Kertokaa neuroepätyypilliset ihmiset missä asioissa koette olevanne "parempia" kuin neurotyypilliset.

Tässäpä asioita:

Pystyn opettelemaan asioita nopeasti, kenties tuon erityisen keskittymiskyvyn ansiosta. Olen toki myös opetellut miten ihminen oppii (miten neuroverkostot muodostuvat), joten systemaattinen tapa auttaa tässä.

Pystyn kiteyttämään olennaisen suuresta tekstimassasta nopeasti, paljon nopeammin kuin keskiverto ihminen.

Erityiskiinnostukseni on neulominen (myös muut käsityöt), pystyn tässäkin asiassa opettelemaan uuden tekniikan nopeasti. Teen toki ajoittain virheitä, mutta huomaan ne aina ja nuorempana aina purin vaikka koko työn ja tein uudestaan virheettömästi. Nykyään olen huvikseni opetellut jättämään pieniä virheitä töihin, se huvittaa minua koska aiemmin en olisi voinut ajatellakaan sellaista.

Työelämässä minut on voinut heittää mihin ongelmayksikköön tahansa, ja olen opetellut kaikki asiat nopeasti, kehittänyt prosessit kuntoon, parantanut yksikön tulosta ja sitten olenkin voinut siirtyä seuraavaan paikkaan. Tietyt asiat eivät haittaa minua, jotka haittaavat normaaleja ihmisiä. En esimerkiksi tarvitse töissä ulkoista validaatiota lainkaan vaan pystyn työskentelemään vuosia itsenäisesti.

Olen hyvätuloinen ja käsittääkseni pidetty kollega, pidän yhä yhteyttä joidenkin kollegojen kanssa jopa 20 vuoden takaa. 

Miinuspuolia tietysti on myös. Olen jättänyt paljon ihmisiä taakseni, koska he eivät ole toimineet mielestäni moraalisesti oikein. Tunnen fyysistä epämukavuutta, kun joku puhuu pahaa toisen selän takana tai muuten kieroilee. Työelämässä olen jopa irtisanoutunut tyhjän päälle, kun kollegaani kohdeltiin väärin. Lähtökohtaisesti pidän ihmisistä, mutta jos joku kohtelee minua väärin, en pysty unohtamaan sitä koskaan. (Pystyn uskoakseni kuitenkin esittämään, että olen unohtanut.) Minun on hyvin hankalaa olla isoissa porukoissa, sen sijaan haluan viettää ihmisten kanssa aikaa kahden. Katsekontaktia olen harjoitellut, mutta pelkäänpä että se on epämukavaa tuijotusta. Puhun usein liian suoraan, yritän aina rullata kohteliaisuutta ensin läpi ja lisätä sanomaani pehmennystä, mutta en toisaalta voi myöskään valehdella. Olen kuitenkin oppinut iän myötä salaamaan mitä ajattelen joissain tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Autismiin kuuluu usein olennaisena 'feeling of superiority'. Se on siis tyypillistä korkean toimintakyvyn autismissa. Eikä ole neurotyypillisen tulkinnan tavoin itsensä korottamista ja muiden halveksimista. Kirjoittihan eräs toinen asperger tässä aiemmin, että ennen diagnoosiaan hän piti monia neurotyypillisiä ihmisiä heikkolahjaisina, vaikka he olivat objektiivisesti määritellen normaaleja."

Veikkaan, että tällaista esiintyy aivan yhtä paljon taviksilla, he vaan ymmärtävät peittää sen paremmin. 

Niin, neurotyypilliset kehuskelevat kyllä taidoillaan ainakin tuttujen ja läheisten kesken. Autistit kumminkin leimataan omahyväisiksi.  🤷🏻

Onhan se ärsyttävää, kun joku _vammainen_ kehtaa esittää olevansa parempi kuin minä, normaali ja terve ihminen. 😏

Minäkään en ole itse neuroepätyypillinen, mutta läheiseni on.

Hänellä on uskomaton muisti. Kun hän lukee tai kuulee jonkin asian, hän vaan muistaa sen ikuisesti. Voitte kuvitella että opiskelu on tälle ihmisille helppoa - tosin jos vastassa on aihe joka ei vaan kiinnosta, mikään mahti ei saa häntä opiskelemaan näitä asioita kuin täysin minimiefortilla.

Hän on myös rehellinen, ei koskaan valehtele - koska ei pysty. 

Mä olen vanha vi**uuntunut autisti, inhoan nenttejä, noita elämäni pilanneita kus*päitä.

Joten kyllä osaan olla hankala ja veemäinen vastus, jos mua joku yrittää kusettaa. Kostan tuplat, vähintään.

Autisti pystyy käyttämään älykkyyttään monella tapaa. Ei kannata suututtaa autistia.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vanha vi**uuntunut autisti, inhoan nenttejä, noita elämäni pilanneita kus*päitä.

Joten kyllä osaan olla hankala ja veemäinen vastus, jos mua joku yrittää kusettaa. Kostan tuplat, vähintään.

Autisti pystyy käyttämään älykkyyttään monella tapaa. Ei kannata suututtaa autistia.

Pah, kun suututat vaikka tietämättäsi autistin, hän katkaisee sinuun välit ja elää kuin sinua ei olisikaan. Autisti on myös helppo suututtaa ja näin hänestä pääsee eroon loppuiäkseen. Autisti mitään pysty kostamaan. Anna esimerkki.

Olen kai neuroepätyypillin, koska muistan paremmin numeroihin liittyviä asioita, opin helposti syntymäaikoja - Ikäänkuin näen ne aivojeni kalenterissa. Mieheni ei muista edes isänsä syntymävuotta!!

Olen introvertti adhd ja ocd ja mieheni on extrovertti, jolla vaikeuksia hahmottaa myös kellonaikoja digitaalisessa muodossa.