"Kotirouvat ovat avioerossa hankalimpia"
Tuo oli yhdessä lehtijutussa juristin mielipide ja kieltämättä omallakin kohdalla näin olisi. Olen ollut poissa työelämästä noin 10 vuotta, avustanut miehen yritystoiminnassa ym. joten haluan siitä kunnollisen korvauksen. Eikä meillä ole avioehtoa.
En välitä rahasta, mutta oman osuuteni haluan, että se päätyy varmasti lapsilleni eikä vaikkapa ajautuisi missään olosuhteissa uudelle puolisolle tai hänen lapsilleen.
Kommentit (206)
Kunpa ihmiset tajuaisivat, että parisuhteen molempien osapuolien hyvä taloudellinen tilanne on myös molempien osapuolien etu. Avioerossa lasten kulut jaetaan suhteessa tuloihin. Silloin oma osuus on pienempi, jos se toinenkin pärjää hyvin.
Se vielä unohtui perheverotuksesta, että sitä ei varmaankaan Suomeen tule, koska sen katsotaan liittyvän oikeistolaiseen ja konservatiiviseen ideologiaan. Demarit ovat olleet Suomessa vahva puolue ja hyvinvointivaltio perustuu pitkälti erilaisiin etuuksiin eikä verotuksen kautta ohjailuun. Verotuksen perinne on verottaa yksilöä eikä meillä ole niin vahvaa ajatusta perheestä yhteiskunnan perusyksikkönä kuin katolisissa maissa, joissa on myös vahva kotirouvakulttuuri.
Siksi olikin mielenkiintoista lukea laittamastani linkistä, miten Suomen laissa kuitenkin on vahva katolinen perhekäsitys eli perhe mielletään yhteisenä taloudellisenakin yksikkönä eikä vain kahdenvälisenä juridisena sopimuksena. Eli yllättävän paljon tuohon historiaa on sitoutunut. En sitten tiedä onko avioliittolain perhekäsityksen juurista tehty tutkimusta mistä perinteistä se on peräisin. Tietääkseni ruotsalaisesta ja eurooppalaisesta enemmän kuin itäisistä vaikutteista. Eurooppalainen valtiorakenne tuotiin Venäjälle eli sieltä ei tänne suuntaan tullut juuri mitään.
Ranskalainen avioliittokin kuuluu siihen perinteeseen, että perhe on taloudellinen yksikkö, jossa turvataan lasten etua. Alun perin koko avioliitto on germaanista perintöä sellaisena kuin se kristinuskossakin on. Se on pienempi yksikkö kuin heimojen ja sukujen välinen liitto. Mutta en tosiaan tiedä Suomen avioliittolain juridisesta historiasta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta olen kyllä sitä mieltä, että se kotirouvana oleminen on oma valinta.
Samoin se, jos suostuu "avustamaan yritystoiminnassa" eli ilmeisesti tekemään työtä ilman palkkaa.
Lapset ovat kokonaan toinen juttu.
Mitä muuta kotirouvana voisi Suomen kaltaisessa maassa olla kuin oma valinta? Jopa kaukaa tänne muualta toisenlaisista kulttuureista muuttaneet naiset saavat kannustimia panna lapset päivähoitoon, kielikoulutukseen ja töihin. Ja niitä kannustimia voisi kyllä olla tehokkaampiakin, sillä lasten syrjäytyminen alkaa kielitaidottomasta suurperheen äidistä, joka jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Hänellä ei ole mitään keinoja rajata lastensa murrosikää vieraassa yhteiskunnassa ja isät turvautuvat perinteisimpiin malleihin kuin kotimaansa miehet alkuperämaassaan, koska kokevat toiseutta. Tämä on tutkittu juttu.
Suomalaisten kotirouvien asia on niin marginaalinen, ettei siitä ole edes tutkimuksia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kunpa ihmiset tajuaisivat, että parisuhteen molempien osapuolien hyvä taloudellinen tilanne on myös molempien osapuolien etu. Avioerossa lasten kulut jaetaan suhteessa tuloihin. Silloin oma osuus on pienempi, jos se toinenkin pärjää hyvin.
