Persoonallisuuden perusteella syrjiminen työnhaussa
Katselen työpaikkoja. Asiantuntijan hommia. Noin puolessa ilmoituksista odotetaan hakijalta sosiaalista luonnetta, eri sanoin ilmaistuna. Miksi tämä on ok, mutta ei voida sanoa vaikka että olethan vaaleahiuksinen tai pitkä? Eihän kukaan introverttiytään ole valinnut.
Eikä siis ole aina edes kyse sellaisesta työstä missä välttämättä pitäisi olla sosiaalisia taitoja (kuten vaikka myynti), vaan yhdessäkin ilmoituksessa toivottiin että "olet sellainen joka juttelee kollegan kanssa kahvikoneella". Eikö tämä syrji introverttejä aika paljon, vähennä heidän mahdollisuuksiaan?
Itse olen hyvinkin sosiaalinen ambivertti, eli siitä ei edes ole kyse, vaan ihmetyttää ujojen puolesta.
Kommentit (161)
Eli siis se on syrjintää kun ei oteta sellasta s*****nan v**'*maista koko työyhteisön tuhoajaa duuniin?
Naisten logiikkaa taas..
Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Ensin mainittu on synnynnäinen ominaisuus, toinen on hankittu. Sosiaaliset useimmiten ovat kuitenkin sosiaalisesti taitavampia, koska hakeutuvat enemmän tilanteisiin joissa taidot kehittyvät.
Työpaikkailmoituksissa tuollaisilla sanamuodoilla halutaan todennäköisesti karsia niitä ääripään ihmisiä, jotka ovat vaikeita kenen tahansa näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Eli:
- Puolet ilmoituksista on kirjoitettu niin, että sanankäänteistä voi saada kuvan, että hakija on jollain tasolla sosiaalinen.
- Puolessa ilmoituksista ei mainittu mitään.
- Yhdessäkään ei mainittu ekstroverttiyttä eikä introverttiä syrjitty.
"Eikä aina edes kyse sellaisesta työstä missä välttämättä pitäisi olla sosiaalisia taitoja"."
Sosiaalisia taitoja pitää olla aina ja välttämättä. Työssä niihin kuuluu esim. että osaa kysyä neuvoa, jos ei tiedä jotain, ilmoittaa jos on sairaana ja ilmestyy palavereihin.
Juuri näin. Kiitos tästä!
Nykyään ei pääse töihin vain hakemalla.Joutuu ensin psykotestiin.
Jopas on taas höttöuskomuksia intro- ja ekstroverteistä. Ei, introvertti ei ole mikään erakko joka vihaa kaikkea kanssakäymistä vaan Introvertti on henkilö, joka sosiaalisten tilanteiden jälkeen kaipaa yksinoloa. Introvertti voi olla sosiaalinen ja puhelias, mutta uupuu sosiaalisista tilanteista.
Eli ei rekrytoijat etsi ekstroverttiä, he etsivät henkilöä, joka pystyy normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen työkavereidensa kanssa eikä murjota tauoilla jossain nurkassa.
Olen ollut mukana työpaikkailmoituksia tekemässä. Ohittakaa ne tiimipeluri yms. höpinät, ne on vain sitä yleistä höttöä jota sinne työnnetään eivätkä useinkaan ole keskeisiä valitun työntekijän osalta siinä mielessä kuin ajatellaan...
Syrjiminen ihmisen persoonan vuoksi on varmasti jo ala-tai yläasteella opittu huono tapa, joka jatkuu ammatti- ja korkeakoulussa. Muistan yliopistosta, kun jotkut opettajat sanoi että muodostakaa ryhmät itse ja usein huomasi kuinka kaveriporukat muodosti ryhmät. Sitten tämä sama jatkuu vielä työpaikoilla, että otetaan vaan ne samat ihmiset aina projekteihin,kun heidän kanssaan kaikki sujuu niin hyvin ja heidät tuntee.
Olen ekstrovertti ja osaan kyllä tarvittaessa olla hiljaa omissa oloissani. Miksi introvertti ei kylenisi normaaliin kanssakäymiseen ihmisten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän ristiriitaista, että haetaan erilaisista sukupuolista, taustoista ja kulttuurista tulevia, jotta saadaan laajempaa näkökulmaa yrityksen käyttöön, mitä siis ehdottomasti pidän järkevänä ja perusteltuna, mutta sitten tyyliin puolet väestöstä ei kelpaa koska ovat introvertteja..häh?
