä nyt noinkaan sanoisi. Keskiverto teini on luultavasti eri mieltä, jos on pakko noista valita.

Muuttamiset nyt kuitenkin on ihan tavallinen juttu. Olen töissä koulussa ohjaajana, ja kyllä ne uudet oppilaat yllättävän hienosti yleensä solahtavat luokkaryhmiinsä.

Eihän sille mitään mahda, jos työn takia on muutettava. Vakityö ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys nykyään. 

Niin, kyse on ap:n mielenrauhasta. Se on valinta, että priorisoi sen kaiken edelle.

Vierailija kirjoitti:

Niin, kyse on ap:n mielenrauhasta. Se on valinta, että priorisoi sen kaiken edelle.

Itsekeskeisten ei pitäisi lapsia hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta aikuisen on helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin nuoren koulua ja kaveripiiriä. 

Jokaiseen paikkaan on satoja hakijoita. Kyllä vanhemman työttömyys ja köyhyys on vähintään yhtä lailla rankkaa kuin muuttaminen. 

No enpä nyt noinkaan sanoisi. Keskiverto teini on luultavasti eri mieltä, jos on pakko noista valita.

No itse oon ihan samassa iässä kesken kouluvuotta aikanaan toiselle paikkakunnalle ummikkona muuttanut. Sain kavereita, ei traumoja. Meitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta aikuisen on helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin nuoren koulua ja kaveripiiriä. 

Jokaiseen paikkaan on satoja hakijoita. Kyllä vanhemman työttömyys ja köyhyys on vähintään yhtä lailla rankkaa kuin muuttaminen. 

No enpä nyt noinkaan sanoisi. Keskiverto teini on luultavasti eri mieltä, jos on pakko noista valita.

Teinit eivät vaan voi sitä päättää. 

Pysyvyyttä ja turvaa ei ap:n lapsella ole.

Vierailija kirjoitti:

Juttele lapsen kanssa ja kerro kaikkia hyviä ja myönteisiä asioita muutosta. Myös sen työpaikan kannalta, että saat jatkaa työssäsi etkä jää työttömäksi. Se olisi hänellekin tosi huono juttu. Kerro mitä kaikkia uusia ja kivoja kavereita hän voi saada, ja vanhat pysyvät eikä matka ole mikään ylivoimaisen pitkä tapaamiseen. Muutto on aina muutos mutta se voi tuoda paljon uutta hyvää elämäänne. Työpaikka yrityksen sisällä on jo itsessään hienoa! Positiivisuuden kautta asiaa käsittelemään, se on neuvoni. Positiivisuus tarttuu ja kasvaa, kuten negatiivisuuskin joten negaa ei kannata ylläpitää ja kasvattaa.

Positiivisuus ihan ok mutta kyllä niistä negatiivisistakin tunteista pitäisi saada puhua ja tuoda ulos ilman että hiljennetään, mitätöidään tai ollaan kokonaan käsittelemättä asioita, etenkin nyt kun nuoren "koko perusta" muuttuu hänen tahtomattaan ja pakon edestä. Lasta ei myöskään ole ikinä hyvä laittaa asemaan että hänen pitäisi kantaa taakkaa vanhemman työttömyydestä, kuten sinä ehdotat, eli syyllistää. Millä myönteisillä asioilla sinä tätä nuorta kannustaisin, kerro ihmeessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kuulostaa siltä ettet ole miettinyt mitään muita vaihtoehtoja etkä millään tavalla yrittänyt järjestää perheesi asioita ilman että pakotat lapsen muuttamaan. Vaikutat itsekkäältä ja omahyväiseltä ja kommentoit rumasti ihan rakentavia kommentteja. 

Siis miksi et jaksaisi ajaa autolla tuota väliä esim yläkoulun loppuun tai miksi ei lapsi voisi asua isovanhemman tai toisen vanhemman kanssa? Tai miksi et ole yrittänyt hakea toista työpaikkaa? 

Ai miksi? Koska olen yksinhuoltaja. Ei olisi millään tavalla reilua lasta kohtaan, että hän joutuisi olemaan aina yksin kotona kun ajelen noin pitkää työmatkaa päivät pitkät. Ja entä jos hänelle sattuu jotakin ja minä olen noin kaukana? Isovanhemmat eivät asu samassa kaupungissa, joten se ei ole vaihtoehto. Kaik

Se on aika epätodennäköistä että hän tarvitsee sua kesken koulupäivän. Hän on jo iso. 

Onko uuden paikkakunnan miehellä iso kulli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä tulee ja menee, mutta sun lapsella on vain yksi lapsuus. Jos jäät nyt työttömäksi, ei se tarkoita, että olisit sitä loppuelämäsi.

