Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa neuroepätyypilliset ihmiset missä asioissa koette olevanne "parempia" kuin neurotyypilliset.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun autistit voisi edes kerran kehua omia hyviä puoliaan ilman että neurotyypilliset ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena heitä kohtaan ja tulevat haukkumaan. Autismista saa sanoa vain pahaa, tänäänkin.
Neurotyypilliset suuttuvat kuin pikkulapset jos joku kehuu jotain asiaa mikä ei osu juuri heihin!!! 😡 ja onhan nt sentään näistä se NORMAALI jonka mielipide on tosi joka tilanteessa 🤣
Tässäpä oikein hyvä esimerkki mustavalkoisesta ajattelusta vailla itsekritiikkiä. Kukaan täällä ei ole suuttunut, vai onko? On aika koomista kehua itseään objektiiviseksi ja asioita laajalla skaalalla ajattelevaksi, ja sitten suolletaan tällainen aivopieru heti perään. MOT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan hyviä tarinoita ja runoja.
En myöhästy usein.
Mielikuvitus. Sekä hyvässä että pahassa. 🤩💀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään supervoimia autisteilla, voi olla hyvä jossain ja surkea jossain muussa, vahvuudet ei kompensoi sitä ettei sopeudu ihmisyhteisöön. Paljon surua ja murhetta liittyy tähän, loukattuja tunteita, yksinäisyyttä ja kipeää ulkopuolisuuden tunnetta.
Kyllä autistit sopeutuisivat autistien yhteisöön. Mikset sinä neurotyypillisenä pyri sopeutumaan siihen satunnaiseen autistiin, ja tee hänen elämästään 'muukalaisten keskuudessa vieraalla planeetalla' edes vähän siedettävämpää?
Autistin kokema kaltoinkohtelu, yksinäisyys ym. surulliset asiat olisi pitkälti vältettävissä, jos neurotyypilliset suhtautuisivat heihin hyväksyvämmin.
Minä taas en kaipaa mitään yhteisöä, viihdyn mainiosti yksikseni ja nykyisin myös aspergerin aviomieheni kanssa. Sosiaaliset taidot ovat opeteltavissa siinä missä muutkin, ja osaan kyllä klaarata työelämässä kaikkien kanssa. Ongelmat tulevat siinä, etten kaipaa seuraa, ja ystävyyssuhteita on vaikea ylläpitää kun monille ei riitä se, että tavataan joskus ja jouluna. Onneksi näitäkin ystäviä on pari, joille asia sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun autistit voisi edes kerran kehua omia hyviä puoliaan ilman että neurotyypilliset ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena heitä kohtaan ja tulevat haukkumaan. Autismista saa sanoa vain pahaa, tänäänkin.
En ole neurotyypillinen, mutta tajuan kuitenkin että tässäkin ketjussa on useampi kirjoitus, joissa on nostettu itsensä neurotyypillisen yläpuolelle. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Aivan ymmärrettävää on, että tällaiset ajatukset ammutaan alas. Kohtele muita kuten haluaisit itseäsikin kohdeltavan. Muutaman törpön neurotyypillisen kommentti ei tarkoita sitä, että yleistäminen ja itsensä nostaminen jalustalle on ok.
Jos luet aloituksen uudestaan, huomaat että sen aihe oli, että missä koet olevasi parempi. Siksi me kerrotaan täällä, missä asioissa koemme olevamme parempia, eikä niitä asioita,
Kyllä, mutta silti yleistäminen kertoo nimeomaan siitä, ettei ajatus juokse ihan loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun autistit voisi edes kerran kehua omia hyviä puoliaan ilman että neurotyypilliset ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena heitä kohtaan ja tulevat haukkumaan. Autismista saa sanoa vain pahaa, tänäänkin.
En ole neurotyypillinen, mutta tajuan kuitenkin että tässäkin ketjussa on useampi kirjoitus, joissa on nostettu itsensä neurotyypillisen yläpuolelle. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Aivan ymmärrettävää on, että tällaiset ajatukset ammutaan alas. Kohtele muita kuten haluaisit itseäsikin kohdeltavan. Muutaman törpön neurotyypillisen kommentti ei tarkoita sitä, että yleistäminen ja itsensä nostaminen jalustalle on ok.
