"Kotirouvat ovat avioerossa hankalimpia"

119. Sama elintaso mainitaan laissa, siis noilla sanoilla. Googlaa vaikka, jos et usko. En minä nyt tuota juristia halua sen enempää soimata, se nyt vain oli moka minun silmissäni. Musta huumori pidetään yleensä kollegoiden keskeisenä, ehkä tuon voisi sellaiseksikin lukea. Ap

Vierailija kirjoitti:

119. Sama elintaso mainitaan laissa, siis noilla sanoilla. Googlaa vaikka, jos et usko. En minä nyt tuota juristia halua sen enempää soimata, se nyt vain oli moka minun silmissäni. Musta huumori pidetään yleensä kollegoiden keskeisenä, ehkä tuon voisi sellaiseksikin lukea. Ap

Tarkistin Finlexistä, että sanaa "elintaso" ei mainita avioliittolaissa. 

Vierailija kirjoitti:

119. Sama elintaso mainitaan laissa, siis noilla sanoilla. Googlaa vaikka, jos et usko. En minä nyt tuota juristia halua sen enempää soimata, se nyt vain oli moka minun silmissäni. Musta huumori pidetään yleensä kollegoiden keskeisenä, ehkä tuon voisi sellaiseksikin lukea. Ap

Kerropa se laki ja pykälä, josta tuo sama elintaso muka löytyy. Minä olen löytänyt vain maininnan elatusvelvollisuudesta, joka on ihan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Tulee kalliiksi, kun koko avioliiton aikana olleesta seksistä veloitetaan normaali markkinahinta eli 200 euroa tunnilta. 

Meillä seksi kuuluu rakkauteen, eikä sitä ole hinnoiteltu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔 

Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa

Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?

Onneksi naisille raha, tai tarkemmin sanottuna miehen raha, ei ole yhtään tärkeää...

Nykypäivänä nuorten naisten on turvattava oma selustansa ja pidettävä huolta myös tulevaisuudestaan kuten tulevasta eläketurvastaan työikäiseksi varttumisestaan lähtien koska eläkeiän koittaessa eivät tule saamaan puolison kuollessa leskeneläkkeitä niin kuin vanhempi sukupolvi on saanut. Tästäkään syystä nuorten naisten ei kannata nykypäivänä kovin montaa vuotta kotiäitinä olla ellei sitten puoliso ole erittäin hyvätuloinen ja haluaa, pystyy ja sitoutuu turvaamaan (myös erotilanteessa) lastensa äidin tulevaisuuden esimerkiksi hankkimalla ja maksamalla hänelle hyvätasoisen vapaaehtoisen eläkkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔 

Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa

Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?

Onneksi naisille raha, tai tarkemmin sanottuna miehen raha, ei ole yhtään tärkeää...

Ei raha ole naisille tärkeää. Mies maksaa ja sillä selvä, mitä siinä rahaa miettimään.

Tuon nyt edelleen esille sen, että vaikka elintaso olisi korkea avioliitossa, niin erotilanteessa - vaikka ei olisi avioehtoa - se todennäköisesti tippuu ainakin sillä köyhemmällä puolisolla.

Koska jos täytyy elättää itsensä vielä 30-40 vuotta, niin harvan (avioehdottoman) ihmisen omaisuus on niin valtava, että puolet siitä riittää tuohon. Se on helposti että halpa kaksio ja kiire työllistyä/kouluttautua. Se, että omasta mielestään sparrasi miestään, ei auta mitään.

Yhdysvalloissa erotilanteissa on näitä, että rikkaamman puolison pitää taata eksälle sama elintaso, joka tarkoittaa eksälle aivan erilaista jatkuvaa tuloa. Suomen systeemi on monella tapaa rakennettu oletukseen, että kumpikin käy töissä.

Jokainen järkevä kotirouva tappelee erotilanteessa jokaisesta sentistä, koska tilanne on niin raju. 

Vastaan yhteisesti teille, jotka kirjoititte yhtenäisestä elintasosta ja elatusvelvollisuudesta. Olisitte voineet kyllä itsekin googlata, vaikka olinkin siinä väärässä, että tuo teksti yhtenäisestä elintasosta ei ollut lakitekstissä, vaan tulkinnassa, joka on tasan yhtä tärkeää kuin itse lakitekstikin.

