Miksi ihminen haluaa ja hankkii toisen lapsen, ellei han jaksa tai halua itse hoitaa ensimmaistakaan? Kun vastasyntyneen aiti ei jaksa kiinnostua vauvasta
ja vauvan hoidosta, puhutaan pahasta masennuksesta, jota hoidetaan lääketieteen keinoin. Kun kaksivuotiaan lapsen (koti)äiti ei halua hoitaa itse lastaan, vaan hankkii hänelle päivähoitopaikan, puhutaankin perheiden vapaasta valinnasta ja erilaisuudesta. Kertokaa minulle, minkä ikäisen lapsen hylkiminen on sairasta ja minkä ikäisen tervettä ja normaalia? Missä se raja menee?
Kommentit (236)
Minä olen kahden lapsen helsinkiläinen äiti. Minusta täällä ei todellakaan tarvitse laittaa lasta päivähoitoon saadakseen tukiverkoston. Täällä on tarjolla MLL, Väestöliitto, lukuisia muita kanavia hoitajan saamiseen, seurakuntien kerhot, päiväkotien kerhot, puistotädit, leikkipuistot, asukaspuistot.
Minulla ei ole täällä yhtään sukulaista ja mies on matkatöissä (mihin se mies muuten äskeiseltä unohtui...), mutta ihan hyvin olen hoitanut lapset kotona. Viides vuosi menossa.
tajuamaan edes muutaamaa perusasiaa!
joskun mietin, että miksi helvetissä elämä potki päähän koko ajan ja paskaa tuli ikkunoista ja ovista.. nyt ainakin olen todella kiitollinen elämänkokemuksestani! pystyn tajuamaan muitakin ihmisiä ja ymmärrän erilaisuuden tässä maailmassa, enkä tuomitse muita ihmellisten oletusteni perusteella.
Supermammat (ymmärtänette käsitteen, en jaksa nyt avata sen merkitystä) ovat selviytyneet loistavasti. He jaksavat, he kestävät arkea, he hoitavat ja niin edelleen.
Un-supermamma ei selviä omien lastensa hoidosta kuten supermamma. Hän vie esikoisensa päivähoitoon ja on vauvan kanssa kotona.
Molempien elämä, molempien lasten elämä on siedettävää, jopa hienoa. Molemmat ovat sitä mieltä, että järjestely heidän perheessään toimii.
Kuitenkin nyt vain tämä ensin mainittu ryhmä katsoo asiakseen yleistää omassa elämässään toimineen systeemin kaikkia suomalaisia äitejä koskevaksi.
Tämä toinen ryhmä, un-supermammat, ei ole tuputtamassa omaa toimivaa ratkaisuaan yleispäteväksi prinsiipiksi kaikki suomalaisille naisille.
Jotain on naisen päässä hukassa, jos hän perustelee mielipiteensä seuraavalla tavalla:
" Kun MINÄ pystyn sen tekemään, kaikki muutkin pystyvät."
Niitä on todella vähän. Mistähän se voi johtua että monet on helisemässä sen yhden ja kahden lapsen kanssa?
Hehän maksattavat sen oman mallinsa muilla!!!
Vierailija:
Niitä on todella vähän. Mistähän se voi johtua että monet on helisemässä sen yhden ja kahden lapsen kanssa?
Mutta haluan vain sen sanoa, että miksi ihmeessä nykyään on niin paljon niitä perheitä ja äitejä, jotka jo toisen lapsen syntyessä tuupertuvat sen taakkansa alle??? Sitä olen aina ihmetellyt. Ei se, että enää ei saakaan nukkua päivällä, kun vauva nukkuu tai että ei voi lähteä vaunuttelemaan ulos, kun vauva nukkuu (koska esikoinen silloin unillaan) tai jotain muuta yhtä hassua, voi olla syynä tähän " uupumiseen" ! Jos aikuinen ihminen ei tuon vertaa kestä, niin silloin on syytä katsoa peiliin. Ja ennen kuin joku älähtää, niin kerrottakoon, että itselläni on neljä lasta eikä minkään sortin tukiverkostoa ympärillä. Ja kyllä, välillä on päiviä, jolloin tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, kun kaikki ärsyttää, mutta siltikään ei pieneen mieleeni ole koskaan tullut laittaa isompia hoitoon, kun vauva on tullut taloon. Minä olen aikuinen ja minun tehtäväni on selviytyä arjesta, olenhan itse jokaisen lapseni halunnut!