Tässä oli aiheena kotirouva ts. lapset ovat jo aikuisia. Kotiäidit ovat vähän eri asia, vaikka osa kotiäideistä jatkaa kotirouvastelua äitieydenkin jälkeen. Se on kuitenkin pieni vähemmistö, heistäkin varmaan suurin osa muualta muuttaneita. Ap
Tähän ketjuun ei muuten ole ilmoittautunut yhtään kotirouvasta eronnutta tai eronnutta kotirouvaa.
Ja tuossa aiemmin piti kirjoittaa: nk. ranskalainen avioliitto, jossa avioliittoa jatketaan kaveripohjalta ja seksi hoidetaan suhteen ulkopuolella. Suomessa lienee tavallisempaa, että seksi loppuu ja eletään kavereina eikä muitakaan suhteita ole. Kunnes jompikumpi rakastuu toiseen. Tällaisia olen muutaman tapauksen kohdannut, viimeisimmässä vaimo oli lopulta hyvin järkyttynyt, kun mies, josta hän ei itse enää kiinnostunut, löysikin uuden kumppanin, joka tahtoi olla enemmän kuin kaveri ja tuli avioero. Ap
@176 (lainaus ei toiminut)
Ei näistä avoimista suhteista yleensä julkisesti huudella. Meillä on keskenämme "älä kysy, älä kerro" -periaate ja luonnollisesti toimimme äärimmäisen hienotunteisesti ja varovaisesti, koska emme halua turhia huhuja. Se, mitä et tiedä ei ainakaan satuta.
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun ei muuten ole ilmoittautunut yhtään kotirouvasta eronnutta tai eronnutta kotirouvaa.
Ja tuossa aiemmin piti kirjoittaa: nk. ranskalainen avioliitto, jossa avioliittoa jatketaan kaveripohjalta ja seksi hoidetaan suhteen ulkopuolella. Suomessa lienee tavallisempaa, että seksi loppuu ja eletään kavereina eikä muitakaan suhteita ole. Kunnes jompikumpi rakastuu toiseen. Tällaisia olen muutaman tapauksen kohdannut, viimeisimmässä vaimo oli lopulta hyvin järkyttynyt, kun mies, josta hän ei itse enää kiinnostunut, löysikin uuden kumppanin, joka tahtoi olla enemmän kuin kaveri ja tuli avioero. Ap
Avioliitto on kuitenkin lainsäätäjän silmissä taloudellinen sopimus eikä mitään muuta, ja näin se on myös historiallisesti ollut Suomessa ja on yhä monessa maassa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5977735/hs-avioliitto-oli-satoja-vuosia…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän ketjuun ei muuten ole ilmoittautunut yhtään kotirouvasta eronnutta tai eronnutta kotirouvaa.
Ja tuossa aiemmin piti kirjoittaa: nk. ranskalainen avioliitto, jossa avioliittoa jatketaan kaveripohjalta ja seksi hoidetaan suhteen ulkopuolella. Suomessa lienee tavallisempaa, että seksi loppuu ja eletään kavereina eikä muitakaan suhteita ole. Kunnes jompikumpi rakastuu toiseen. Tällaisia olen muutaman tapauksen kohdannut, viimeisimmässä vaimo oli lopulta hyvin järkyttynyt, kun mies, josta hän ei itse enää kiinnostunut, löysikin uuden kumppanin, joka tahtoi olla enemmän kuin kaveri ja tuli avioero. Ap
Avioliitto on kuitenkin lainsäätäjän silmissä taloudellinen sopimus eikä mitään muuta, ja näin se on myös historiallisesti ollut Suomessa ja on yhä monessa maassa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5977735/hs-avioliitto-oli-satoja-vuosia…
Avioliitto Euroopassa on germaanista perua, siis varhaisempi kuin kristinusko Euroopassa. Se on naimakauppa kahden suvun välillä, rakkaus aviopuolisojen välillä ideaalina on tosiaan paljon myöhäisempää perua.