Ehkä sitä ei nähdä samalla tavalla moninaisuutena sitten, mikä on tyhmää.
Ennakkoluuloja, luulevat että introvertit eivät kykene yhteistyöhön.
Voi olla myös hiljaisia ekstroverttejä. Ja äänekkäitä introverttejä. Ehkä näillä on paremmat mahdollisuudet, osaavat toimia missä vain ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut mukana työpaikkailmoituksia tekemässä. Ohittakaa ne tiimipeluri yms. höpinät, ne on vain sitä yleistä höttöä jota sinne työnnetään eivätkä useinkaan ole keskeisiä valitun työntekijän osalta siinä mielessä kuin ajatellaan...
Opetelkaa tekemään rehellisiä ilmoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei pääse töihin vain hakemalla.Joutuu ensin psykotestiin.
Jos työhaastattelija on psyko, en hakisi työhön, vaan lähtisin kesken haastattelun pois.
Suomalaisen HR-työskentely on jo kansallinen kilpailukykyongelma.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Ensin mainittu on synnynnäinen ominaisuus, toinen on hankittu. Sosiaaliset useimmiten ovat kuitenkin sosiaalisesti taitavampia, koska hakeutuvat enemmän tilanteisiin joissa taidot kehittyvät.
Työpaikkailmoituksissa tuollaisilla sanamuodoilla halutaan todennäköisesti karsia niitä ääripään ihmisiä, jotka ovat vaikeita kenen tahansa näkökulmasta.
Ihmiset eivät yleensä tunnista mitä tarkoittaa sosiaalinen, esim. sosiaalinen ei ole se joka on paljon äänessä, tai se joka "kaveeraa" kaikkien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis se on syrjintää kun ei oteta sellasta s*****nan v**'*maista koko työyhteisön tuhoajaa duuniin?
Naisten logiikkaa taas..
Millainen on "s*****nan v**'*mainen koko työyhteisön tuhoaja", mitä sellainen tekee ja miten käyttäytyy?
Vierailija kirjoitti:
Ei mielipiteitä?
Olipa mikä -vertti tahansa, pitää osata peruskäytöstavat. Sitä tässä tuolla sosiaalisuudella ajetaan takaa.
Onhan täälläkin moneen otteeseen kirjoitettu siitä, ettei huvita tervehtiä työkaveria, kysyä kuulumisia ja kiittää kun hän kuuluu toisen kuulumisia takaisin eikä muutenkaan kiittää. Ihan perustaito on kysyä, kuinka menee ja vastata siihen itse kysyttäessä, että ihan hyvin kiitos ja jatkaa siitä sitten eteenpäin, mitä ikinä sitten olikaan tekemisissä.
Suomessa on ihmeellinen käsitys nykyään siitä, että hölöttäminen olisi jokin erityinen sosiaalinen taito. Ei ole! Introvertti voi olla todella sosiaalisesti taitava ihminen. Hän on vain sellainen, joka latautuu töiden jälkeen enemmän itsekseen kuin ekstrovertti, joka janoaa työpäivänkin jälkeen muiden seuraa. Sosiaaliset taidot = käytöstavat. Sosiaalinen ihminen = ihminen, joka osaa ottaa muutkin huomioon ja käyttäytyä ryhmässä hyvin. Ekstrovertti = seurallinen ja seurasta voimavaroja saava ihminen. Introvertti = enemmän sisäänpäinkääntynyt ja omaehtoista latautumista tarviva ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän ristiriitaista, että haetaan erilaisista sukupuolista, taustoista ja kulttuurista tulevia, jotta saadaan laajempaa näkökulmaa yrityksen käyttöön, mitä siis ehdottomasti pidän järkevänä ja perusteltuna, mutta sitten tyyliin puolet väestöstä ei kelpaa koska ovat introvertteja..häh?
Ehkä sitä ei nähdä samalla tavalla moninaisuutena sitten, mikä on tyhmää.
