Jos heräät metsästä yksin

Käännän kylkeä ja nukun vähän lisää.

Vesi valuu alaspäin vinkki. Alhaalta juotavaa. Näköala korkealta.

Osa on näviasiin niin mukavaistunut, että tuskin edes metsässä käyvät kun vain kotona rälläävät puhelinta ja katsovat Netflixiä. Harmi. Oppisi myös kunnioittamaan luontoa ja metsää.

Aloituksessahan ei köy ilmi, olisiko kyseessä Suomen metsä vai ehkä joku Lapin erämaa vai minne ulkomaille lie huumattuna yksityiskoneella kuskattu. Mutta ilman puhelinta, joissa myös kompassi, niin kyllähän siinä aluksi ihmettelisi ja koittaisi alkuun rauhoittua ja säästellä heti voimia. Merkitsikin alueen, josta heräsin ja jossa nyt olen. Pitäisin yhden suunnan ja tuo polun merkitsemiseen vaikka oksia katkomalla tai vaikka risulla/kivellä olisi hyvä idea. Yrittäisin ehkä kiivetä jonnekin vuorelle tai näkyvään paikkaan, jäädä vaikka aukiolle odottamaan apuja. Toki jos kukaan ei osaa edes etsiä minua kun en päivittäin pidä yhteyttä läheisiin niin pitäisi varautua olemaan pidemmänkin aikaa siellä metsässä, eli ehkä olisi vain hyvä kävellä suoraa linjaa jonnekin päin ja toivoa parasta. Vaikka se tietäisin 100km vaellusta keskellä metsää että löytäisi edes jonkun kämäsen ojan penkan, josta voisi juoda sitä mutavettä. Eikös kasviksissa ole suuri osa vettä niin ehkä söisin jotain virheeltä näyttävää lehteä välillä jos marjoja eikä sieniä olisi. Havunneulasia voisi koittaa syödä myös ja koivun lehtiä jos sellaisia olisi.

Yrittäisin vain pysyä järjissäni ja miettiä jotain mukavia asioita. Yrittäisin tehdä tulta kivestä, ohuesta kaarnasta ja kepillä hinkaten ja kevyesti puhaltaen, vaikka en sitä todellakaan enää osaisi. Joskus pienenä lapsena jossain Heurekassa ehkä testannut. En muista onnistuiko silloinkaan.

Talvella söisin lunta ja kaivaisin jonkun syvän kuopan maahan, jotta pysyisin lämpimänä enkä kuolisi heti vuorokauden aikana. Koittaisin kirjoittaa aukiolle lumeen jotakn SOS-kirjoituksia oksista.

Olisiko kukkulaa jolta tähystää, joka ei ole liukas. Puuhun ei uskalla kiivetä. 

Koittaisiin huutaa tasaisin väliajoin apua ja help. Pitäisin ne villieläimetkin loitommalla. Koittaisin olla näkyvä. Etsisin ainakin jonkin pitkän kepin johon koittaisin sitoa jotain havun oksia, jota voisin sitten heilutella. Omaa vastetta tuskin siihen laittaisin koska öisin tulisi kylmä joka tapauksessa. En uskaltaisi liikkua pimeässä niin etsisin vain jonkun syvän kolon ja peittelisin itseni sammalilla ja havuilla ja lehdillä tai mitä nyt ikinä sieltä metsästä löydän. Vaikka kiven murikoista tuulisuojaa ja petoeläinten suojaksi. Pienistä kivistä tekisin SOS-merkkejä kaikkialle ja katkoisin juuri oksia merkiksi. Voisin syödä vaikka muurahaisia ja pikkuisia hyönteisiä mutta ennemmin toki niitä lehtiä. Toivoisin löytäväni jotain roskia tai muuta merkkiä ihmisistä, etten tulisi hulluksi. Ärsyttäisi miksi tupakoitsijalta otettaisiin pois ne röökit JA se sytkäri, joka aina taskussa! Tällä kertaa se olisi pelastanut henkeni.