Avioliiton historia on pitkä tarina, mutta jos katsoo suomalaista lakitekstiä tulkintoineen (ks. linkkaamani gradun johdanto), niin sieltäKIN paljastuvat eurooppalaisen, katolisen perhekäsityksen juuret. Eikä se ihme olekaan, koska juridinen perintömme Euroopassa on peräisin katoliselta kirkolta. Sydänkeskiajan paavit olivat lähes kaikki juristeja ja katolinen kirkko on ensimmäinen nykyisenkaltainen, keskitetty valtiorakenne feodalismin sijasta. Valtiorakenne tuotiin Venäjällekin Euroopasta eli feodalismi (maaorjuus ym.) säilyi siellä pitkään, myös suomalaiset virkamiehet olivat rakentamassa venäläisiä valtiorakenteita, tosin tietenkin pikkuruisena vähemmistönä. Osasyynä sille missä nyt ollaan, on se, ettei eurooppalainen valtiorakenne koskaan ehtinyt juurtua Venäjälle ennen kun iski vallankumous. Venäläisten enemmistö elää edelleen maaorjuuden henkisessä ilmapiirissä suhteessa valtioon, vaikka tuo meneekin jo isosti ohi aiheen.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain yksi naisten tapa elättää itsensä johon miehillä ei ole mahdollisuutta.
Ei laissa ole eroteltu sukupuolia, mutta harvemmin miehet tosiaan ovat kotiherroina varakkaille vaimoilleen. Lain puolesta ei estettä olisi.
Jep, naisille tuo gold diggerismi on ominaista, ei miehille.
No ainakaan palstalla ei gold diggereitä ole, täällähän jokainen keskituloinen nainen julistaa kotirouvien turmiota ja perikatoa. Itsenäinen sitä olla pitää ja erilliset rahat. Kumma kun täällä ei synny enemmän parisuhteita, sillä symmetriaa on keskimääräisten palstan miesten ja naisten välillä tässä. Ap
Meillä kaikki omaisuus on yhteistä, olen ollut kotirouvana jo kauan. Kotirouvaksi "tuleminen" on monien sattumuksien summa, ja itse olemme sitä mieltä, että olemme olleet onnekkaita.
Vierailija kirjoitti:
@176 (lainaus ei toiminut)
Ei näistä avoimista suhteista yleensä julkisesti huudella. Meillä on keskenämme "älä kysy, älä kerro" -periaate ja luonnollisesti toimimme äärimmäisen hienotunteisesti ja varovaisesti, koska emme halua turhia huhuja. Se, mitä et tiedä ei ainakaan satuta.
Minusta taas tuntuu, että avoimista suhteista, polyamoriasta ja muista "erilaisuuksista" on tullut uusi taistolaisuus, josta toitotetaan joka mediassa :)
"Ranskalainen avioliitto" on minusta sikäli hauska/hauskempi nimitys kuvaamallesi järjestelylle, että sillä on pitkät juuret seksuaalisuuksien historioissa. Epäkonventionaaliseksi omana aikanaan mielletty seksuaalinen mieltymys tai järjestely on nimittäin usein pyritty siirtämään ksenofobisesti toisen kansallisuuden harjoittamaksi asiaksi, kuten ranskalaiseksi (ehkä se mielletään Suomessa hienostuneeksi, chic) ja renessanssiajan sodomia "kreikkalaiseksi rakkaudeksi" vrt. ruotsalaiset taas ovat suomalaisten mielissä taipuvaisia homoseksuaalisuuteen.
Minusta ei olisi ranskalaiseen avioliittoon. En oikein näen siinä mieltä, kun ystäviä voi olla eron jälkeenkin ja raha-asioiden järjestäminen voi auttaa uuden alkuun.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
@176 (lainaus ei toiminut)
Ei näistä avoimista suhteista yleensä julkisesti huudella. Meillä on keskenämme "älä kysy, älä kerro" -periaate ja luonnollisesti toimimme äärimmäisen hienotunteisesti ja varovaisesti, koska emme halua turhia huhuja. Se, mitä et tiedä ei ainakaan satuta.Minusta taas tuntuu, että avoimista suhteista, polyamoriasta ja muista "erilaisuuksista" on tullut uusi taistolaisuus, josta toitotetaan joka mediassa :)
"Ranskalainen avioliitto" on minusta sikäli hauska/hauskempi nimitys kuvaamallesi järjestelylle, että sillä on pitkät juuret seksuaalisuuksien historioissa. Epäkonventionaaliseksi omana aikanaan mielletty seksuaalinen mieltymys tai järjestely on nimittäin usein pyritty siirtämään ksenofobisesti toisen kansallisuuden harjoittamaksi asiaksi, kuten ranskalaiseksi (ehkä se mielletään Suomessa hienostuneeksi, chic) ja r
*Renenssanssin Firenzessä (jäi sana välistä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain yksi naisten tapa elättää itsensä johon miehillä ei ole mahdollisuutta.