Luoviin tiimeihin ei sovi tasalaatuinen pötkö, olipa se sitten leivottu mistä aineksista hyvänsä. Paras tapa pilata tiimi on värvätä sinne liikaa keskenään samankaltaisia henkilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Jopas on taas höttöuskomuksia intro- ja ekstroverteistä. Ei, introvertti ei ole mikään erakko joka vihaa kaikkea kanssakäymistä vaan Introvertti on henkilö, joka sosiaalisten tilanteiden jälkeen kaipaa yksinoloa. Introvertti voi olla sosiaalinen ja puhelias, mutta uupuu sosiaalisista tilanteista.
Eli ei rekrytoijat etsi ekstroverttiä, he etsivät henkilöä, joka pystyy normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen työkavereidensa kanssa eikä murjota tauoilla jossain nurkassa.
Mainitsen kaksi kuuluisaa introverttia: Freddie Mercury ja Barack Obama. Myös introvertista on maailman huipulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on taas höttöuskomuksia intro- ja ekstroverteistä. Ei, introvertti ei ole mikään erakko joka vihaa kaikkea kanssakäymistä vaan Introvertti on henkilö, joka sosiaalisten tilanteiden jälkeen kaipaa yksinoloa. Introvertti voi olla sosiaalinen ja puhelias, mutta uupuu sosiaalisista tilanteista.
Eli ei rekrytoijat etsi ekstroverttiä, he etsivät henkilöä, joka pystyy normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen työkavereidensa kanssa eikä murjota tauoilla jossain nurkassa.
Mainitsen kaksi kuuluisaa introverttia: Freddie Mercury ja Barack Obama. Myös introvertista on maailman huipulle!
Oikeastiko Mercury jonka oli aina paljasteltava rintamustaan?
ProjwktVierailija kirjoitti:
No onhan se hullua. Itse olen koodari, ja työ on yksin puurtamista 98% ajasta. Vieläpä täysin etänä kotoa esim. itselläni. Ja sitten HR-ihmiset kun rekryää hakee jotain ekstroverttejä tiimipelaajia.
Mutta eipä se itselleni ole käytännössä iso ongelma ollut, osaan kyllä teeskennellä energistä ekstroverttiä työhaastattelujen ajan jos on tarve. Sen jälkeen palaan omaksi erakkomaiseksi introvertiksi itsekseni, eikä se ole koskaan töissä aiheuttanut ongelmia. Se on vaan niiden HR-ihmisten pakkomielle tuo sosiaalisuus, lähiesimiehet ei sellaista odota.
Projektipäällikkönä vitttuttaa teidän kaltaiset nysvärit, jotka eivät kykene alkeelliseenkaan kommunikointiin vaan keskustelu on tätä luokkaa
Minä: Arttu, sulla on tämä taski avoinna, mikä sen status on ja tarvitsetko ehkä jeesiä sen kanssa?
Arttu: (on hiljaa)
Minä: niin, tämä taski, onko se edennyt?
Arttu: joo
Minä: Hyvä. Huomenna siitä pitäisi olla tehtynä osat a ja b, onko ne aikataulussa
Arttu: (on hiljaa)
Minä: onko meillä huomenna osat a ja b valmiina, jotta Kaisa voi jatkaa siitä eteenpäin?
Arttu: no, mä katon illalla
Minä: Oletko vielä ehtinyt niitä yhtään tekemään?
Arttu: Mä odotan siihen niitä verkkoavauksia
Minä: Oletko pyytänyt niitä?
Arttu: Samille laitoin viestiä, mutta se on lomalla
Minä: Selvä. Laita saman tien suora kysely verkkotiimille, heillä on se oma meiliosoite näitä pyyntöjä varten
Arttu: (on hiljaa)
Minä: Pyydä verkkoavaukset saman tien, jotta pääset aloittamaan oman hommasi. Meidän on nyt pakko siirtää aikataulua tämän osalta. Minä ilmoitan asiakkaalle ja otan haukut vastaan.
Arttu: (on hiljaa)
Minä: Laitathan viestiä verkkotiimin osoitteeseen ja pyydä avaukset. Sovitaan uusi deadline viikon päähän
Arttu: ok
Näinhän se kannattaisi hoitaa. Jo nuorena tehtäisiin opettajien havaintojen pohjalta jako minkä mukaan sitten jatkokoulutukset. Olisi tehokasta ja isänmaan parhaaksi, toki varsinkin ekstroverttikansalaisille aivan hirveää sortoa.