Autismiin kuuluu usein olennaisena 'feeling of superiority'. Se on siis tyypillistä korkean toimintakyvyn autismissa. Eikä ole neurotyypillisen tulkinnan tavoin itsensä korottamista ja muiden halveksimista. Kirjoittihan eräs toinen asperger tässä aiemmin, että ennen diagnoosiaan hän piti monia neurotyypillisiä ihmisiä heikkolahjaisina, vaikka he olivat objektiivisesti määritellen normaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään supervoimia autisteilla, voi olla hyvä jossain ja surkea jossain muussa, vahvuudet ei kompensoi sitä ettei sopeudu ihmisyhteisöön. Paljon surua ja murhetta liittyy tähän, loukattuja tunteita, yksinäisyyttä ja kipeää ulkopuolisuuden tunnetta.
Kyllä autistit sopeutuisivat autistien yhteisöön. Mikset sinä neurotyypillisenä pyri sopeutumaan siihen satunnaiseen autistiin, ja tee hänen elämästään 'muukalaisten keskuudessa vieraalla planeetalla' edes vähän siedettävämpää?
Autistin kokema kaltoinkohtelu, yksinäisyys ym. surulliset asiat olisi pitkälti vältettävissä, jos neurotyypilliset suhtautuisivat heihin hyväksyvämmin.
Minä taas en kaipaa mitään yhteisöä, viihdyn mainiosti yksikseni ja nykyisin myös aspergerin aviomieheni kanssa. Sosiaali
No sinullahan on nd kumppanisi! Assille useinkin riittääsosiaalisuudeksi oma perhe.
Esim. minulla ei ole ketään.
Haluan huomauttaa, että elämässään loistavasti menestyneet kauniit ja rohkeat autistit ovat pieni vähemmistö. Vaikka tämän ketjun perusteella autismi on taas supervoima.
Enemmistö autisteista on työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ilman parisuhdetta. Älykkyydestä riippumatta.
Autistien odotettu elinikä on myös huomattavasti alempi kuin väestön keskiarvo. En ole onnistunut selvittämään, mistä kaikesta tämä johtuu.
Assinainen elämän ehtoopuolella, takana loistava tulevaisuus (teoriassa, ei käytännössä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluan huomauttaa, että elämässään loistavasti menestyneet kauniit ja rohkeat autistit ovat pieni vähemmistö. Vaikka tämän ketjun perusteella autismi on taas supervoima.
Enemmistö autisteista on työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ilman parisuhdetta. Älykkyydestä riippumatta.
Autistien odotettu elinikä on myös huomattavasti alempi kuin väestön keskiarvo. En ole onnistunut selvittämään, mistä kaikesta tämä johtuu.
Assinainen elämän ehtoopuolella, takana loistava tulevaisuus (teoriassa, ei käytännössä)
No minä olen kaunis ja rohkea assinainen, joka on pärjännyt töissä ja parisuhteissa. Minullakin saa ja pitää olla ääni, koska mielestäni on kehno yleistys, että assit olisi kaikki syrjäytyneitä ja elämässään pärjäämättömiä. Se luo ikäviä ennakkoluuloja meitä muita kohtaan.
"Heikkolahjaiset" eli normaalit neurotyypilliset loukkaantuvat autistin ylemmyydentunnosta, vaikka se on eräs diagnostinen kriteeri korkean toimintakyvyn autismissa. Vrt. paksunahkaisen narsistin grandiositeetti.
Älykkäänä autistina minä näen mistä on kyse, ja voin suhtautua toisen autistin näennäisesti epäkunnioittavaan käytökseen asiallisen neutraalisti.
Neurotyypillisten ongelma (puute) on se, että näkevät vain pintatason ja emotionaalisesti reagoivat siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan huomauttaa, että elämässään loistavasti menestyneet kauniit ja rohkeat autistit ovat pieni vähemmistö. Vaikka tämän ketjun perusteella autismi on taas supervoima.
Enemmistö autisteista on työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ilman parisuhdetta. Älykkyydestä riippumatta.
Autistien odotettu elinikä on myös huomattavasti alempi kuin väestön keskiarvo. En ole onnistunut selvittämään, mistä kaikesta tämä johtuu.
Assinainen elämän ehtoopuolella, takana loistava tulevaisuus (teoriassa, ei käytännössä)
No minä olen kaunis ja rohkea assinainen, joka on pärjännyt töissä ja parisuhteissa. Minullakin saa ja pitää olla ääni, koska mielestäni on kehno yleistys, että assit olisi kaikki syrjäytyneitä ja elämässään pärjäämättömiä. Se luo ikäviä ennakkoluuloja meitä muita kohtaan.