Tässä pari viitettä asiasta ekalla googlauksella, toisessa (gradu) todetaan, että elatusvelvollisuus siihen liittyvine asioineen on keskimäärin huonosti tiedossa ihmisillä. Gradussa kerrotaan myös historiasta ja lainmuutoksista, sivulla 17 kerrotaan yhtenäisestä elintasosta ja toinen viite on lakiasiaintoimiston.

https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63639/Haavisto.Sanni.p…

https://laaka.fi/puolisoiden-elatusvelvollisuudesta-avioliitossa/

Elatusvelvollisuus voi muuten joskus jatkua avioliiton jälkeenkin, mutta silloin ei tarvitse kustantaa samaa elintasoa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten naisten on turvattava oma selustansa ja pidettävä huolta myös tulevaisuudestaan kuten tulevasta eläketurvastaan työikäiseksi varttumisestaan lähtien koska eläkeiän koittaessa eivät tule saamaan puolison kuollessa leskeneläkkeitä niin kuin vanhempi sukupolvi on saanut. Tästäkään syystä nuorten naisten ei kannata nykypäivänä kovin montaa vuotta kotiäitinä olla ellei sitten puoliso ole erittäin hyvätuloinen ja haluaa, pystyy ja sitoutuu turvaamaan (myös erotilanteessa) lastensa äidin tulevaisuuden esimerkiksi hankkimalla ja maksamalla hänelle hyvätasoisen vapaaehtoisen eläkkeen.

Leskeneläkettä ei ole poistettu kokonaan, vaan kestoksi rajattiin 10 vuotta 1975 jälkeen syntyneille. Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuon nyt edelleen esille sen, että vaikka elintaso olisi korkea avioliitossa, niin erotilanteessa - vaikka ei olisi avioehtoa - se todennäköisesti tippuu ainakin sillä köyhemmällä puolisolla.

Koska jos täytyy elättää itsensä vielä 30-40 vuotta, niin harvan (avioehdottoman) ihmisen omaisuus on niin valtava, että puolet siitä riittää tuohon. Se on helposti että halpa kaksio ja kiire työllistyä/kouluttautua. Se, että omasta mielestään sparrasi miestään, ei auta mitään.

Yhdysvalloissa erotilanteissa on näitä, että rikkaamman puolison pitää taata eksälle sama elintaso, joka tarkoittaa eksälle aivan erilaista jatkuvaa tuloa. Suomen systeemi on monella tapaa rakennettu oletukseen, että kumpikin käy töissä.

Jokainen järkevä kotirouva tappelee erotilanteessa jokaisesta sentistä, koska tilanne on niin raju. 

Jos kotirouvat olisivat Suomessa yleisempiä, niin täälläkin varmasti käytettäisiin enemmän ja oltaisiin tietoisempia siitä mitä elatusvelvollisuus Suomen laissa merkitsee. Eli haettaisiin sitä myös eron jälkeiselle ajalle. Mutta kotirouvat ovat nykyisin hyvin harvinaisia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔 

Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa

Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?

Onneksi naisille raha, tai tarkemmin sanottuna miehen raha, ei ole yhtään tärkeää...

Ei raha ole naisille tärkeää. Mies maksaa ja sillä selvä, mitä siinä rahaa miettimään.

Mitä rysstrolleja täällä kirjoittelee? Suomalainen nainen ei todellakaan maksata koko elämäänsä miehellä. Ihme horinaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔 

Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa

Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?

Onneksi naisille raha, tai tarkemmin sanottuna miehen raha, ei ole yhtään tärkeää...

Ei raha ole naisille tärkeää. Mies maksaa ja sillä selvä, mitä siinä rahaa miettimään.

Tiedät itsekin, että tuo ei ole Suomessa totta. Älä vedä tähän keskusteluun mukaan kulttuureja, joissa naisten palkkatyö ei ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Tuon nyt edelleen esille sen, että vaikka elintaso olisi korkea avioliitossa, niin erotilanteessa - vaikka ei olisi avioehtoa - se todennäköisesti tippuu ainakin sillä köyhemmällä puolisolla.