Tiedän, mutta mistä sitä työtä noin vain saa? Minulla on vakityö ja varma tulo. On tämä minunkin mielestä ikävää ja surullista, mutta ainakin talous on turvattu. Ap

Joo mut kato sanot lapselle että "joo kulta, ei muuteta, äiti jää pois töistä. - Ai niin, mutta sitten meillä ei ole varaa asua missään, pitää sittenkin muuttaa. Eikä meillä ole ruokaa, syödään multaa ja nukutaan ojassa...."

Nyt laumanjohtajuus haltuun! 13-vuotias ymmärtää realiteetteja, jos hänelle vain selitetään. 

Vierailija kirjoitti:

Pysyvyyttä ja turvaa ei ap:n lapsella ole.

Moni aiheuttaa sen lapselle empatiakyvyttömyydestään ja rakkaudettomuudestaan johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Onko muuttaminen tärkeämpää kuin lapsen hyvinvointi? Mulle tehtiin vähän samanlainen juttu enkä antanut sitä koskaan anteeksi.

No yhyy, kasva aikuiseksi! Oispa sut vaan jätetty jälkeen, kauhee ulisija :D

Kannattaa katsoa millaisiin porukoihin lapsi menee mukaan uudessa kaupungissa. Etenkin, jos Etelä-Suomeen muutatte. Meidän poika alkoi liikkua varkaiden ja raizkareiden seurassa. Pari kertaa yritti tuoda vieraaksi meidän kotiinkin. Onneksi olin kotona niin pöytähopeita eivät onnistuneet varastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei olisi aivan pakko muuttaa, odottaisin että lapsi on käynyt yläkoulun.

Niin. Onko tämä 13-vuotias jo yläkoulussa vai juuri aloittamassa sitä? 

Vierailija kirjoitti:

Onko uuden paikkakunnan miehellä iso kulli?

Siitähän tässä apn tapauksessa on oikeasti kyse. Sitten lässytetään että kyllähän lapsi on onnellinen kun vanhemmalla valuva ja paukkuva uusi suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kuulostaa siltä ettet ole miettinyt mitään muita vaihtoehtoja etkä millään tavalla yrittänyt järjestää perheesi asioita ilman että pakotat lapsen muuttamaan. Vaikutat itsekkäältä ja omahyväiseltä ja kommentoit rumasti ihan rakentavia kommentteja. 

Siis miksi et jaksaisi ajaa autolla tuota väliä esim yläkoulun loppuun tai miksi ei lapsi voisi asua isovanhemman tai toisen vanhemman kanssa? Tai miksi et ole yrittänyt hakea toista työpaikkaa? 

Ai miksi? Koska olen yksinhuoltaja. Ei olisi millään tavalla reilua lasta kohtaan, että hän joutuisi olemaan aina yksin kotona kun ajelen noin pitkää työmatkaa päivät pitkät. Ja entä jos hänelle sattuu jotakin ja minä olen noin kaukana? Isovanhemmat eivät asu samassa kaupungissa, joten se ei ole vaihtoehto. Kaiken olen tehnyt ihan lapseni parasta miettien. Lapsen

Tuollaisen muutoksen jälkeen voi tarvita hetken enemmän äidin läsnäoloa kuin pitkään aikaan. Meillä aikoinaan esikoinenkin halusi nukkua ekan yön uudessa kodissa mun vieressä ja olisiko hän ollut silloin jo 11. 

Ihme lässytystä koko ketju. Isän töiden takia muutettiin useasti ennen kuin lähdin omilleni. Harmitti useasti jättää kaverit ja harrastukset, mutta joka paikasta löytyi uutta kivaa. Ei muuttoon kuole.

Oon myös muuttanut tuon ikäisenä. Siitä seurasi sekä hyvää että huonoa, niin kuin elämässä usein käy, kun kaikki ei ole niin mustavalkoista. Iso riskitekijä tuossa on se, että onko tuleva luokka kovin hankala. Yläasteella niitä hankalia ja häiriköiviä luokkia on kohtalaisen paljon. Eli jos on nyt mukava luokka, on jonkin verran todennäköistä että vaihdos on huonompaan päin.

Joskus silti on vaan pakko muuttaa, tai kaikki asiaan vaikuttavat tekijät yhteen laskettuna se on kuitenkin pienin paha. Lapsen etua pitää ajatella, mutta on muitakin huomioitavia asioita. Ei sekään ole lapsen kannalta hyvä asia, että esim. vanhempi jää työttömäksi.

Hyvä kuitenkin, kun mietit asiaa monelta kannalta ja erilaisia vaihtoehtoja, joita voisi olla. Silloin kun mulla tuo tilanne oli, niin musta tuntuu että mun vanhemmat eivät miettineet ihan loppuun asti, mitä muita vaihtoehtoja meidän senhetkisessä tilanteessa olisi ollut. Ehkä asiat on helpompi hyväksyä, kun on oikeasti pohdittu kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Pysyvyyttä ja turvaa ei ap:n lapsella ole.

Hienoa, kun tiedätte sen paremmin kuin minä itse. :)) ap