Miksi nelikymppiset äidit näyttää siltä että ne on luovuttaneet

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman ja olen saanut aina kuulla kommentteja, että miten sä jaksat meikata ja laittaa hiuksia joka päivä. En ole sitä suurena ponnistuksena pitånyt tähän mennessä

n48

Mulla on niin kamala tukka, että ihan sama miten laittaa. Siksi en tee muuta, kuin harjaan ja korkeintaan laitan kuivashampoota.

Vierailija kirjoitti:

Vain Suomessa on ihailun ja ylpeyden aihe kulkea hiukset likaisina. Minulle on toisten ulkonäölle ihan sama, mutta kai sentään suihkussa ehtii ihan jokainen äiti-ihminenkin käydä? 

Suihku ja hiusten pesu ovat kaksi eri asiaa. - sivusta

Voisin hyvin olla aloituksessa kuvattu äiti Hoplopissa. Omalla kohdallani olemukseeni saattaa vaikuttaa se, että minulle Hoplopit, tms. lasten remupaikat ovat helvetin esikartanoita...

Näin ollen olemukseni Hoplopissa on varmasti juuri sitä, miltä se ulospäin näyttää, kärsimystä täynnä. Töihin, sosiaalisiin tapaamisiin, jne. jaksan kyllä edelleen laitautua ihmisen näköiseksi, Hoplopiin en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman ja olen saanut aina kuulla kommentteja, että miten sä jaksat meikata ja laittaa hiuksia joka päivä. En ole sitä suurena ponnistuksena pitånyt tähän mennessä

n48

Mulla on niin kamala tukka, että ihan sama miten laittaa. Siksi en tee muuta, kuin harjaan ja korkeintaan laitan kuivashampoota.

Sama. Puoliksi kihara tukka, joka vetää oudoille lainelle tyvestä, niin että otsani näyttää neliöltä.

Aina tosi kuivat, vaatii kalliit tehohoidot jotta pysyy kosteutettuina. Hoitovapaalla niihin ei ihan ekana vähistä rahoistaan priorisoinut.

Tuntuuko se sitten jotenkin hyvältä olla tukka likaisena? Minä en tykkää edes yksin kotona olla likaisena, saati jos lähden ihmisten ilmoille. Sinänsä kyllä sama miten muut itseään hoitaa tai on hoitamatta. kunhan eivät haise. 

Hoitamattomuus ei kuitenkaan tee äidistä yhtään sen parempaa, omistautuneempaa tai fiksumpaa ihmistä, samoin kuin  laittautuminen ei ole pois ihan mistään muusta. Ihan yhtä lailla pystyn hoivaamaan hellästi ja liikkumaan lapseni kanssa puuterit ja ripsivärit naamassa kuin ilman niitä. 

Väärä kumppani vaikuttaa ihan kaikkeen, erityisesti ulkonäön laiminlyöntiin. 

Kumppanin valinta on oikeasti tärkein ja suurin päätös elämässäsi. Väärä miesvalinta tulee pilaamaan sinun elämän ja ulkonäön. Väärä mies vaikeuttaa elämääsi, lisää stressiäsi ja vanhentaa sinua, kun taas se oikea mies helpottaa elämääsi, ottaa stressin pois, saa energiasi kevyeksi ja saa sinut hehkumaan.

Mies joka ei huolehti sinusta, joka pistää sinut töihin raatamaan ja maksamaan puolet laskuista, eikä hemmottele tai kehu sinua koskaan, saa sinut rupsahtamaan sisäisesti ja ulkoisesti. Tällaisessa suhteessa nainen kantaa raskasta energiaa yllään, ja on stressaantunut ja uupunut joutuessaan huolehtimaan kaikesta vähintään 50%, niin laskuista kuin koko huushollin pyörittämisestä, kaikista velvollisuuksista ja lapsista + raskaudet ja synnytykset. Ja usein kaikki kotityöt jää naisen niskoille. Ei ole ihme, ettei nainen jaksa panostaa vielä ulkonäköönsäkin, sillä tässä tilanteessa hänen feminiininen vietti ei ole edes millään tavalla päällä.