Koska jos täytyy elättää itsensä vielä 30-40 vuotta, niin harvan (avioehdottoman) ihmisen omaisuus on niin valtava, että puolet siitä riittää tuohon. Se on helposti että halpa kaksio ja kiire työllistyä/kouluttautua. Se, että omasta mielestään sparrasi miestään, ei auta mitään.

Yhdysvalloissa erotilanteissa on näitä, että rikkaamman puolison pitää taata eksälle sama elintaso, joka tarkoittaa eksälle aivan erilaista jatkuvaa tuloa. Suomen systeemi on monella tapaa rakennettu oletukseen, että kumpikin käy töissä.

Jokainen järkevä kotirouva tappelee erotilanteessa jokaisesta sentistä, koska tilanne on niin raju. 

Viimeisestä lauseesta vielä se, että tappelemiseen ei sen enempää ole tarvetta, koska mennään lain mukaan, vaikka eroaminen tietty nostaa tunteet pintaan (mihin siteeraamani juristi varmaan viittasi).

Se kuinka rajua eroaminen on taloudellisesti riippuu tilanteesta. Kotirouvat eivät suinkaan ole varattomia jos tekoälyn tilastokeskuksen tiedot pitävät paikkansa, kyse ei ole keskituloisista, vaan suurituloisista ihmisistä. Ja jos nainen on kotirouva, ei hänellä ole 30-40 vuotta työelämää jäljellä - edelleen jos puhutaan suurituloisista ihmisistä, siinä väestöryhmässä ei käytännössä kukaan ole kouluttamaton. 

Meillä ei ole tarkkaa tietoa kotirouvien tilanteesta Suomessa, mutta jo noiden tietojen valossa mitä tekoälyvastaukselta sain, on selvää, että kotirouvamme ovat aivan erilaisia kuin  muualla maailmassa, missä kotirouvakulttuuri on voimissaan. Sen vuoksi nämä maalailut köyhyydestä vuokrakaksiossa eron jälkeen eivät oikein toimi. Sen tiedämme muista tutkimuksista kuin kotirouvia koskevista, että pariskunnat ovat taustoiltaan samanlaisia eli jos mies kuuluu varakkaaseen perheeseen, kuuluu myös nainen. Jos hän on akateeminen, on puolisokin akateeminen jne. Nykyään vielä usein nainen on miestään koulutetumpi Suomessa, niin olen minäkin, vaikka olenkin jo vanhempaa sukupolvea. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon nyt edelleen esille sen, että vaikka elintaso olisi korkea avioliitossa, niin erotilanteessa - vaikka ei olisi avioehtoa - se todennäköisesti tippuu ainakin sillä köyhemmällä puolisolla.

Koska jos täytyy elättää itsensä vielä 30-40 vuotta, niin harvan (avioehdottoman) ihmisen omaisuus on niin valtava, että puolet siitä riittää tuohon. Se on helposti että halpa kaksio ja kiire työllistyä/kouluttautua. Se, että omasta mielestään sparrasi miestään, ei auta mitään.

Yhdysvalloissa erotilanteissa on näitä, että rikkaamman puolison pitää taata eksälle sama elintaso, joka tarkoittaa eksälle aivan erilaista jatkuvaa tuloa. Suomen systeemi on monella tapaa rakennettu oletukseen, että kumpikin käy töissä.

Jokainen järkevä kotirouva tappelee erotilanteessa jokaisesta sentistä, koska tilanne on niin raju. 