Kuuntelen tarkkaan ja alan kävellä hiljalleen kuuloaistiini luottaen. Käytän osaamiani selviytymistaitoja. En ole koskaan jäänyt metsään.

Vierailija kirjoitti:

Miksei aloittaja vain kysy, entä jos eksyt? On seikkoja joita on hyvä tietää: jos kulkee ympyrää eli palaa samaan paikkaan, se voi johtua siitä että vahvempi jalka ottaa pidempää askelta. Suunnistaessa esteen kierto voi laittaa hiukan eri linjaan. Luontoa voi oppia lukemaan, jäkälä ym kasvaa etelän puolella enemmän. Kartat ja suunnat voi katsoa ennalta. Kaupunkimetsissä voi kuunnella autotien ääntä ym. Sähkölinja vie jonnekin ym.

Tätähän EI kysytty 🤦🏻. Eksyminen on ihan eri asia kuin ap:n kuvailema tilanne. 

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen tarkkaan ja alan kävellä hiljalleen kuuloaistiini luottaen. Käytän osaamiani selviytymistaitoja. En ole koskaan jäänyt metsään.

Mitä siellä keskellä erämaa metsää kuulet, päiväkodin lasten leikkimisääniä? Tuskinpa kuulet puron solinaa tai kosken pauhausta. Metsässä toki välillä outoja ääniä, voi olla joku lintu ja oksa rapsahtaa kun peura lähestyy. Mutta miksi seuraisit eläinten ääniä? Tuskin ne sinua ainakaan lähemmäksi asutusalueita tai autotietä vie.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen tarkkaan ja alan kävellä hiljalleen kuuloaistiini luottaen. Käytän osaamiani selviytymistaitoja. En ole koskaan jäänyt metsään.

Niin jos olisit jäänyt metsään, niin et olisi täällä varmaan kertomassa, että etpäs sinne jäänytkään. Itse olen joskus harhaillut sienimetsässä ihan tutuillakin poluilla. Ei ole tosin ikinä ollut oikeaa hätää kun aina on puukot, sytkärit, juomapullot, eväät, kännykkä ladattuina offline-karttoineen yms. Ollut mukana. Mutta jos nilkka vaikka nyrjähtäisi pahasti eikä pystyisi liikkumaan, eikä mitään tarvikkeita olisi niin kyllä siinä vähän jumissa olisi istua jossain rämeiköllä kovissa kivuissa, nälissään, janoissaan ja kylmissään yksin. Eikä kukaan todennäköiseati alkaisi etsimään ainakaan vuorokauteen, jos ei ole ilmoitettu kenellekään, että minne on menossa ja milloin tulossa.

En uskaltaisi liikkua kun ajattelisin että joku Hansen väijyy puskissa kiväärin kanssa (smur haaja  joka sieppasi, vapautti  metsään ja jahtasi). Minulle on myös huono suuntavaisto.Luultavasti saisin sydärin paniikista,paleltuisin yöllä kuoliaaksi tai näätyisin nälkään kun en tunnista muita marjoja kuin mustikan. 

Jos metsään kadonnut ei ole kertonut menevänsä metsään niin miksi kukaan alkaisi etsiä häntä helikoptereilla metsästä? Yleensä kyllä kysellään kavereilta, että onko näkynyt ja käydään lähi ravintoloista kyselemässä. Ei ole mitään syytä olettaa, että on lähtenyt ilman kumisaappaitaan ja termospulloaan erämaa-metsään harhailemaan. Ennemmin on ihan kaupungilla joutunut murhatuksi.

Toisaalta eleli se mouglikin viidakossa monta vuotta. Ja jotkut saattavat jopa asua teltassa metsässä vapaaehtoisesti. Että jos mieli on tarpeeksi vahva niin kaipa sitä elossa voisi pysyä vaikka vuosia, jos saisi vaikka pyydystettyä jotain sammakoita ruoaksi ja löytyisi joku lampi, josta juoda. Ehkä joku eräopas joskus erehtyy sinne päin vaeltelevan ja pelastaa sitten. Ainoa mikä huolettaa on kylmyys. Mistäs sitä yhtäkkiä rakentaisi talvivaatteita itselle? Vaikka löytäisi jonkun tapetun peuran ruhon niin saisiko siitä irroitettua nahkaa irti vaatteeksi? Joku vankkatekoinen maja pitäisi varmasti ainakin rakentaa ja talvella suojata se lumipeitteestä ja muina aikoina oksilla. Ja siellä lämmitellä yöt.

