"Kotirouvat ovat avioerossa hankalimpia"
Tuo oli yhdessä lehtijutussa juristin mielipide ja kieltämättä omallakin kohdalla näin olisi. Olen ollut poissa työelämästä noin 10 vuotta, avustanut miehen yritystoiminnassa ym. joten haluan siitä kunnollisen korvauksen. Eikä meillä ole avioehtoa.
En välitä rahasta, mutta oman osuuteni haluan, että se päätyy varmasti lapsilleni eikä vaikkapa ajautuisi missään olosuhteissa uudelle puolisolle tai hänen lapsilleen.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain yksi naisten tapa elättää itsensä johon miehillä ei ole mahdollisuutta.
Ei laissa ole eroteltu sukupuolia, mutta harvemmin miehet tosiaan ovat kotiherroina varakkaille vaimoilleen. Lain puolesta ei estettä olisi.
Jep, naisille tuo gold diggerismi on ominaista, ei miehille.
No ainakaan palstalla ei gold diggereitä ole, täällähän jokainen keskituloinen nainen julistaa kotirouvien turmiota ja perikatoa. Itsenäinen sitä olla pitää ja erilliset rahat. Kumma kun täällä ei synny enemmän parisuhteita, sillä symmetriaa on keskimääräisten palstan miesten ja naisten välillä tässä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halvemmaksi tulisi miehelle maksaa seksityöläiselle, kodinhoitajalle ja lastenhoitajalle.
Lapset ne vasta kalliiksi tulevatkin. Halvemmalla pääset, kun jätät nuo kaikki väliin, osaat varmaan itsekin sen verran siivota, ettet saa ruokamyrkytystä. Ap
No eihän tuossa lapsia miehen tarvitsisi tehdäkään kun ei ole vaimoa siihen vaatimassa ja painostamassa?
Ei mikään noista tosiaan ole pakollista. No, sen verran pitää siivota, ettei tule palokuormaa tai julkisivulautakunta ei puutu asiaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Avioehto pitäisi olla pakollinen. Liian moni nainen saa kiristettyä miestä olemaan tekemättä sellaista.
Minä en pakollisuutta liberaalina porvarina kannata tässäkään asiassa. Ap
161. Mitäs höpöjä sinä nyt selität. Avioliiton aikana hankkimani ja saamani omaisuus on kyllä minun eikä miehenikään omaisuudesta tule minun omaisuuttani avioliiton seurauksena.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔
Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa
Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?
Olen kuullut, että naisten polttareilla tulee aina kränää rahasta, että kuka maksoi mitäkin. Miestenkin polttareilla joskus voi tulla, mutta yleensä tuo on nimenomaan naisten juttu.
Taitaa olla niin, että raha ei kuulu naisten arvoihin, kunhan vain joku muu maksaa. Ja ikinä ei mitään tarjota miehelle, ei sitä kahvikuppiakaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔
Miesten arvot: raharaharaha. Laskevat kaiken rahassa, laskevat kaiken hinnan mutta eivät ymmärrä minkään arvoa
Varmaan äitisi, mummosi, siskosi ja tyttäresikin (jos sinulla sellainen sattuu olemaan) ovat huo ria koska näet kaikissa naisissa pelkän huo ran?
Olen kuullut, että naisten polttareilla tulee aina kränää rahasta, että kuka maksoi mitäkin. Miestenkin polttareilla joskus voi tulla, mutta yleensä tuo on nimenomaan naisten juttu.
Taitaa olla niin, että raha ei kuulu naisten arvoihin, kunhan vain joku muu maksaa. Ja ikinä ei mitään tarjota miehelle, ei sitä kahvikuppiakaan!
Ei ollut mun polttareilla ainakaan. Kyllä tuo on enenmmän persoona- ja kaveriporukkajuttu kuin sukupuoliero. Itse tunnen pari hyvin säästäväistä miestä, molemmat ikisinkkuja 🤔 Lienee sattumaa vai onko siinä mietitty naisia kulujen kannalta. En tiedä. Kumpikin on aika äveriäs. Tunnen myös yhden pihin naisen, miljonäärin, mutta en tiedä menikö hänkään vanhemmiten naimisiin, kun tiemme erkanivat jo kolmekymppisinä.
Mun kaveripiirissä on oltu hyvin anteliaita, mutta toki ei sitä ole kukaan yrittänyt lokkeilemalla hyväksikäyttäkään.