Viimeisestä lauseesta vielä se,

Ihan sama, vaikka olisi koulutettu nainen, jos on ollut poissa työelämästä yli 10 vuotta, on vaikea saada heti työpaikkaa, varsinkaan sellaista, jossa palkka on hyvä. Eli voi joutua tyytmään vuokrakaksioon, jos yhteinen koti ei ollut velaton tai myyty hyvällä voitolla. Entinen puoliso ei ole velvollinen elättämään ex-puolisoa, vain lasten kulut otetaan huomioon. Eli erosta eteenpäin kumpikin elää omilla rahoilla ja sen mukaisella elintasolla. Lisäksi, jos kotona olleelle ei ole kertynyt eläkettä työstä tai erillisistä eläkesäästöistä, niin kyllä rahatilanne tulee olemaan tiukka. Harvoin perheillä on sellaista omaisuutta, jonka jakamisen jälkeen kumpikaan elää leveästi loppuelämän. Kotona ollut voi löytää työn, josta maksetaan hyvin, mutta eläkesäästöjä ei ole, eikä niitä ehdi kerryttää enää keski-ikäisenä. 

Villi arvaukseni suomalaisista kotirouvista tilastokeskuksen tietoihin nojaten on, että he muistuttavat minua. Eli ensin on oltu jonkin aikaa lasten kanssa kotona, sitten töissä ja viidenkympin tietämillä jäädään sitten pois töistä erilaisten käytännön syiden perusteella. Toinen ryhmä ovat miehen työn vuoksi ulkomailla asuneet perheet. He eivät välttämätttä ole juuri normaaleissa töissä olleet, koska maa vaihtuu säännöllisin väliajoin. Tällaisen kotirouvan itsekin tunnen, pari on jo eläkkeellä eikä asu Suomessa, vaikka täällä tukikohta onkin. Se porukka jonka itse kotirouvia (kymmenkunta, jos lapsuus lasketsan) tunnen on kovin toisenlainen kuin Yhdysvalloissa, jossa kotirouvia on joka lähtöön. 

Tässä olisi hyvä gradun aihe aloittelevalle tutkijalle, kun tietoa ei ole. Nähtävästi kotirouva on vähän muotiakin (tradwife), joten joku voi aiheeseen hyvinkin tarttua. Vsnhemmista kotirouvista on yksi tutkimus tehty, ruotsinkielisiä iäkkäitä naisia, mutta siinä ei pyritty hahmottamaan ilmiötä kokonaisuutena. Ja nykyisten kasikymppisten maailma on toinen kuin kaltaisteni 50+ ikäisten. Ap

"Ihan sama, vaikka olisi koulutettu nainen, jos on ollut poissa työelämästä yli 10 vuotta, on vaikea saada heti työpaikkaa, varsinkaan sellaista, jossa palkka on hyvä. Eli voi joutua tyytmään vuokrakaksioon, jos yhteinen koti ei ollut velaton tai myyty hyvällä voitolla. Entinen puoliso ei ole velvollinen elättämään ex-puolisoa, vain lasten kulut otetaan huomioon. Eli erosta eteenpäin kumpikin elää omilla rahoilla ja sen mukaisella elintasolla. Lisäksi, jos kotona olleelle ei ole kertynyt eläkettä työstä tai erillisistä eläkesäästöistä, niin kyllä rahatilanne tulee olemaan tiukka. Harvoin perheillä on sellaista omaisuutta, jonka jakamisen jälkeen kumpikaan elää leveästi loppuelämän. Kotona ollut voi löytää työn, josta maksetaan hyvin, mutta eläkesäästöjä ei ole, eikä niitä ehdi kerryttää enää keski-ikäisenä. "

Luitko viestin, jota kommentoit? Suurituloisilla ihmisillä on omaisuutta, he eivät ole keskituloisia, joiden ainoa omaisuus voi olla oma omistusasunto. 

Ja voit lukea tuosta linkkaamastani gradusta mitä eron jälkeinen elatusapu vaatii. Luulenpa, että vaikkapa ura diplomaatin vaimona tai muuten miehen työn vuoksi ulkomailla asuneella vaimolla on varsin hyvät mahdollisuudet saada elatusapua eron jälkeen, jos hän sitä haluaa hakea. Mutta suurituloisilla ihmisillä ei välttämättä tarvetta ole. Silloin puhutaan siitä jengistä, jolla voi olla paljonkin omaisuutta jo ennen avioliittoon menemistä. Itsellänikin oli arvoasunto jo alaikäisenä, koska perin isoäitini.

