Jos heräät metsästä yksin

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin siellä metsässä mieluummin kohtaavani karhun kuin miehen.

Mikä sulla on miehiä vastaan? Itse sytyttöisin vain tulet ja jäisin paikalle odottamaan paloautoa. Jos nuotio ei vielä kiinnosta ketään niin suurentaisin kokkoa pikkuhiljaa ennen kuin joku kiinnostuu. Siinä vaiheessa ei kiinnostaisi metsäpalovaroitukset. Ainoa huolenaihe on, että en varmasti saisi tulta aikaiseksi ilman tulitikkuja tai sytkäriä. Silmälasejaan en omista ja tuskinpa mistään metsästä yhtäkkiä löydön suirennuslasia. Muilla keinoin turha minun edes yrittää.

Ja kannattaa muistaa, että pelastettavan ja pelastajan suurin ero on asenne, millä siinä tilanteessa on. Eli ei aaa hätääntyä vaan pitää koittaa ajatella järkevästi ja tehdä niitä asioita mitä pystyy. Jopa 5-vuotias ymmärtää syödä mustikoita metsässä nälkäänsä ja liikkua jos kylmä painaa. Itse tosin kerran päiväsaikaankin sienimetsällä hissukseen rämeikössä kävelemällä niin meinasin kävellä nukkuvan hirven päältä. Ryminällä nousi maasta ja oli tulla päin ja itse taisin saada melkein sydänkohtauksen. Onneksi puu oli välissä. Eli en tiedä uskaltaisinko pimeässä kävellä. Tuskin. Saattaisin vaikka nyrjäyttää nilkan ja lyödä pääni ja se olisi sitten kerralla menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin siellä metsässä mieluummin kohtaavani karhun kuin miehen.

Mikä sulla on miehiä vastaan? Itse sytyttöisin vain tulet ja jäisin paikalle odottamaan paloautoa. Jos nuotio ei vielä kiinnosta ketään niin suurentaisin kokkoa pikkuhiljaa ennen kuin joku kiinnostuu. Siinä vaiheessa ei kiinnostaisi metsäpalovaroitukset. Ainoa huolenaihe on, että en varmasti saisi tulta aikaiseksi ilman tulitikkuja tai sytkäriä. Silmälasejaan en omista ja tuskinpa mistään metsästä yhtäkkiä löydön suirennuslasia. Muilla keinoin turha minun edes yrittää.

Ja kannattaa muistaa, että pelastettavan ja pelastajan suurin ero on asenne, millä siinä tilanteessa on. Eli ei aaa hätääntyä vaan pitää koittaa ajatella järkevästi ja tehdä niitä asioita mitä pystyy. Jopa 5-vuotias ymmärtää syödä mustikoita metsässä nälkäänsä ja liikkua jos kylmä painaa. Itse tosin kerran päiväs

Läppäähän se vaan oli. Miehet ihan ok.

Tää ois varmaan mun painajainen, koska mulla käsilaukussani aina hätäpeitto, vesipullo, Buranaa, vihellyspilli ja taskulamppu avaimenperässä, sokerillisia kurkkupastilleja, vitamiinitabletteja, kynä ja pikkuvihko, sytkäri, nenäliinoja yms. Samat tietty myös ja enemmän ruokaa ja juomaa sekä mm. Puukko ja narua kun lähden repun kanssa retkelle metsään. Puhelin aina ladattuna 100% jos lähden edes kauppaan.

Ehkä voisin partion käyneenä ja maalaisjärjellä pärjätä muutaman päivän yksin ilman varusteita erämaassa, mutta onneksi tuollaista tilannetta tuskin koskaan tulee vastaan. Kannattaa silti kaikkien miettiä etukäteen jotain skenaarioita, ettei vastaavanlaisissa tilanteissa mene paniikkiin. Ja muistakaa ottaa kunnon varusteet ihan tavalliselle päiväretkelle myös! Parasta istahtaa kesken retken syömään niitä eväitä ja nauttimaan maisemista, vaikka mitään hätää ei olisi.