Pelko siitä että rahat loppuu ja rahat tuovat sisäistä turvaa on loppupeleissä psyykkinen juttu eikä liity rahaan. Naisiin se voi kyllä liittyä, jos näkee kuten sinä, että naiset eivät tarjoa kahvikupillistakaan. Onhan se mahdollista ettei ole kokemusta vastavuoroisuudesta ja anteliaisuudesta, ystävällisyydestä ja pyyteettömyydestä. Vaikka joku antaisikin jotain, voi miettiä mikä juoni tässä on takana.
Mutta mustavalkoisuuden sijasta voisi koettaa miettiä luottamusta. Luottamus on nimittäin kytköksissä itseluottamukseen eli kun luottaa itseensä, tietää erottavansa epäluotettavat luotettavista ja pärjäävänsä vaikka jonkun kerran erehtyisi. Suurin osa ihmisistä kuitenkin on luotettavia. Jos ihmissuhde on vastavuoroinen eikä niin että odottaa aina vain itse saavansa. Normaalissa ihnissuhteessa hyvä pannaan kiertämään eikä pantata itsellä.
Nämä boivat olla suht monimutkaisiakin asioita yksilötasolla. Raha, luottamus, anteliaisuus jne. Ap
Tämä meni yksonpuheluksi koko ketju, mutta en jaksa uuttakaan ketjua avata kun edeltävä yritys poistettiin heti.
Mietin mihin nämä vanhemmat säästäväiset, perheettömät ja lapsettomat säästävät rahojaan? Kun kodittomille kissoillekaan tuskin rahojaan testamenttaavat. Tässäkin ketjussa taitaa olla yksi säästäväinen, entä sinä, juuri sinä?
Aiemmin mainituista ikisinkuista toinen muuten löysi 60+ ikäisenä tyttöystävän, joka luultavasti ainakin alkuun luuli häntä vähävaraiseksi ja osoitti anteliaisuutensa. Ehkäpä siksi he ovat yhäkin yhdessä, että hyväksyvät toisensa sellaisenaan. Nainen on tosi mukava, toivott juttu kestää.
Varakkaissa itse asiassa on pihejä aika paljon, tunnen jo vanhempieni sukupolvesta kaksi. Julkisuudessa usein oleva Suomen varakkaimpiin kuuluva yrittäjä on antanut myös haastatteluja, joissa leveilee säästäväisyydellään humoristisesti, mutta minun tuntemani suhtautuvat siihen ryppyotsaisisemmin. Ikäänkuin heillä olisi oikeasti rahapula. Esim nuorena tuntemani miljonäärityttö koki hyvin vaikeaksi maksaa leffalipun hinta takaisin, kun häneltä tuppasi aina unohtumaan kukkaro kotiin. Lapseni ristiäisiin hän toi lahjaksi kirppikseltä ostetun potkupuvun(joka myös näytti käytetyltä)😅
Säästäminen ja pihistely siis tuo nautintoa. Kuten himourheilu tai ortoreksinen syöminen, siihen jää koukkuun. Mutta mikä on se lopullinen päämäärä jos ei ole ketään jolle omaisuus menee? Isäni opiskelukaverinkin (hänkin muuten ikisinkku, estynyt ja ujo ihninen) koko omaisuus meni valtiolle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä meni yksonpuheluksi koko ketju, mutta en jaksa uuttakaan ketjua avata kun edeltävä yritys poistettiin heti.
Mietin mihin nämä vanhemmat säästäväiset, perheettömät ja lapsettomat säästävät rahojaan? Kun kodittomille kissoillekaan tuskin rahojaan testamenttaavat. Tässäkin ketjussa taitaa olla yksi säästäväinen, entä sinä, juuri sinä?
Aiemmin mainituista ikisinkuista toinen muuten löysi 60+ ikäisenä tyttöystävän, joka luultavasti ainakin alkuun luuli häntä vähävaraiseksi ja osoitti anteliaisuutensa. Ehkäpä siksi he ovat yhäkin yhdessä, että hyväksyvät toisensa sellaisenaan. Nainen on tosi mukava, toivott juttu kestää.