Alkaisin puhua poliitikkaa,pian joku hyppäisi kuusen takaa väittelemään kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähden kotiin, turhaa siellä yksin roikkuu

Sieki taiat olla lappilainen? Niinhän met tehemmä, lähemmä kotia ku ei ole mettässä muutakhan tekemistä.

Jo vain veän lynxin käynthiin ja varastan mennessä muutaman pailakan,sithen  suunthaan kelkan  kothaan päin ,siellä kuuluukin  jo tuttu  joiku ja tuoksahtaa vastatuuleen Aslakin viinan tuoksu.

Vierailija kirjoitti:

En uskaltaisi liikkua kun ajattelisin että joku Hansen väijyy puskissa kiväärin kanssa (smur haaja  joka sieppasi, vapautti  metsään ja jahtasi). Minulle on myös huono suuntavaisto.Luultavasti saisin sydärin paniikista,paleltuisin yöllä kuoliaaksi tai näätyisin nälkään kun en tunnista muita marjoja kuin mustikan. 

Minulla hurja mielikuvitus ja pimeän pelko myös rasitteena. Mutta marjat tunnistan ja suurimman osan sienistä, mutta ei niitäkään vielä keväällä tai kesällä ole tai talvella. Alkusyksyllä olisi siis ehdottomasti paras aika joutua luonnon armoille metsään, koska silloin myös sataisi eli saisi varmasti edes vähän vettä juotua sekä sitä ruokaa olisi. 2-3 viikkoa pärjäisi helposti. Mutta sitten kun ruoka loppuu ja kylmät -5 sateiset yöt alkavat niin kylmä tulisi. Syksyllä myös vaeltelee enemmän jengiä metsissä/erämaassa nimenomaan keräämässä lakkoja, sieniä ja marjoja yms. eli löydetyksi tulemisen mahdollisuus kasvaisi.

Siinä pienen Anjan tapauksessa en ymmärrä, että miksi pudotti vaelluksensa aikana piponsa mutta ei sitä nostanut ylös. Mutta öisin älysi kävellä pimeässä metsässä yksin - vaikkakin itkien - koska silloin tuli kylmä niin pysyi liikkeessä. Päivällä nukkui jossain sammaleen päällä. Suhteellisen nerokas lapsi. 5-vuotiaana löysi vielä vuoden vanhoja marjojakin syödäkseen.

Suomen metsä on suhteellisen helppo ja turvallinen paikka. Myrkyllisiä eläimiä tai kasveja ei montaa ole. Jotain mahanpuruja voi saada jostain sienistä raakana syötynä mutta ei parin sienen takia sentään kuole. Oli kyseessä mikä tahansa sieni. Pikku hallusinaatiot ei tosin haittaisi varmaan siinä tilanteessa, jotkuthan kerää kärpässieniä pelkästään siinä mielessä. Oman oksennuksen tai kusen juominen ei välttämättä ole edes pakolllista. Monet ihmiset paastoaa ihan 3-5 vuorokautta putkeen säännöllisesti. Koirallinen tai pari jotain puoukan versoja tai mitä vaan heinää pitää kyllä elintoiminnot kasassa, ja joka ruoasta saa kyllä sitä nestettä edes hitusen. Hikiurheilua kannattaa tietysti välttää, ettei suolat katoa kehosta hien mukana.