Ei laissa ole eroteltu sukupuolia, mutta harvemmin miehet tosiaan ovat kotiherroina varakkaille vaimoilleen. Lain puolesta ei estettä olisi.
Jep, naisille tuo gold diggerismi on ominaista, ei miehille.
No ainakaan palstalla ei gold diggereitä ole, täällähän jokainen keskituloinen nainen julistaa kotirouvien turmiota ja perikatoa. Itsenäinen sitä olla pitää ja erilliset rahat. Kumma kun täällä ei synny enemmän parisuhteita, sillä symmetriaa on keskimääräisten palstan miesten ja naisten välillä tässä. Ap
Meillä kaikki omaisuus on yhteistä, olen ollut kotirouvana jo kauan.
Kyllä tuo tutulta tuntuu, paitsi etten ole ollut kotirouvana ihan hirveän kauan. Mutta varmaan useimmiten niin, että taustalla ei ole yhtä syytä, vaan monta käytännön asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Se vielä unohtui perheverotuksesta, että sitä ei varmaankaan Suomeen tule, koska sen katsotaan liittyvän oikeistolaiseen ja konservatiiviseen ideologiaan. Demarit ovat olleet Suomessa vahva puolue ja hyvinvointivaltio perustuu pitkälti erilaisiin etuuksiin eikä verotuksen kautta ohjailuun. Verotuksen perinne on verottaa yksilöä eikä meillä ole niin vahvaa ajatusta perheestä yhteiskunnan perusyksikkönä kuin katolisissa maissa, joissa on myös vahva kotirouvakulttuuri.
Siksi olikin mielenkiintoista lukea laittamastani linkistä, miten Suomen laissa kuitenkin on vahva katolinen perhekäsitys eli perhe mielletään yhteisenä taloudellisenakin yksikkönä eikä vain kahdenvälisenä juridisena sopimuksena. Eli yllättävän paljon tuohon historiaa on sitoutunut. En sitten tiedä onko avioliittolain perhekäsityksen juurista tehty tutkimusta mistä perinteistä se on peräisin. Tietääkseni ruotsalaisesta ja eurooppalaisesta enemmän kuin itäisistä vaikutt
Suomessahan perinteisesti nimenomaan emännällä on ollut aittojen avaimet, eli siis hallinta ruokaan ja aika moniin arvokkaisiin tavaroihin. Sikäli perheyksikön talous on ollut lähtöjään ehkä aika tasa-arvoinen?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain yksi naisten tapa elättää itsensä johon miehillä ei ole mahdollisuutta.
Miten niin ei ole? Tunnen montakin miestä, jotka tienaavat vähemmän kuin vaimonsa. Yksi heistä on ollut käytännössä kotimies, jotain pienimuotoista yritystoiminnan tapaista pyörittelee harrastuksiinsa liittyen, mutta se taitaa olla tappiollista toimintaa. Hänellä on kuitenkin varakas ja hyvätuloinen vaimo ja elävät oikein hulppeaa elämää.
194. Tasa-arvon (nykyajan sana) sijasta puhuisin työnjaosta mieluummin. Työvoimaa on ollut vähän, ilmasto on kylmä, ruuantuotanto työlästä, joten naisten työpanos oman sukupuolensa (sosioekonomisen) hierarkiansa mukaisesti on ollut Pohjolassa tärkeä. Myös Alppien pohjoispuoleisen Euroopan kulttuuri on ollut reformaation jälkeen naisten yhteiskunnallista roolia korostavampi. Etelässä naisille taas oli mahdollista olla oppinut nainen, mutta ei porvari. Toki nuokin ovat isoja yleistyksiä. Mutta se pitää paikkansa että varakkaan naisen asema on ollut täällä historian kuluessa melko hyvä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain yksi naisten tapa elättää itsensä johon miehillä ei ole mahdollisuutta.