Varakkaissa itse asiassa on pihejä aika paljon, tunnen jo vanhempieni sukupolvesta kaksi. Julkisuudessa usein oleva Suomen varakkaimpiin kuuluva yrittäjä on antanut myös haastatteluja, joissa leveilee säästäväisyydellään humoristisesti, mutta minun tuntemani suhtautuvat siihen ryppyot
PS. Himourheilijan päämäärä on hyvä kunto, kroppa tai terveys, ortorektikon päämäärä on terveys, mutta mikä on lapsettoman pihistelijän päämäärä, jos ei ole lapsia eikä oikein sukuakaan? Itse asiassa nyt on mielessä jo edesmenneistäkin piheistä vielä kaksi lisää, joiden omaisuus meni valtiolle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli sinäkin olet niitä maksullisia naisia että kuvittelet sen että saat persellä rikkauksia mihin sinulle einole mitään oikeutta kun et ole sitä omaisuutta kerryttänyt
Olen elättäjämies ja olen täysin eri mieltä edellisen kommentin kanssa. Puolisoni on kontribuoinut kokonaisuuteen mahdollistamalla minun keskittymisen työntekoon täysillä. Olin osakkaana hyvin kannattavassa yhtiössä, joka myytiin ja vaurastuimme sitä kautta. Lapsemme ovat jo aikuisia ja suhteemme on muuttunut enemmän kaverisuhteeksi ja olemme sopineet, että kummallakin voi olla sutinaa tahollaan. Minulla on rakastajatar, mutta en koskaan aio erota puolisostani oma-aloitteisesti ja rakastajattareni tietää myös tämän.
Vierailija kirjoitti:
Olisko kotihuo ra oikeampi termi? 🤔
mene pois,nolo. yhteistä pesää rakentavat,kuten aviopuolisoiden kuuluukin. siitä pitääkin maksaa. edesauttaa juridisestikin toisen uraa,olkoon oma yritys tai uranluominen ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Mikähän prosentti suomalaisista perheenäideistä mahtaa olla kotirouvia? Aika pieni. (Sitä ei siis lasketa kotirouvuudeksi, että on kotihoidontuella lasten kanssa tilapäisesti kotona.) Suomessa erittäin harva perhe tulee yhdellä palkalla toimeen.
Tästä syystä pitäisikin olla mahdollista valita vaihtoehtoisesti perheverotus, jossa veroprosentti määräytyy sen perusteella, että tulot olisivat 50% perheen yhteenlasketuista tuloista. Tämän soveltamisen pitää luonnollisesti vaatia molempien suostumuksen jokaisena verovuotena.
Tokihan kuuluu jo osituksissa lainhengessä- Edesauttanut toista aviopuolisoa kerryttämään varallisuutta, edesauttanut uraa, yhteisen yrityksen hoitoa, työpanos xx vuodet. Mitä pidempää olet aviossa, sitä tarkemmin lasketaan osuutesi. Vuoden kahden pikaliitoissa tätä ei ole. Mutta esim. 2 vuotta panostanut-kotiäitiyteen, yrityksen luomiseen tai vaikkpa mahdollistanut muun uran luomisen, tehden ikäänkuin kotisihteerin työt,jotta toisella on täysmutoinen panostus uraansa.
Miksi olet vihainen ja turhautunut, jotain vialla elämässäsi. Varallisuus muuttuu-muuntautuu vuosien saatossa.
kenenkään ei tarvitse ilmaiseksi avittaa. Joskus tämä sopii,jos nainen ei ole niin uraorientoitunut. Hotaa lapset kdisa, tekee -sihteerin työt- juoksevat asiat, ehkä ottaa tilauksia vastaan ja toinen jalkautuu ulkopuolelle tai sitten tiedemiesuran luominen samoin periaattein.
Vierailija kirjoitti:
161. Mitäs höpöjä sinä nyt selität. Avioliiton aikana hankkimani ja saamani omaisuus on kyllä minun eikä miehenikään omaisuudesta tule minun omaisuuttani avioliiton seurauksena.Ap
avioehdolla voitte määrittää pitkälle miteb varallisuus jakautuu,avio-oikeudet,samalla testamentin teko jne. mutta esim. pitkästä kotirouvuudesta saa tasinkoa,jos on selkeästi osoitettavissa,että oletetaan-nainen on panoksellaan mahdollistanut mihen urakehityksen toisaalla tai esim. yrityksen perustamisessa. pika-avioliitossa asiaa ei katsota näin,mutta jo 15-20 vuotta ,silloin arvioidaan tasetta.
älkää olko noin ärhäköitä. käyttäytykää ja jokainen voisi arvioittaa,teetättää asiakirjat kuntoon lakiasiaintoimistossa. yksilöidysti arvioidaan kulloisenkin avo-avioparin tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän prosentti suomalaisista perheenäideistä mahtaa olla kotirouvia? Aika pieni. (Sitä ei siis lasketa kotirouvuudeksi, että on kotihoidontuella lasten kanssa tilapäisesti kotona.) Suomessa erittäin harva perhe tulee yhdellä palkalla toimeen.