Tiivis maja kannattaa ehdottomasti myös rakentaa kallion juurelle kivistä ja havuista/oksiata yms. Maan alle kaivattu kolo pitäisi lämpöä kyllä paremmin, mutta itseäni oksettais ne kaikki madot, kuorolaiset ja muut ötökät, jotka siellä kiemurtelisi iholle yön aikana ja muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä pienen Anjan tapauksessa en ymmärrä, että miksi pudotti vaelluksensa aikana piponsa mutta ei sitä nostanut ylös. Mutta öisin älysi kävellä pimeässä metsässä yksin - vaikkakin itkien - koska silloin tuli kylmä niin pysyi liikkeessä. Päivällä nukkui jossain sammaleen päällä. Suhteellisen nerokas lapsi. 5-vuotiaana löysi vielä vuoden vanhoja marjojakin syödäkseen.

Anja?

Suunnistaisin tai yrittäisin nyt ainakin auringon mukaan. Olosuhteisiin tarvitaan nyt enemmän tietoa että minkälaisessa ilmastossa ja vaikka mihin vuodenaikaan. Korpimetsä eri kuin synkkä rehevä viidakko.

Vierailija kirjoitti:

Siinä pienen Anjan tapauksessa en ymmärrä, että miksi pudotti vaelluksensa aikana piponsa mutta ei sitä nostanut ylös. Mutta öisin älysi kävellä pimeässä metsässä yksin - vaikkakin itkien - koska silloin tuli kylmä niin pysyi liikkeessä. Päivällä nukkui jossain sammaleen päällä. Suhteellisen nerokas lapsi. 5-vuotiaana löysi vielä vuoden vanhoja marjojakin syödäkseen.

Anja itki myös kävellessään random telttojen ohi, jossa perhe oli telttailemassa. Toisessa vanhemmat ja toisessa lapset. Isä heräsi lapsen itkeskelyyn ja kävi tarkastamassa lasten teltan, niin kaikki nukkuivat sikeästi. Eli niin nerokas tyttö, ettei halunnut pelastautua kun näki ihmisiä ja telttoja? Jatkoi yöllistä metsäkävelyään. Lopulta löysi joen johon tarkoituksella hukuttautui? Epäilen, että perheessään joutui ehkä hyväksikäytön uhriksi tai jotain ja siksi lähti yksin ruoka-aikaan vain metsään kävelemään, eikä ajatellut edes kääntyä takaisin päin. Outoa, ettei 5-vuotiasta löydetä parissa tunnissa kun aikuiset kuitenkin vähän nopeampia, niin ei 5-vuotias ole voinut kauaksi kävellä keskellä päivää. Jos katoaminen tapahtui toukokuussa noin klo 12-13 päivällä kun lounasaika ja leikki ruoan valmistuksen aikana pihalla ja pimeä tulee joskus 20 aikoihin?, niin odottaako muka perhe kotosalla, että ehkä se 5-vuotias lapsi palaa kotiinsa kun tulee nälkä? Ehkä sitten lapsi juoksi täysi vain jonnekkin, eikä tarkoituksena ollut ikinä palatakkaan kotiin. Outoa silti, ettei häntä löydetty päivän aikana. Edes siis kuolleena. Jos olisin ollut vanhempi niin olisin mennyt perään ja jäänyt metsään myös yöksi makuupussin, teltan, ruoan, juoman, veitsen ja tulentekovälineiden kanssa. Todellakin olisin sytyttänyt nuotion keskellä metsää yöllä, että lapsi ehkä saisi valoa ja jos olisi vahingossa eksynyt niin löytäisi savua kohti. Jättäisin varmaan myös vesipulloja näky älle paikoille sinne tänne metsään jos siellä nyt harhailisi ympyrää.

Vierailija kirjoitti:

Suunnistaisin tai yrittäisin nyt ainakin auringon mukaan. Olosuhteisiin tarvitaan nyt enemmän tietoa että minkälaisessa ilmastossa ja vaikka mihin vuodenaikaan. Korpimetsä eri kuin synkkä rehevä viidakko.

Kerro hölmölle, että miten auringon mukaan suunnistetaan, ja minne se vie? En yhtään siis tiedä. Muistaakseni aurinko laskee länteen? Vai nousee lännestä? Mutta miten se siis auttaa itseäni kun en tiedä minne päin pitäisi mennä että löydän pelastajat. Sinne länteenkö? Vai siis minne auringosta kattoen?