Oikea mies joka huolehtii sinusta, hemmottelee ja antaa kohteliaisuuksia, saa sinulle aikaan kevyen feminiinisen energian ja sisäisen hehkun. Kun et ole uupunut tai väsynyt, se saa sinut luonnollisesti haluamaan pitää huolta itsestäsi ja näyttämään hyvältä miehesi edessä. Huolehtimalla itsestäsi näytät kunnioitusta sekä itsellesi että aviomiehellesi. Sillä kun miehesi paiskii töitä aamusta iltaan, jotta voi antaa sinulle kaiken mitä tarvitset ja kohtelee sinua kuin prinsessaa, ei sinulle tulisi mieleenkään näyttää aivan hirveltä kun hän tulee kotiin raskaan työpäivän päätteeksi. Tietenkin kotona saa ottaa rennosti, mutta kun nainen on rentoutunut ja onnellinen, huolehtii terveydestään, ravinnostaan, liikunnastaan ja unestaan, sekä pesee hiuksensa, kampaa tukkansa, meikkaa kevyesti, ja pukeutuu johonkin nättiin kotiasuun, kuten siisteihin ja istuviin toppiin ja trikoohousuihin, tai johonkin kivaan puuvillamekkoon, hän näyttää jo tosi upealta ja säteilee feminiinistä energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuuko se sitten jotenkin hyvältä olla tukka likaisena? Minä en tykkää edes yksin kotona olla likaisena, saati jos lähden ihmisten ilmoille. Sinänsä kyllä sama miten muut itseään hoitaa tai on hoitamatta. kunhan eivät haise. 

Hoitamattomuus ei kuitenkaan tee äidistä yhtään sen parempaa, omistautuneempaa tai fiksumpaa ihmistä, samoin kuin  laittautuminen ei ole pois ihan mistään muusta. Ihan yhtä lailla pystyn hoivaamaan hellästi ja liikkumaan lapseni kanssa puuterit ja ripsivärit naamassa kuin ilman niitä. 

Kyse onkin siitä, että jos arjesta on kiireistä ja väsyttävää, niin mihin sen rajallisen energian priorisoi.

Olin itsekin pikkulapsi-aikana niin väsynyt, että tuli kuljettua tosi mielenkiintoisilla vaateyhdistelmillä, kun katsoin ainoastaan, että vaatteet on säänmukaiset.

Hiukseni näyttävät herkästi likaisilta, jos eivät ole laitetut. Ihmisillä kun on erilaisia hiuslaatuja, ja itselläni ne vaan näyttävät karseilta jos en föönaa, muotoile, lisää lakkaa jne. Vaikka olisin pari tuntia sitten ne pessyt.

Vierailija kirjoitti:

No huhhuh, en arvannut että tämä saa näin monen takertumaan leggareihinsa.

Täällä syytellään minua siitä, että katson ympärilleni ja uskallan sanoa ääneen sen, mitä monet kyllä ajattelevat mutta eivät kehtaa kirjoittaa. Olenko ylimielinen, jos en halua sulautua harmaaseen? Vai onko se teistä niin outoa, että joku ei ole lakannut olemasta nainen sen jälkeen kun sai lapsen?

Kummallista on se, että suurin osa kommenteista ei puhu itse aiheesta vaan minusta. Jotkut ihan kiukkuisia siitä, että laitan ripsiväriä ja suoristan tukan ennen kuin lähden leikkipuistoon. Miettikää hetki. Teidän viha ei kohdistu muhun, se kumpuaa siitä, että näette peilissä jotain, mistä ette pidä.

Ap

Noinko se sinulla menee? Voi reppanaa. Antaisit vain jokaisen olla ja näyttää miltä näyttää. Et tiedä heistäkään mitään mutta olet valmis arvostelemaan.

Syitä on monia esim. Sairaudet. Se itsestään huolehtiminen voi olla että ottaa lääkkeensä tai tekee jumppansa. Tai elämässä on niin paljon muuta kivaa itselleen kuin tälläytyminen esimerkiksi harrastukset ja ulkoilu.

Hoploppiin useimmat menee just silloin kun ei jaksa enää muuta. Esim. Leikkauksen jälkeen tai suruaikana. Viedään lapset leikkimään poikkeuksellisesti kun ei jaksa itse ulkoilla. Toisin se on sinulla pynttäät itsesi ja menet sinne vaivaisten kanssa kun arvostat itseäsi niin ette viitsi metsissä rymytä.

Tässä jutussa sinä olet se joka hyökkää muiden ulkonäköä kohtaa ja vetää johtopäätöksiä muiden ulkonäön perusteella. Usko jo etteivät muut ole sinulle kateellisia tai pidä ulkonäöstä huolehtimistasi huonona asiana. Ne huolehtii ulkonäöstään jotka haluavat, anna sinä muiden tehdä toisin heitä arvostelematta. Mutta ei, ilmeisesti sinulla on tarve päteä ja asettaa itseäsi jalustalle. 

Luulisi että sinä olisit jo tuohon ikään mennessä oppinut että ihmisillä on erilaisia tapoja, prioriteettejä ja elämänarvoja eikä ulkonäkö ja pukeutuminen kerro ihmisestä välttämättä mitään. Minusta ja miehestäni ei kukaan ulkopuolinen uskoisi että olemme vaativissa töissä ja paljonko me tienaamme kun olemme ruokakaupassa verkkareissa ja collegepaidassa. Meille vapaa-ajalla mukavuus on tärkeintä, ei se mitä muut meistä ajattelevat. Me emme laittaudu muita varten vain todistaaksemme jotain.

