Lue keskustelun säännöt.
Seniori, miksi jätät jälkipolville riesaksi hirveät määrät tavaraa?
01.05.2025 |
Eikö se olisi sen vastuulla, joka nuo tavarat on hankkinut, vähintään karsia niitä runsaasti ennen kuin tämän maailman jättää? Jos ei itse jaksa sitä tehdä, niin apua löytyy varmasti.
Todella ahdistavaa perijöille alkaa tyhjentämään arvottoman rojun täyttämää taloa.
Kommentit (367)
Aina tuntuu, että on liikaa tavaraa, varsinkin liinavaatekaapissa ja vaatekaapissa. Huomasin, että meillä on uusia käyttämättömiä kylpypyyhkeitä ja käsipyyhkeitä ihan liikaa. Ne ovat todella laadukkaita, joten ei niitä roskiinkaan voi laittaa. Lakanoita, puusilakanoita ja tyynyliinojakin on paljon, eikä niitä kaikkia ehdi käyttää.
Sisustustavaroissa pyrin siihen, että olisi vain sellaista mikä aina jaksaa ilahduttaa, mutta tässäkin osastossa on jotakin, josta voin helposti luopua, vaikka ns. turhaa ala-arvoista krääsää ei meillä kerätä. Vanhat valokuvat ovat minulle tärkeitä, ja vanhoilla kuvilla tarkoitan omasta lapsuudesta lähtien olevat kuvat. Vanhemmistani ei ole olemassa monta nuoruudenaikaista kuvaa.
Keittiötarvikkeiden karsinta olisi nyt polttavan tärkeää, sillä kun muutamme pienempään asuntoon toivottavasti pian, niin sinne ei mahdu kaikki ruoanlaittoastiat ja välineet mitä nyt on isossa talossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
Olen aidosti tosi pahoillaan sun puolesta. Ihan kauhea homma sulla tiedossa :(
Toivon vanhemmilleni pitkää ikää, ettei mun tarvitse ajatella sitä hommaa ihan lähivuosina. Tosin sitten sitä tavaraa on vieläkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ohan älytön itsekkyys paistaa näistä hamsterisenioreiden vastauksista. Minäminäminä.
Onneksi sinun ja kaltaistesi kommenteista ei itsekkyys loista:DDDDDDD
Omia vanhenmpia vihataan niin, että ei olla valmiita antamaan näille edes rauhallista vanhuutta, vaan itsekäästi vaaditaan, että se äiskä tai iskä itse huolehtii romunsa kaatopaikalle vaikka kuolinvuoteeltaan ja viimeisenä tekonaan.
Meistä kukaan ei tiedä, milloin se lähtö tulee ja kun painostat vanhempasi luopumaan kaikesta heille ehkä tärkeistäkin asioista(koska ovat sinulle romua) voi olla , että kun se koti on tyhjennetty niin elämä jatkuukin vielä 20 vuotta ja kupsahdat itse ennen kaikkine romuinesi :DDDDDDDDDDDDD
Ja tämä sama ap:lle. Kannattaa aloitta jo se kuolinsiivous. kaikki vaan kaatopaikalle tai kierrätykseen . Jätät kutakin asiaan yhden, (lusikka, veitsi, lautanen, tuoli jne)kyllä sillä pärjää ja loput ei niin tarpeelliset pois vaan. Voi olla, että ensiviikolla olet jo vainaja.
Vanhempasi sitten joutuvat romujasi hävittämään. Tai lapsesi, tai sisaruksesi. Joku kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
No tarviiko sun mitään tehdä. Talokin on luultavasti vanha laho mörskä. Jätän sen paskoineen hajoamaan. Mitään arvoa sillä ei kuitenkaan ole. Ihan sama lahoaako se paikoilleen niin, että siellä on paskat sisällä tai niin, että olet tyhjentänyt sen jätteistä. Ei sillä kuitenkaan mitään tee. Tuollahan noita lahoja mörskiä näkee teiden varsilla, niille mitään tarvitse tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
No tarviiko sun mitään tehdä. Talokin on luultavasti vanha laho mörskä. Jätän sen paskoineen hajoamaan. Mitään arvoa sillä ei kuitenkaan ole. Ihan sama lahoaako se paikoilleen niin, että siellä on paskat sisällä tai niin, että olet tyhjentänyt sen jätteistä. Ei sillä kuitenkaan mitään tee. Tuollahan noita lahoja mörskiä näkee teiden varsilla, niille mitään tarvitse tehdä.
Vuokrakämppä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
Olen aidosti tosi pahoillaan sun puolesta. Ihan kauhea homma sulla tiedossa :(
Toivon vanhemmilleni pitkää ikää, ettei mun tarvitse ajatella sitä hommaa ihan lähivuosina. Tosin sitten sitä tavaraa on vieläkin enemmän.
