Miksi nelikymppiset äidit näyttää siltä että ne on luovuttaneet
Kävin lapseni kanssa Hoplopissa ja huomasin taas saman ilmiön. Naiset istuvat tuijottamassa kännykkää, tukka likaisena, päällä kulahtaneet leggarit ja huppari, joka viestii että elämä on pysähtynyt. Ei meikkiä, ei ryhtiä, ei mitään mikä kertoisi että omasta itsestä enää välitettäisiin.
Tämä ei ole ulkonäkökommentti vaan havainto. Kun katson itseäni peilistä, haluan näyttää siltä että olen edelleen hereillä. Että elämä ei loppunut synnytykseen tai siihen että joku mies joskus lähti. Että vaikka olen äiti, olen yhä oma itseni.
En puhu luksuksesta. Tarkoitan ihan perusasioita: puhtaat vaatteet, hiukset harjattuna, katse joka ei ole sammunut. Miksi se on niin monelle suomalaiselle naiselle liikaa? Ulkomailla köyhätkin naiset pitävät huolta itsestään.
Ja ennen kuin joku mainitsee burnoutin tai ruuhkavuodet, kysyn vain: onko se todella ylpeyden aihe, että elämästä on tullut pelkkää selviytymistä?
Ehkä jotkut ovat tyytyneet olemaan vain äitejä. Minä en aio olla.
Kommentit (312)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, en ala haisemaan ja käyttämään likaisia vaatteita, kulkea tukka takussa yms vain sen takia, kun täällä pidetään sitä normina mukamas. Juu, ehkä pultsareilla ja pahasti masentuneilla rähjä look on yleistä..
Onko sinulla kaikki hyvin?
Tarvitseko sinä apua? Siinä samanlainen tyhmä vastakysymys sinne.
Jännä, että ap päättelee havainnoistaan muiden äitien luovuttaneen. Minusta havainnot todennäköisemmin kertovat vain siitä, että henkilöt priorisoivat elämässään eri tavoin. Ap antaa ymmärtää kysyvänsä asiasta täällä neutraalisti, mutta sanavalinnoissaan kertoo, että "vain äitinä" oleminen olisi tyytymistä ja liian vähäistä. Äitinä oleminen on lapsen kannalta jotain perustavanlaatuista, sanoo psykologiakin. Joillekin äiti-ihmisille se on kaikkein merkityksellisin asia maailmassa. En valittaisi, jos olisin heidän lapsi siitäkään huolimatta, että äiti ei kovin edustavalta näyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko se sitten jotenkin hyvältä olla tukka likaisena? Minä en tykkää edes yksin kotona olla likaisena, saati jos lähden ihmisten ilmoille. Sinänsä kyllä sama miten muut itseään hoitaa tai on hoitamatta. kunhan eivät haise.
Hoitamattomuus ei kuitenkaan tee äidistä yhtään sen parempaa, omistautuneempaa tai fiksumpaa ihmistä, samoin kuin laittautuminen ei ole pois ihan mistään muusta. Ihan yhtä lailla pystyn hoivaamaan hellästi ja liikkumaan lapseni kanssa puuterit ja ripsivärit naamassa kuin ilman niitä.
En kyllä jaksaisi mitään myrkkypuutereita ja -ripsateita enää naamaan vääntää arkeen😄 Ei ne lapsen terveyttä edistä, kun tulee halailemaan poski poskea vasten. Jos menen ystävän kanssa ravintolaan syömään tai juhliin, voin laittaa ripsaria ja heleyttävää ihovoidetta. Puuteria en kyllä enää käytä.
Etkö arkeen voi laittaa sitä samaa myrkytöntä ripsaria mitä käytät ravintolassa?
Sekkxi, borrno, erotiigga, jyskytys, vaakamambo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehdi vain omista asioistasi ja omasta elämästäsi.
t. Meikkaava äiti 35v
...ja toiselta nimeltä ikipissis
Eli jos et meikkaa olet luovuttanut ja jos meikkaat olet ikipissis.
Yritä nyt tässä miellyttää Vauva-palstalaisia. Voiskohan ja saiskohan elää ihan omaa elämää.
On se hyvä että muut kulahtaa ja vaatteetkin on vääriä niin saa ap päteä ja tuntea ylemmyyttä 😇
AP....miksi SUORISTAT hiukset kun menet leikkipuistoon?
Tämänkö takia siellä Hoplopissa tenavat juoksee ilman valvontaa ihan minne sattuu, niiden äideillä on kamala kiire kytätä miltä muut äidit siellä näyttää ja miten he itsensä kantaa? Kauheita paikkoja joka tapauksessa, me käydään Pihla Pauliinan kanssa paljon mielummi metsäretkillä ja talvisin hiihtämässä.
Vierailija kirjoitti:
Bibbeli, bylly, bimbba
Edubylly
Luovuttaneet missä? Siellähän ne äiteilevät ja hoitelevat äitiasioitaan.