Tästä syystä pitäisikin olla mahdollista valita vaihtoehtoisesti perheverotus, jossa veroprosentti määräytyy sen perusteella, että tulot olisivat 50% perheen yhteenlasketuista tuloista. Tämän soveltamisen pitää luonnollisesti vaatia molempien suostumuksen jokaisena verovuotena.
Perheverotus pitäisi saada aikaan välittömästi, että ne perheet, joiden lapsiluku jää yhteen tai kahteen, voisivat tehdä toivomansa lapsimäärän. Siinä on ainoa ryhmä (tutkijoiden mukaan), jonka avulla syntyvyyttä saadaan varmuudella nousuun, eivät suinkaan ne, jotka nyt ovat lapsettomia, koska heidän lapsettomuutensa syyt ovat muualla kuin taloudessa (yleisin syy on sopivan kumppanin puute molemmilla sukupuolilla eikä valtio voi vaikuttaa siihen).
50 prosentin aleen tuskin on varaa, mutta voitaisiin katsoa vaikka Ranskasta mallia ja tuloksia, koska siellä perheverotus kevenee sen mukaan mitä enemmän on lapsia. Nykyisin varakkailla, perheellisillä naisilla on varaa tehdä kolmas ja neljäs lapsi. Keskiluokkaa pitää kannustaa verokannustimella, että lapsiluku tulee täyteen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinäkin olet niitä maksullisia naisia että kuvittelet sen että saat persellä rikkauksia mihin sinulle einole mitään oikeutta kun et ole sitä omaisuutta kerryttänyt
Olen elättäjämies ja olen täysin eri mieltä edellisen kommentin kanssa. Puolisoni on kontribuoinut kokonaisuuteen mahdollistamalla minun keskittymisen työntekoon täysillä. Olin osakkaana hyvin kannattavassa yhtiössä, joka myytiin ja vaurastuimme sitä kautta. Lapsemme ovat jo aikuisia ja suhteemme on muuttunut enemmän kaverisuhteeksi ja olemme sopineet, että kummallakin voi olla sutinaa tahollaan. Minulla on rakastajatar, mutta en koskaan aio erota puolisostani oma-aloitteisesti ja rakastajattareni tietää myös tämän.
Tuo taitaa olla ns. ranskalainen avioliitto. Oli hauska Seela Sellan haastattelu pari viikkoa sitten, jossa hän piti hölmönä erota muutaman seikkailun takia ja samanlaista esitti Jutta Zilliacus joskus pitemmän aikaa sitten ja on itse asiassa esittänyt useammankin kerran.
Ystävyys ja yhteiset asiat riittävät pitkälle, ellei kumpikaan satu rakastumaan, luulisin. Omaan tuttavapiiriin ei tällaisia tietääkseni kuulu, vaan ovat hyvin tiiviitä pariskuntia. Toisaalta se olisi too much information ystävyyden kannalta eli en haluaisi edes tietää, ellei toinen osapuoli olisi paras ystäväni. Ehkä tuollainen tilanne kuitenkin jotain puimista ystävän kanssa jossain vaiheessa vaatisi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
161. Mitäs höpöjä sinä nyt selität. Avioliiton aikana hankkimani ja saamani omaisuus on kyllä minun eikä miehenikään omaisuudesta tule minun omaisuuttani avioliiton seurauksena.Ap
avioehdolla voitte määrittää pitkälle miteb varallisuus jakautuu,avio-oikeudet,samalla testamentin teko jne. mutta esim. pitkästä kotirouvuudesta saa tasinkoa,jos on selkeästi osoitettavissa,että oletetaan-nainen on panoksellaan mahdollistanut mihen urakehityksen toisaalla tai esim. yrityksen perustamisessa. pika-avioliitossa asiaa ei katsota näin,mutta jo 15-20 vuotta ,silloin arvioidaan tasetta.
älkää olko noin ärhäköitä. käyttäytykää ja jokainen voisi arvioittaa,teetättää asiakirjat kuntoon lakiasiaintoimistossa. yksilöidysti arvioidaan kulloisenkin avo-avioparin tilanne.