Turha murehtia tuollaista etukäteen. Voi olla, että olet vainaja ennen vanhempiasi.
Ja kun vanhemmista aika jättää, tuikkaat koko paskan tuleen jätteineen päivineen. Mitä noita siivoamaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
Vanhempasi voivat testamentata koko paskan vaikka kelle. Kieltäydy ottamasta perintö vastaan ja kerrot sen jo nyt heille. Sillä on tuokin ongelma ratkaistu.
Sanot, että sua ei tu jätevuori kiinnosta. Siivotkaa itse jätteenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
Helppoahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
No tarviiko sun mitään tehdä. Talokin on luultavasti vanha laho mörskä. Jätän sen paskoineen hajoamaan. Mitään arvoa sillä ei kuitenkaan ole. Ihan sama lahoaako se paikoilleen niin, että siellä on paskat sisällä tai niin, että olet tyhjentänyt sen jätteistä. Ei sillä kuitenkaan mitään tee. Tuollahan noita lahoja mörskiä näkee teiden varsilla, niille mitään tarvitse tehdä.
Vuokrakämppä...
4 sukupolvea samassa vuokrakämpässä? Ja 100 vuoden ajan? No jopas jotakin. On varmaan ollut mieluisa kämppä kun on mennyt noin kauan sukupolvesta toiseen????
Aika iso vuokrakämppä kun on jätettä pystyttä säilyttämään sadan vuoden ajan ja vieläkin lisää mahtuu....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
No tarviiko sun mitään tehdä. Talokin on luultavasti vanha laho mörskä. Jätän sen paskoineen hajoamaan. Mitään arvoa sillä ei kuitenkaan ole. Ihan sama lahoaako se paikoilleen niin, että siellä on paskat sisällä tai niin, että olet tyhjentänyt sen jätteistä. Ei sillä kuitenkaan mitään tee. Tuollahan noita lahoja mörskiä näkee teiden varsilla, niille mitään tarvitse tehdä.
Vuokrakämppä...
Onpas vanhemmillasi iso vuokrakämppä, kun sinne mahtuu 100 vuoden "jätteet".
Eipä muuta kuin sanot, että alkavat nyt raivaamaan niin kuin tässä ketjussa kehoitetaan senjoreita tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun jälkipolvi voi ottaa perintörahoja ja maksaa raivauksesta jollekin toiselle.
Miksi et tee sitä itse vaan jätät ison työn muille? Olet kuitenkin itse ne tavarat hankkinut.
Koska haluaa nauttia niistä hankinnoistaan loppuun saakka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuoleman läheisyys voi olla yksi syy, että vanhus ei halua vielä purkaa tuttua ympäristöään, vaan elää elämäänsä normaalisti. Jäljellä oleva elämä alkaa tuntua entistä arvokkaammalta, kun sitä on vähän. Esineet ovat muistoja, elettyä elämää, joiden näkemisellä on oma merkityksensä vanhukselle.
Aivan toinen asia on hamstraaminen, joka on sairaus. Täällä joku sanoi, että vanhempansa eivät hamstaa kun heillä on vain kaikki piharakennukset täynnä kamaa, vanhoja kodinkoneita ja oiottavia nauloja, mutta sisällä talossa ei ole roinaa. Mutta kyllä minusta tuo on ilmiselvää hamstrausta, mutta vielä hallinnassa.
Aika suuri osa esimerkeistä koskee hamstrausta, mutta ap ei puhu hamstrauksesta, vaan yleisesti "tavarasta" ja "arvottomasta rojusta", niin että tulee vaikutelma, että hän pitää vanhuksen irtainta omaisuutta ja sisustusta "rojuna" siten halveksien vanhusten maailmaa.
Nyt kun ajattelen elämääni taaksepäin, niin osaan olla tyytyväinen ettemme ole hankkineet mitään arvohuonekaluja tai arvotavaraa, vaikka ihan laatua on ostettu. Juuri kävimme puolison kanssa huushollia läpi, että kun muutamme, niin mitä huonekaluille tapahtuu. Suuri helpotus on huomata, että esim. keittiön pöydän voi huoletta panna tuoleineen roskiin. Hyvin on palvellut hieman yli kahdenkymmenen vuoden aikana, 2004 hankittiin. Samoin käy ruokahuoneen pöytäryhmälle, sekä yhdelle sohvalle, vierashuoneen sängylle. Toinen vierashuone on jo tyhjennetty. Kirjat ja kirjahyllyt on rakkaita, ja niille pitäisi löytää paikka omassa maailmassa. Yksi Ikean kaapisto myytäväksi, ja vaikka on mieleinen, niin pois vaan. Toinen Ikean kaapisto, jonka kokoonpano itse "suunniteltu", on tärkeä meille ja on saanut monta wow-efektiä osakseen. En tiedä mihin kokonsa puolesta mahtuu maailmassamme. Puolison työhuone kalusteineen ja tavaroineen menee osittain roskiin tai myytäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun jälkipolvi voi ottaa perintörahoja ja maksaa raivauksesta jollekin toiselle.