Miten niin ei ole? Tunnen montakin miestä, jotka tienaavat vähemmän kuin vaimonsa. Yksi heistä on ollut käytännössä kotimies, jotain pienimuotoista yritystoiminnan tapaista pyörittelee harrastuksiinsa liittyen, mutta se taitaa olla tappiollista toimintaa. Hänellä on kuitenkin varakas ja hyvätuloinen vaimo ja elävät oikein hulppeaa elämää.
Ihminen ei ole muuttunut, vain asioille annetut merkitykset ja nimitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet. Aina on ollut avioliittoja joissa nainen on varakkaampi, toimeliaampi ja niin on nytkin. Aina on myös puhuttu parisuhteista vaihtokauppoina siinä missä naimakauppoinakin, vaikka nyt sitä pidetään radikaalina, nihilistisenä ja pinnallisena. Ap
Perheverotuksen tekee mahdottomaksi tämä nyt pinnalla ollut marginaaliverotus.
Ajatellaan vaikka kahden nuoren dippainssin tai juristin perhettä. Molempien vanhempien palkka on 5000€/kk. Perhe miettii, palaako äiti töihin perhevapaalta.
Nykysysteemissä isän palkasta jää käteen 3500€, mikä on vähän nihkeä määrä neljän hengen perheelle, jossa vanhemmilla hyvät ammatit. Kun äiti menee töihin, raha tuplaantuu. Toisaalta kulut nousevat jopa lähes 1000€/kk, kun tulee päivähoitomaksut, työmatkat, kuluja arjen helpottamisesta kun aikaa ei enää ole tehdä asioita aina itse, sekä äidin uudet työvaatteet yms. (ennen lapsia ostetut eivät enää istu, osa ei edes mene päälle kun vatsanseutu on muuttunut). Silti homma kannattaa, rahaa tulee yhteensä 7000€.
No entäs perheverotus? Kun äiti ei ole töissä, isää verotetaan kevyemmin ja käteen jää melkein 4000€. Jos äiti menee töihin, häneen kohdistuu marginaalivero, joka maksuineen on 60%, eli hänen 5000 € palkastaan jää perheelle vain 2000€. Rahaa tulee yhteensä alle 6000€, ja kun kulut huomioidaan, perheelle ei jää paljoakaan enempää kuin jos äiti olisi kotona.
Tässä äiti oli sentään tosi hyvätuloinen, joskin kulutkin nousivat paljon, koska hänellä on pitkät työpäivät ja tarvitaan ehkä kaksi autoa. Mutta marginaalivero veisi perheverotusmallissa sen 60% pienituloisenkin äidin palkasta. 2000€ palkasta jäisi perheelle 800€/kk, 1500€ palkasta vain 600€/kk. Tarhamaksut silti tapissaan, koska isällä hyvät tulot.
Perheverotus tekisi siis usein äidin töihin menon kannattamattomaksi. Ihan muutaman satasen takia harva jaksaa kokopäivötyötä ja tarharumbaa pyörittää. Saksassa esimerkiksi tämä on ollut iso syy kotiäitiyden yleisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Perheverotuksen tekee mahdottomaksi tämä nyt pinnalla ollut marginaaliverotus.
Ajatellaan vaikka kahden nuoren dippainssin tai juristin perhettä. Molempien vanhempien palkka on 5000€/kk. Perhe miettii, palaako äiti töihin perhevapaalta.
Nykysysteemissä isän palkasta jää käteen 3500€, mikä on vähän nihkeä määrä neljän hengen perheelle, jossa vanhemmilla hyvät ammatit. Kun äiti menee töihin, raha tuplaantuu. Toisaalta kulut nousevat jopa lähes 1000€/kk, kun tulee päivähoitomaksut, työmatkat, kuluja arjen helpottamisesta kun aikaa ei enää ole tehdä asioita aina itse, sekä äidin uudet työvaatteet yms. (ennen lapsia ostetut eivät enää istu, osa ei edes mene päälle kun vatsanseutu on muuttunut). Silti homma kannattaa, rahaa tulee yhteensä 7000€.