Kateelliset, ummehtuneet/likaiset äitylit täällä puolustelee omaa kaatopaikka-haisu-lookkiaanbkynsin ja hampain eri  "selityksin". Ja kannustavat muitakin siihen, myös niitä jotka huolehtii kunnolla hygieniastaan, pukeutuu siisteihin vaatteisiin ym. 

Vierailija kirjoitti:

Kateelliset, ummehtuneet/likaiset äitylit täällä puolustelee omaa kaatopaikka-haisu-lookkiaanbkynsin ja hampain eri  "selityksin". Ja kannustavat muitakin siihen, myös niitä jotka huolehtii kunnolla hygieniastaan, pukeutuu siisteihin vaatteisiin ym. 

*kynsin ja hampain

Mitä jos se "oma itseni" on enemmän se meikitön ja rento? Kun ei enää tarvitse enää yrittää olla jotain, mitä ei ole.

Baskaset, katkerat mammat ulisee ja räkyttää täällä kilpaa joukolla😀

Typerä provo, typerät trollinruokkijamammat. 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuuko se sitten jotenkin hyvältä olla tukka likaisena? Minä en tykkää edes yksin kotona olla likaisena, saati jos lähden ihmisten ilmoille. Sinänsä kyllä sama miten muut itseään hoitaa tai on hoitamatta. kunhan eivät haise. 

Hoitamattomuus ei kuitenkaan tee äidistä yhtään sen parempaa, omistautuneempaa tai fiksumpaa ihmistä, samoin kuin  laittautuminen ei ole pois ihan mistään muusta. Ihan yhtä lailla pystyn hoivaamaan hellästi ja liikkumaan lapseni kanssa puuterit ja ripsivärit naamassa kuin ilman niitä. 

En kyllä jaksaisi mitään myrkkypuutereita ja -ripsateita enää naamaan vääntää arkeen😄 Ei ne lapsen terveyttä edistä, kun tulee halailemaan poski poskea vasten. Jos menen ystävän kanssa ravintolaan syömään tai juhliin, voin laittaa ripsaria ja heleyttävää ihovoidetta. Puuteria en kyllä enää käytä.

Juu, en ala haisemaan ja käyttämään likaisia vaatteita, kulkea tukka takussa yms vain sen takia, kun täällä pidetään sitä normina mukamas. Juu, ehkä pultsareilla ja pahasti masentuneilla rähjä look on yleistä.. 

Vierailija kirjoitti:

Baskaset, katkerat mammat ulisee ja räkyttää täällä kilpaa joukolla😀

Arvaan, ihan kunnioituksella: purat vihaasi, kun sinulla ei ole lapsia, mutta haluaisit ehkä kuitenkin että olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Juu, en ala haisemaan ja käyttämään likaisia vaatteita, kulkea tukka takussa yms vain sen takia, kun täällä pidetään sitä normina mukamas. Juu, ehkä pultsareilla ja pahasti masentuneilla rähjä look on yleistä.. 

Onko sinulla kaikki hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi näin. Nuorena tuli mietittyä tosi paljon ulkonäköä, omaa viehätysvoimaa, vastakkaista sukupuolta ym. Mutta sitten tapahtui jotain, eikä voisi enää vähempää kiinnostaa. Tykkään urheilla, lukea, leipoa, katsoa dokumentteja ja sarjoja, mökkeillä, opiskella kieliä... Maailma avartui ja oma napa unohtui. Kaikki puunaaminen vaan tuntuu ihan turhalta ja vaivalloiselta. Enkä ole väsynyt tai masentunut. 

Tämä! Mikä ihana vapautus, kun on koko nuoruuden ja nuoren aikuisuuden stressannut ulkonäköä, ja sitten neljissäkympissä siihen kiinnostus loppui kokonaan. Energiaa vapautui yllättävän paljon muihin, kiinnostavampiin asioihin.

Mulle kävi ihan toisin. Nelikymppisenä löysin sen miten ihanaa on laittautua ja pukeutua nätisti, olla naisellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Baskaset, katkerat mammat ulisee ja räkyttää täällä kilpaa joukolla😀

Arvaan, ihan kunnioituksella: purat vihaasi, kun sinulla ei ole lapsia, mutta haluaisit ehkä kuitenkin että olisi. 

Toinen kommentoija, miksi tolleen kommentoit, kuka tahansa kirjoittajista voi olla perheetön, perheellinen jne, vaikka oisi mitä kirjoittanut..?