Et ole tarkka lukija, koska puhuin kommentissani _enemmistöstä_, minkä sinä käänsit sanaksi _kaikki_.
Olen nyt kyllä pettynyt sisäiseen kauneuteesi. Olet pöyhkeä assi, jonka karma kyllä palkitsee jossain vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Minuun voi luottaa, koska rehellisyys ja moraali ovat asia, josta en kertakaikkiaan voi joustaa vaan ne ovat minulle kaikki kaikessa, enkä ajattele omaa hyötyäni. Siksi jopa ihmiset, jotka eivät minusta muuten pidä, haluavat jättää minut vastuuseen esim. raha-asioista, tai jopa testamentistaan tai edunvalvonnastaan.
Olen luova ja myös työelämässä ratkaisen ongelmia helposti ja yleensä sellaisilla tavoilla, jotka eivät muille tule mieleen. Ajatusprosessini löytävät helpommin järkevimmän ratkaisun kun en keskity miettimään sitä miten asiat "pitäisi" tehdä, vaan keskityn itse ongelmaan.
Jos vain saan tehdä töitä itseäni kiinnostavien asioiden parissa, olen huomattavasti muita tehokkaampi, nopeampi ja teen vähemmän virheitä. Osittain koska huomaan virheet (omani ja muiden) kuin niissä olisi neonvalokyltti. Mutta pystyn uppoutumaan hyperfokuksessa johonkin asiaan 10 tunniksi kerrallaan ja muistamaan kaiken, ilman, että käyn yleensä
Näillä mennään. Yleensä saan jonkin kaman käyttäjän leiman ja/tai potkut. Yrittäjyys kutsuu taas, en vaan enää jaksa älytöntä sähläystä itse aiheen ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yhtään missään. Tässä diagnoosista ei ole mitään hyvää ja tämä aiheuttaa niin paljon kaikenlaista ongelmaa ja vaivaa, että mielelläni olisin ilman tätä. Toisaalta ihmisillä on kaikenlaisia parantumattomia vaivoja ja diagnooseja, joihin eivät kuitenkaan kuole ja jotka vaikeuttavat elämää. Itselläni on sitten nyt tämä. Toki muutakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Minuun voi luottaa, koska rehellisyys ja moraali ovat asia, josta en kertakaikkiaan voi joustaa vaan ne ovat minulle kaikki kaikessa, enkä ajattele omaa hyötyäni. Siksi jopa ihmiset, jotka eivät minusta muuten pidä, haluavat jättää minut vastuuseen esim. raha-asioista, tai jopa testamentistaan tai edunvalvonnastaan.
Olen luova ja myös työelämässä ratkaisen ongelmia helposti ja yleensä sellaisilla tavoilla, jotka eivät muille tule mieleen. Ajatusprosessini löytävät helpommin järkevimmän ratkaisun kun en keskity miettimään sitä miten asiat "pitäisi" tehdä, vaan keskityn itse ongelmaan.
Jos vain saan tehdä töitä itseäni kiinnostavien asioiden parissa, olen huomattavasti muita tehokkaampi, nopeampi ja teen vähemmän virheitä. Osittain koska huomaan virheet (omani ja muiden) kuin niissä olisi neonvalokyltti. Mutta pystyn uppoutumaan hyperfokuksessa johonkin asiaan 10 tunniksi kerrallaan ja muistamaan kaiken, ilman, että käyn yleensä
Ei luova ongelmanratkaisukyky ole joku neuroepätyypillisyyden merkki, on melko tavallinen kyky tavisten keskuudessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen supernopea ajattelemaan, keksin yleensä ensimmäisenä ratkaisun ongelmaan kuin ongelmaan. Tämä on myös kirous koska turhaudun kun ihmiset jäävät jahkailemaan tai puhuvat niiiiin hitaaaaasti. Adhd. Arvasit varmaan. Toinen hyvä (huono) juttu on se että olen umpisurkea teeskentelemään... Töissä riesa mutta siviilissä ei haittaa. Karsii teennäiset ihmiset melko nopeasti pois :D
Vierailija kirjoitti:
Minuun voi luottaa, koska rehellisyys ja moraali ovat asia, josta en kertakaikkiaan voi joustaa vaan ne ovat minulle kaikki kaikessa, enkä ajattele omaa hyötyäni. Siksi jopa ihmiset, jotka eivät minusta muuten pidä, haluavat jättää minut vastuuseen esim. raha-asioista, tai jopa testamentistaan tai edunvalvonnastaan.