No entäs perheverotus? Kun äiti ei ole töissä, isää verotetaan kevyemmin ja käteen jää melkein 4000€. Jos äiti menee töihin, häneen kohdistuu marg
En oikein ymmärrä laskelmaasi. Miksi äidin palkasta perittäisiin 60 prosentin vero? Perheverotushan tarkoittaa sitä, että perhe voi optimoida verotusprosenttinsa niin että verot laskevat. Se suosii kotiäitiyhteiskuntaa, kun enemmän ansaitseva voi siirtää verotettavia ansiotulojaan tulottomalle vaimolle, jolloin keskituloinenkin voi saada pienituloisen veroasteen osalle tuloistaan. Jos vaimokin käy töissä ja ansaitsee saman verran, perheen ei välttämättä kannata valita perheverotusta, se pitää laskea erikseen mikä kannattaa. Lopputulokseen voi vaikuttaa myös se millaisia tuloja perheellä on (pääomatulot, tuloihin tehtävät vähennykset, perhe- ja muut mahdolliset etuudet). Mikään perheverotusmalli ei sovi Suomeen sellaisenaan, koska emme halua suosia kotiäitiyhteiskuntaa, mutta voimme katsoa muiden maiden kokemuksia millä toimenpiteillä on saatu syntyvyys nousuun.
Verotuksen muuttamisella saadaan isoja kannustimia, jos niin halutaan. Jos tehtäisiin kuten ehdotan eli toisesta lapsesta alkaen saataisiin perheverotusmalli, sitä voitaisiin tehostaa lastenhuonevähennyksellä (Sipilän hallitushan alensi isosti jo päivähoitomaksuja ja tämä hallitus korotti lapsilisää) ja viiden prosentin veronalennuksella. (Juha Sipilän hallitus oli minun elinaikani paras hallitus ja sen saavutuksista viiden prosentin yrittäjävähennys on edelleen voimassa.) Nuo olisivat jo isoja kannustimia, mutta tarvittaisiin poliittinen yhteisymmärrys siitä, että lapsiperheitä tarvitaan lisää silläkin uhalla, että kotiäitejä tulee lisää. Uusia verotuksesta erillisiä etuuksia ei pidä maksaa lapsiperheille, vaan on suosittava verouudistuksia ja purettava järkyttävää tilkkutäkkiä, mikä erilaisista etuuksista on ajan mittaan muotoutunut. Perheverotus, lastenhuonevähennys ja viiden prosentin veroale aiheuttavat loven valtion tuloihin, mutta pian meillä ei ole enää eläkkeiden maksajia eikä työntekijöitä, jos jotain ei tehdä. Toinen vaihtoehto on sitten laajamittainen mmmmmmmmuutto. Myös se tulisi toteuttaa veroporkkanoilla, että olisimme kilpailykykyisiä muihin maihin nähden. Ap
191. viestiini liittyen oli tänä aamuna uutinen:
Samalla kun erilaiset vähemmistöt propagoivat omia mieltymyksiään ja käytäntöjään muita parempina, edistyksellisempinä ja vapaamielisempinä vaatien muita näkemään heidät samalla tavalla, muodostuu ryhmäpainetta ja identiteettipolitiikkaa, joka syrjii toisin kokevia vähemmistön sisällä. Näin tapahtuu aina, kun vähemmistö pyrkii ajamaan oikeuksiaan polittiisesti. Ainoa uusia asia tuossa on se, että aiheutetaan runsaasti päänvaivaa juristeille, kun suostumukseksen rajoja etsitään seksiakteissa, joiden ajatus on kivun ja rajun seksin tuottaminen toiselle osapuolelle.
Tapasin kerran tätä jengiä eräillä synttäreillä eli he olivat samassa juhlapaikassa, mutta eri tilaisuudessa. Iltamyöhään porukat sitten osittain sekoittuivat yhteisissä tiloissa ja nämä pyylevät simosalmiset nahkavetimissään jututtivat meitä synttärivieraita pyrkien mainostamaan omia bileitään. Minun teki pahaa, kun miehet koettivat tehdä itseään tykö vaimon seisoessa vieressä. Heidän salinsa puolella olisi takapuoleen käyty kiinni alta nanosekunnin. Ap
Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta olen kyllä sitä mieltä, että se kotirouvana oleminen on oma valinta.
Samoin se, jos suostuu "avustamaan yritystoiminnassa" eli ilmeisesti tekemään työtä ilman palkkaa.
Lapset ovat kokonaan toinen juttu.