Ei kotirouvuuden perusteella saa tasinkoa eikä muunkaan yksilöllisen perustelun perusteella, se on aika simppeli miten ositus menee ilman avioehtoa. Sen voi katsoa vaikka googlaamalla, jos periaatteet eivät ole tiedossa. Silloin vain on yksilöllinen harkinta, jos avioehtoa tai elatusapua sovitellaan pitkän avioliiton ja yhteisten lasten perusteella. Ap
Verotuksesta tuli vielä mieleen idea jonka joku esitti yleisönosastokirjoituksessa viime uonna Hesarissa. Voisi rastia ruudun, jonka perusteella maksaa tietyn prisentin verran enemmän veroja. Raikas idea minusta! Ja mun mies ilmoitti rastivansa sen ruudun, jos se tulee. Hän on selkeästi tätä uudempaa it-varakkaiden jengiä henkisesti, vaikka on vanhempi. Pelibisneksissään rikastuneethan korostavat aina mediassa haluaan maksaa takaisin yhteiskunnalle saamaansa hyvää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän prosentti suomalaisista perheenäideistä mahtaa olla kotirouvia? Aika pieni. (Sitä ei siis lasketa kotirouvuudeksi, että on kotihoidontuella lasten kanssa tilapäisesti kotona.) Suomessa erittäin harva perhe tulee yhdellä palkalla toimeen.
Tästä syystä pitäisikin olla mahdollista valita vaihtoehtoisesti perheverotus, jossa veroprosentti määräytyy sen perusteella, että tulot olisivat 50% perheen yhteenlasketuista tuloista. Tämän soveltamisen pitää luonnollisesti vaatia molempien suostumuksen jokaisena verovuotena.
Perheverotus pitäisi saada aikaan välittömästi, että ne perheet, joiden lapsiluku jää yhteen tai kahteen, voisivat tehdä toivomansa lapsimäärän. Siinä on ainoa ryhmä (tutkijoiden mukaan), jonka avulla syntyvyyttä saadaan varmuudella nousuun, eivät suinkaan ne, jotka nyt ovat
Ei ehdotuksessani ollut kyse 50% veroalesta, vaan siitä, että tulot jaetaan tasan kahdelle aikuiselle ja veroprosentti sen mukaan. Eli jos toinen tienaa 100K ja toinen ei mitään, määräytyy kummankin veroprosentti 50K tulojen mukaan. Myönnän, että teksti oli hieman epäselvä tältäosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän prosentti suomalaisista perheenäideistä mahtaa olla kotirouvia? Aika pieni. (Sitä ei siis lasketa kotirouvuudeksi, että on kotihoidontuella lasten kanssa tilapäisesti kotona.) Suomessa erittäin harva perhe tulee yhdellä palkalla toimeen.
Tästä syystä pitäisikin olla mahdollista valita vaihtoehtoisesti perheverotus, jossa veroprosentti määräytyy sen perusteella, että tulot olisivat 50% perheen yhteenlasketuista tuloista. Tämän soveltamisen pitää luonnollisesti vaatia molempien suostumuksen jokaisena verovuotena.
Perheverotus pitäisi saada aikaan välittömästi, että ne perheet, joiden lapsiluku jää yhteen tai kahteen, voisivat tehdä toivomansa lapsimäärän. Siinä on ainoa ryhmä (tutkijoiden mukaan), jonka avulla syntyvyyttä saadaan varm
Ok, minusta tuossa voisi olla pelivaraa niin että voisi optimoida edullisimman veroprosentin eli ei välttämättä 50/50, vaan 20/50 riippuen tilanteesta. Tehokkain olisi kuitenkin kunnon veroale, joka alkaa toisesta lapsesta.
Verotus on tehokkain keino muuttaa yhteiskuntaa, muut kannustimet vaativat byrokratiaa, joka voi maksaa enemmän kuin itse etuus. Verotuksen kannustimet kohdistuvat lisäksi siihen väestönosaan, jolla on varaa elättää itse lapsensa toisin kuin useimmat lapsiperhe-etuudet nykyään eli satasen korotus lapsilisään merkitsee köyhälle, työttämälle yksinhuoltajalle enemmän kuin töissäkäyvälle perheelle (millä en tarkoita, etteikö tuota pitäisi maksaa: se on ok, mutta sen voisi maksaa kaikille hakemattakin - jonkun pitää hakemus nimittäin käsitellä). Ap
*Sparrannut*
😂
😂😂
😂😂😂
Sinulle kuuluu tasan se omaisuus mitä liittoon toit tullessasi. Ei mitään muuta eikä senttiäkään enempää.