Seurusteli ja erilainen rahatilanne. Toinen maksaa kaiken extran
Oletteko olleet tilanteessa, jossa seurustellessa toisella on paljon vähemmän rahaa. Pystyy maksamaan oman asumisensa ja elämisensä, mutta ei yhtään sen enempää. Toisella rahaa hyvin, ja kaikki extra mitä tehdään yhdessä tämä varakkaampi maksaa. Oli se sitten pizzat, leffat, matkat, keikkaliput, hotellit.
Onko tilanne nolo sille köyhemmälle, jääkö tunne, että jää velkaa? Vai tuleeko hänestä lokki, joka automaattisesti aina olettaa toisen maksavan kaiken ja ottaa enempiä kiittelemättä vastaan. Kummalle tilanne on mielestäsi pidemmän päälle hankalampi, saajalle vai maksajalle?
Ja nyt puhutaan siis seurustelusta, omat rahat ja taloudet. Ei perheenä elämisestä.
Kommentit (30)
Riippuu siitä, onko sillä varakkaammalla oikeasti fyrkkaa paljon. Voihan olla, että ne ovat hänelle vain hiluja.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, onko sillä varakkaammalla oikeasti fyrkkaa paljon. Voihan olla, että ne ovat hänelle vain hiluja.
Eikö rikkaalle tule olo, että toinen on hänen kanssaan vain rahojen takia?
Moni lokkimies alkaa suhteen pidentyessä itse vastimaan aina vaan kallimpia etuja, kuten ulkomaanlomia, elektroniikkaa yms.
Olen se köyhempi osapuoli. Alkuun tuli kiistoja, kun en halunnut hänen maksavan kaikkea "ylimääräistä". Nyt muutaman vuoden seurustelun jälkeen asia on ok minullekin. Enkä tunne itseäni lokiksi. Ja teen sitten joskus ylläreitä, tehden vaikka paremman illallisen viinien kera. Tai vien hänet konserttiin, leffaan, hotelliin. Eli maksan 1/10 kerroista 😃.
Minulla on rahaa mutta kumppanilla ei, joten eletään kumppanin elintason mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, onko sillä varakkaammalla oikeasti fyrkkaa paljon. Voihan olla, että ne ovat hänelle vain hiluja.
Eikö rikkaalle tule olo, että toinen on hänen kanssaan vain rahojen takia?
Ei se haittaa, maksaa vain treffikumppanille, josta oikeasti tykkää
Vierailija kirjoitti:
Maksajalle. Lokkihan on kyllä tyytyväinen.
Olen eri mieltä, en tiedä olenko harvinaisuus tämän suhteen. Olin tällaisessa suhteessa se varattomampi osapuoli, enkä ollut tyytyväinen. Toinen osapuoli mielellään maksoi.
On niitä, jotka haluavat olla lokkeja, mutta ei onnistu, ja sitten niitä, jotka saavat miesten hemmotella itseään ja olla lokkeja.
En vaan tajua lokkikäyttäytymistä, koska en ole koskaan tavannut miestä, joka oikeasti haluaisi maksaa puolestani. ap
Vaikka mies saattaa teeskennellä haluavansa maksaa kaiken, mutta korkean statuksesi vuoksi hän huomaavaisesti antaa sinun maksaa omat kulut.
Meillä oli kaikki yhteistä jo seurusteluaikana. Köyhät opiskelijat laittoi vähät rahat yhteen ja sen mukaan elettiin. Tätä ollaan jatkettu nyt 34 vuotta. Samaan pottiin kaikki rahat perinnöistä lähtien. Yksi perhe ja sama elintaso. Tätä ei moni nykypari ymmärrä ja MINÄ/MINUN ihmisten suhteet ei kestä. Ollaan itsekkäitä kaikessa eikä edes omalle rakkaalle tai edes omille lapsille voi antaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
En vaan tajua lokkikäyttäytymistä, koska en ole koskaan tavannut miestä, joka oikeasti haluaisi maksaa puolestani. ap
Lokkeilu onkin miehinen ominaisuus. Ihan normimieskin saattaa maksattaa yhteisten lasten kulut kokonaan vaimolla.
Miehen ollessa pienituloisempi lapsettomassa parisuhteessa, mies kokee itsensä oikeutetuksi naisen tuloihin, sillä hänen mielestään on vääryys, että nainen ansaitsee miestä enemmän.
Minulla tämä tilanne, olen se köyhempi. Minun vaatimuksestani teemme vain niitä asioita joihin minullakin on varaa. Hyvänä puolena seurustelukumppanin kannalta on se, että hänellä jää rahaa säästöön.
Jos ei ole mistä antaa johtuen esim. Tukien leikkauksista mitä sinun/ te ymmärrä. Mut on antaa aineentonta hyvää esim. Läsnäolo, kuuntelu jne.
Mä panen yhtä keravalaista persaukista perheenäitiä. Vien hotelleihin, syömään, juomaan ymym. tasokkaampiin paikkoihin, mihin hän on tottunut. Kaikki kulut menee mun piikkiin, hänen tarvitsee vain tulla paikalle ja nauttia.
Kiihottaa se, ettei hänen miehensä pysty tarjoamaan naiselleen kuin käytetyn 20v Corollan ja vanhan asumisoikeusasunnon.
Minun kanssani hommat hoidetaan tasokkaasti ja tyylillä, tekemättä asiasta kuitenkaan numeroa, koska se on mulle se ihan normi elintaso.
Tapaamisten lopuksi annan hänelle jonkun satasen rahaa, jotta voi ostaa lapsilleen jotain kivaa, viimeksi taisi ostaa uudet fillarit.
M44.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kaikki yhteistä jo seurusteluaikana. Köyhät opiskelijat laittoi vähät rahat yhteen ja sen mukaan elettiin. Tätä ollaan jatkettu nyt 34 vuotta. Samaan pottiin kaikki rahat perinnöistä lähtien. Yksi perhe ja sama elintaso. Tätä ei moni nykypari ymmärrä ja MINÄ/MINUN ihmisten suhteet ei kestä. Ollaan itsekkäitä kaikessa eikä edes omalle rakkaalle tai edes omille lapsille voi antaa mitään.
Minäkin olen ollut puolisoni kanssa 16 vuotiaasta lähtien, yli 25 vuoden ajan.
Kummallakaan ei ole oikeutta toisen perintöihin. Aina on ollut omat rahat.
Yhteiset kulut maksamme puoliksi yhteiseltä taloustililtä, omilla rahoillaan saa kukin ostaa vaikka hiekkaa ja heinäpaaleja eikä toisella ole siihen nokan koputtamista. Koskaan ei ole tarvinnut rahasta riidellä, sitä molemmilla riittää sopivasti kun kumpikaan ei ole lokki.
Lapsia on useampi, eikä heiltä mitään puutu.
Kuinka nopeasti ennustat meidän eroavan, kun tapamme on mielestäsi täysin väärä?
En usko, että se toimii pidemmän päälle. Jossain vaiheessa toista alkaa varmasti ärsyttää, että joutuu yksin maksamaan kaiken ylimääräisen.
Maksajalle. Lokkihan on kyllä tyytyväinen.