Olen luova ja myös työelämässä ratkaisen ongelmia helposti ja yleensä sellaisilla tavoilla, jotka eivät muille tule mieleen. Ajatusprosessini löytävät helpommin järkevimmän ratkaisun kun en keskity miettimään sitä miten asiat "pitäisi" tehdä, vaan keskityn itse ongelmaan.
Jos vain saan tehdä töitä itseäni kiinnostavien asioiden parissa, olen huomattavasti muita tehokkaampi, nopeampi ja teen vähemmän virheitä. Osittain koska huomaan virheet (omani ja muiden) kuin niissä olisi neonvalokyltti. Mutta pystyn uppoutumaan hyperfokuksessa johonkin asiaan 10 tunniksi kerrallaan ja muistamaan kaiken, ilman, että käyn yleensä
Tämä oli erinomainen kuvailu!
Ja tuolle yhdelle epäilijälle niin minulla peruspalkka on sama kuin mulla, mutta henkilökohtainen lisä kompensoi. Lisäksi olen ylentynyt työssäni valtavan nopeasti verrattuna moneen muuhun.
Huonoja puolia löytyy ja paljon löytyykin, siksihän se diagnoosi onkin. Mutta tämän ketjun tarkoitus oli kaiketi puhua juuri hyvistä ominaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuun voi luottaa, koska rehellisyys ja moraali ovat asia, josta en kertakaikkiaan voi joustaa vaan ne ovat minulle kaikki kaikessa, enkä ajattele omaa hyötyäni. Siksi jopa ihmiset, jotka eivät minusta muuten pidä, haluavat jättää minut vastuuseen esim. raha-asioista, tai jopa testamentistaan tai edunvalvonnastaan.
Olen luova ja myös työelämässä ratkaisen ongelmia helposti ja yleensä sellaisilla tavoilla, jotka eivät muille tule mieleen. Ajatusprosessini löytävät helpommin järkevimmän ratkaisun kun en keskity miettimään sitä miten asiat "pitäisi" tehdä, vaan keskityn itse ongelmaan.
Jos vain saan tehdä töitä itseäni kiinnostavien asioiden parissa, olen huomattavasti muita tehokkaampi, nopeampi ja teen vähemmän virheitä. Osittain koska huomaan virheet (omani ja muiden) kuin niissä olisi neonvalokyltti. Mutta pystyn uppoutumaan hyperfokuksessa johonkin asiaan 10 tunniksi kerrallaa
Onpa erikoinen kommentti. Se diagnoosi ei tipahda taivaalta ja ylipäänsä tutkimuksiin on nykyään todella vaikea päästä. Eli niitä haasteita ja huonoja ominaisuuksia kyllä todellakin löytyy ja olemme niistä enemmän kuin tietoisia. Etenkin ympäristö muistaa kyllä muistuttaa (kuten sinä jälleen yhtenä) niistä puutteista ja huonoista puolista. Siksi onkin harmi, että kun kerrankin joku tekee tällaisen keskustelun, on neuroepätyypilliset ehditty haukkua jo ensimmäisellä sivulla.
Olen aito ja rehellinen. En osaa manipuloida tai valehdella.
Olen objektiivinen, perustan mielipiteeni faktoille.
Kiinnostuksen kohteisiin käytän aikaa ja sinnikyyttä, opiskelen ja tutkin todella paljon.
Kun pääsen alkuun haastavassa työtehtävässä, keskityn siihen 100% niin kauan kunnes se on tehty.
Neurotyypilliset työkaverit tuntuvat käyttävän suuren osan päivästä keskenään rupatteluun satunnaisista asioista.
Alue: Aihe vapaa
Koska autistit ovat itsekeskeisiä (luonnollisella, neutraalilla tavalla), he kyllä pohtivat itseään ollessaan yksin. Autisti ei tosiaan lurittele ja soimaa monisanaisesti puutteitaan omassa sosiaalisessa lähiklikissään (koska sellaista ei ole), mutta hän useinkin pohtii saamaansa palautetta, erityisesti siltä kantilta, oliko se faktuaalisesti totuudenmukaista ja oikein.
-autisti