Teknisesti tuo ei aina onnistu, kun kuolemasta menee tieto pankille, joka sulkee tilit ja tilien käyttöoikeudet välittömästi. Tietysti voisi tilata raivauksen kuolinpesän laskuun, mutta kuka yrittäjä haluaa odotella työstään maksua viikkokaupalla, kun siihenkin on oma protokollansa.
Ethän sinä voikaan mitään raivauksia aloittaa ennenkuin perintömökki ym, ovat sinun.
Siinä vaiheessa rahahanat ovat jo auenneet
Vierailija kirjoitti:
Aina tuntuu, että on liikaa tavaraa, varsinkin liinavaatekaapissa ja vaatekaapissa. Huomasin, että meillä on uusia käyttämättömiä kylpypyyhkeitä ja käsipyyhkeitä ihan liikaa. Ne ovat todella laadukkaita, joten ei niitä roskiinkaan voi laittaa. Lakanoita, puusilakanoita ja tyynyliinojakin on paljon, eikä niitä kaikkia ehdi käyttää.
Sisustustavaroissa pyrin siihen, että olisi vain sellaista mikä aina jaksaa ilahduttaa, mutta tässäkin osastossa on jotakin, josta voin helposti luopua, vaikka ns. turhaa ala-arvoista krääsää ei meillä kerätä. Vanhat valokuvat ovat minulle tärkeitä, ja vanhoilla kuvilla tarkoitan omasta lapsuudesta lähtien olevat kuvat. Vanhemmistani ei ole olemassa monta nuoruudenaikaista kuvaa.
Keittiötarvikkeiden karsinta olisi nyt polttavan tärkeää, sillä kun muutamme pienempään asuntoon toivottavasti pian, niin sinne ei mahdu kaikki ruoanlaittoastiat ja välineet mitä nyt on isossa talossa.
Me ostettiin joku vuosi sitten vanha talo kesäpaikaksi ja sen keittiö on varustettu melkein kokonaan sillä ylimääräisellä tavaralla mitä meidän ykköskodin keittiöstä karsittiin pois. Eli meillä oli kahden keittiön edestä tavaraa kaapeissa😓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
No tarviiko sun mitään tehdä. Talokin on luultavasti vanha laho mörskä. Jätän sen paskoineen hajoamaan. Mitään arvoa sillä ei kuitenkaan ole. Ihan sama lahoaako se paikoilleen niin, että siellä on paskat sisällä tai niin, että olet tyhjentänyt sen jätteistä. Ei sillä kuitenkaan mitään tee. Tuollahan noita lahoja mörskiä näkee teiden varsilla, niille mitään tarvitse tehdä.
Kiinteistöverot pitää maksaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän, mutta mulle on ainoana perijänä jäämässä kuolinpesä, jossa on neljän kuolinpesän ryönät. Vanhimmat yli sadan vuoden takaa. Ja ei, ne ei ole mitään aarteita ne, vaan ihan silkkaa jätettä.
Pidä avoimet ovet. Ihmiset saavat hakea tavaraa muodollista korvausta vastaan ja vaikka oman tunnon mukaan ja loput kaatopaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etelä_pohjanmaalla toimii kyllä kuolinpesiä tyhjääviä yrityksiä. Luotettavuudesta en tiedä, mutta kolme tiedän. Pitää vain osata laittaa oikeat hakusanat tai kysellä netissä. En nyt ala mainostaa tässä.
Mulle riittäisi jokin ihan geneerinen hakusana ilman erityistä mainosta. Olen aidosti kiitollinen, jos joku voi auttaa.
Muutama huutokaupanpitäjä ostaa kuolinpesiä, jotkut tekevät loppusiivouksenkin.
Meillä mummo ei eläessään antanut heittää tyhjiä jogurttipurkkeja tai käytettyjä paperinenäliinoja roskiin, kun "niitä voi vielä käyttää". Näkö meni, mutta muisti pelasi ja huusi äidilleni, joka oli mennyt heittämään käytetyt nenäliinat tuleen. Jogurttipurkeilla pystyi kastelemaan kukkia (oli ihan kastelukannukin olemassa) tai niistä oli hyvä juoda vettä (ihan kuppeja ja lasejakin oli). Sinänsä ymmärrän, että eli köyhänä koko elämänsä, ettei niin sanotusti voinut heittää mitään roskiin, mutta kuoleman jälkeen ne menee kaikki roskiin.
Olen aidosti tosi pahoillaan sun puolesta. Ihan kauhea homma sulla tiedossa :(