Sinua vartenko heidän pitäisi kekkaloida ja laittautua? Olisit mielenkiintoisempi, niin saattaisivat vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
AP....miksi SUORISTAT hiukset kun menet leikkipuistoon?
Ja siis nyt on aivan off topic, mutta yleensä tarve suoristaa hiukset kertoo siitä että ihmisellä on luonnonkihara hius, jota ei ole leikattu ja hoidettu oikein. Jatkuva suoristaminen ei tee hiukselle hyvää. Pitkät hiukset on kauniit, mutta kannattaisi ehkä etsiä asiantuntevampi kampaaja, jokuhan voi vaikka HopLopissa katsoa että miten tuonkin äidin latvat on niin täynnä kaksihaaraisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolehdi vain omista asioistasi ja omasta elämästäsi.
t. Meikkaava äiti 35v
...ja toiselta nimeltä ikipissis
Eli jos et meikkaa olet luovuttanut ja jos meikkaat olet ikipissis.
Yritä nyt tässä miellyttää Vauva-palstalaisia. Voiskohan ja saiskohan elää ihan omaa elämää.
Aloituksen pointti oli hyvin alhainen ja toisia haukkuva. Ei sellaisesta yleensä mitään järkevää keskustelua synny. Osanottoni ap:n lapsille.
Itse lähestyn tässä 40 ikävuotta ja mulle on tässä käynyt kaksi asiaa.
En ole enää niin tarkka ulkonäöstä, nuorempana (noin 20 vuotiaana) en suostunut suurinpiirtein roskia viemään ennenkuin olin meikannut ja katsoin aina mitä päälleni laitoin, yms. En kokenut sitä silloin mitenkään erityisen raskaaksi, mutta kyllähän se välillä aika kuluttavaa oli. Tää on jäänyt vähemmälle ja osaan paremmin suhteuttaa asioita ja sen että ehkä ihan joka paikkaan ei tarvi niin paljon laittautua. Enkä muutenkaan enää meikkaa ihan yhtä paljon.
Toinen on sitten sellainen, mikä vähän harmittaa, eli tulee aikoja kun oon just vähän tollasena kulahtaneena. Laittanut päälleni mitä käteen sattuu osumaan, hiukset takussa jollain nopealla nutturalla, ei lainkaan meikkiä, enkä siis välttämättä ole edes kasvoja pessyt aamulla. Välillä meillä tulee jotenkin niin kiireisiä / kuluttavia viikkoja tai jopa kuukausia elämässä, että on vaan pakko priorisoida että mitä jaksaa ja mitä ei. Kyllä mulla yleensä ulkonäkö on se mistä ensimmäisenä jätän asioita tekemättä. Yleensä niinä hetkinä harmittaa kun ei ole jaksanut yhtään panostaa itseensä, mutta olen oppinut ajattelemaan että nyt on tällaista ja kohta taas helpompaa.
Eli itse kyllä tykkään laittautua ja huolehtia ulkonäöstäni, mutta kyllä se kuitenkin on mulla siellä prioriteettilistalla aika häntäpäässä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuuko se sitten jotenkin hyvältä olla tukka likaisena? Minä en tykkää edes yksin kotona olla likaisena, saati jos lähden ihmisten ilmoille. Sinänsä kyllä sama miten muut itseään hoitaa tai on hoitamatta. kunhan eivät haise.
Hoitamattomuus ei kuitenkaan tee äidistä yhtään sen parempaa, omistautuneempaa tai fiksumpaa ihmistä, samoin kuin laittautuminen ei ole pois ihan mistään muusta. Ihan yhtä lailla pystyn hoivaamaan hellästi ja liikkumaan lapseni kanssa puuterit ja ripsivärit naamassa kuin ilman niitä.
Ei, tukka likaisena ei ole kiva olla. Pesen hiukset joka päivä illalla. Seuraavana iltapäivänä ne näyttävät jo likaisilta, mutta en viitsi pestä niitä kahta kertaa päivässä vaikka näköjään pitäisi. Pahoittelut kaikilta, joita asia haittaa, pyrin pysymään iltapäivät kotona sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Baskaset, katkerat mammat ulisee ja räkyttää täällä kilpaa joukolla😀
Arvaan, ihan kunnioituksella: purat vihaasi, kun sinulla ei ole lapsia, mutta haluaisit ehkä kuitenkin että olisi.
Toinen kommentoija, miksi tolleen kommentoit, kuka tahansa kirjoittajista voi olla perheetön, perheellinen jne, vaikka oisi mitä kirjoittanut..?
Kyllä nuo meikittömiä haukkuvat ovat perheettömiä, se on ihan selvä.
Vähän sama näin neljääkymppiä lähestyessä, mutta toisaalta minulla ei enää olekaan jatkuvasti silmät selässäkin valvottavia pikkulapsia. Se pikkulapsi-aika on hetkessä ohi, niin maailma ei kaadu vaikkei silloin olisi joka välissä huulipunaa lisäämässä.