Tietysti 10-15 prosenttia, jonka tekoäly antoi tilastoihin viitaten lukumääräksi, jotka ovat työelämän ulkopuolella, mahtuu muitakin kuin varakkaita ihmisiä. Kotiäideissä on varmasti paljon keskituloisiakin. Ja kyllä mä edelleenkin luulisin, että joku ryhmä voisi olla suurperheet, kun päivähoitomaksut ovat kalliita ja elämä monilapsisessa perheessä on työlästä. Tuohon porukkaan kuuluu aivan varmasti myös iso määrä kehitysmaista tänne pakoon tulleita ihmisiä, joilla on paljon lapsia ja jotka eivät osaa kunnolla suomea.

Työllistyminen on vaikeaa, jos ei ole koko elämänsä aikana ollut töissä, mutta sellaisia ihmisiä on hyvin vähän. Työllistyminen riippuu myös alasta. Lääkäri saa töitä milloin tahansa, samoin psykoterapeutti ja psykologi, kun taas vaikkapa pankkivirkailijana muinoin toiminut jää kyllä työnhaussa häntäpäähän. 

Näistä asioista keskusteleminen vaatisi, että luopuisi omista ennakkokäsityksistään edes vähän eli siitä, että jokainen kotirouva on ikänsä kotona ollut kouluttamaton ja köyhä nainen. Kyllä sellainen nainen on harvinaisuus Suomessa. Kehitysmaista Suomeen haettu vaimo tai tänne pxxxxxx tullut voi tuollainen olla, sillä jo kouluttamattomuus on Suomessa harvinaista. Silloin puhutaan syrjäytyneistä ihmisistä. Ap

Tuollainen löytyi, en ole vielä lukenut, mutta teen sen asap. 

https://www.suomalainen.com/products/kansainvalisissa-tehtavissa-kotiro…

Olen pengannut kahteen otteeseen kotirouvatutkimusta, mutta saalis on jäänyt aika heikoksi. En nyt muista mitä aihetta tarkalleen tuo suomenruotsalaisia kotirouvia käsitellyt tutkimus tutki, kokemuksia jostain, haastateltiin iäkkäitä, varakkaita kotirouvia joka tapauksessa. Jos joku tahtoo, voin senkin kaivaa esille, en muista edes sitä oliko se kaikille avoimesta aineistosta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten naisten on turvattava oma selustansa ja pidettävä huolta myös tulevaisuudestaan kuten tulevasta eläketurvastaan työikäiseksi varttumisestaan lähtien koska eläkeiän koittaessa eivät tule saamaan puolison kuollessa leskeneläkkeitä niin kuin vanhempi sukupolvi on saanut. Tästäkään syystä nuorten naisten ei kannata nykypäivänä kovin montaa vuotta kotiäitinä olla ellei sitten puoliso ole erittäin hyvätuloinen ja haluaa, pystyy ja sitoutuu turvaamaan (myös erotilanteessa) lastensa äidin tulevaisuuden esimerkiksi hankkimalla ja maksamalla hänelle hyvätasoisen vapaaehtoisen eläkkeen.

Ainakaan keskusta ei tule poistamaan kotihoidontukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivänä nuorten naisten on turvattava oma selustansa ja pidettävä huolta myös tulevaisuudestaan kuten tulevasta eläketurvastaan työikäiseksi varttumisestaan lähtien koska eläkeiän koittaessa eivät tule saamaan puolison kuollessa leskeneläkkeitä niin kuin vanhempi sukupolvi on saanut. Tästäkään syystä nuorten naisten ei kannata nykypäivänä kovin montaa vuotta kotiäitinä olla ellei sitten puoliso ole erittäin hyvätuloinen ja haluaa, pystyy ja sitoutuu turvaamaan (myös erotilanteessa) lastensa äidin tulevaisuuden esimerkiksi hankkimalla ja maksamalla hänelle hyvätasoisen vapaaehtoisen eläkkeen.

Ainakaan keskusta ei tule poistamaan kotihoidontukea.

Luultavasti ei, sehän on perinteinen kepun juttu ja aikaansaannos alun perinkin. Ap