Ja se vielä, että ymmärrän kyllä esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen tai muun sairauden vaativan erityistoimenpiteitä, mutta ei kai nykyään jokainen äiti ole masentunut??
Niin minä ainakin kuvittelen tietämättä oikeasti lestadiolaisten elämästä.
Tai sitten teille on osunut helpot vauvat.
Minä olen ollut työnarkomaani työssäni ja harrastanut puolet elämästäni kilpailumielessä kestävyysurheilua, ja voin sanoa että vauvanhoito oli kohdallani todella rankkaa. Ja ei ollut edes muita lapsia. Mitään apua en saanut, isältä tuli vain se taloudellinen turva. En aio viedä esikoista hoitoon vauvan synnyttyä, koska minulla on nyt oma äitini (jäänyt nyt eläkkeelle) tarvittaessa apuna. Ymmärrän hyvin että vauva-aikana voi uupua.
Vierailija:
Mutta haluan vain sen sanoa, että miksi ihmeessä nykyään on niin paljon niitä perheitä ja äitejä, jotka jo toisen lapsen syntyessä tuupertuvat sen taakkansa alle??? Sitä olen aina ihmetellyt. Ei se, että enää ei saakaan nukkua päivällä, kun vauva nukkuu tai että ei voi lähteä vaunuttelemaan ulos, kun vauva nukkuu (koska esikoinen silloin unillaan) tai jotain muuta yhtä hassua, voi olla syynä tähän " uupumiseen" ! Jos aikuinen ihminen ei tuon vertaa kestä, niin silloin on syytä katsoa peiliin. Ja ennen kuin joku älähtää, niin kerrottakoon, että itselläni on neljä lasta eikä minkään sortin tukiverkostoa ympärillä. Ja kyllä, välillä on päiviä, jolloin tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, kun kaikki ärsyttää, mutta siltikään ei pieneen mieleeni ole koskaan tullut laittaa isompia hoitoon, kun vauva on tullut taloon. Minä olen aikuinen ja minun tehtäväni on selviytyä arjesta, olenhan itse jokaisen lapseni halunnut!Ja se vielä, että ymmärrän kyllä esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen tai muun sairauden vaativan erityistoimenpiteitä, mutta ei kai nykyään jokainen äiti ole masentunut??
Ei se tarkoita sitä, että jokainen äiti on masentunut, mutta eihän jokaisella olekaan isompia hoidossa ja vauva kotona.
Hienoa, että sinä jaksat ja kykenet vuosikausien valvomisiin! Eikö kuitenkin suoda niille, jotka ei kykene, apua arkeensa? Onhan lapsillakin silloin parempi olla jos vanhemmat voi hyvin. Eikö?
Sinä maksatat muilla oman lapsesi neuvolakulut.
Sinä maksatat muilla oman lapsesi koulutuskulut.
Sinä maksatat muilla omat terveydenhoitokulusi. (Niin, ja jos olet tippaakaan ylipainoinen, en tahdo maksaa yhdenkään läskin kuluja. Tai jos olet kömpelö, en tahdo rahoittaa sinun jalkasi kipsaamista. ETC.)
Mieti näitä.
Ei voi olla totta, että osa peruskoulun käyneistä ihmisistä eivät pysty ymmärtämään yhtään mitään verotusmekanismista. Kukaan meistä ei pysty täsmämaksamaan veroja niin, ettei joku " lusmu" (esim. sinä) pääse hyötymään sinun onnettomista veroeuroistasi.
Ja vielä ihan kuriositeettina:
Mieti nyt, hyvä ihminen, kuinka paljon yksittäinen veronmaksaja joutuu kärsimään virikehoitolasten takia. Sen summan minä voin maksaa takaisin jokaiselle rutisijalle. Tilinumero tänne, niin minä maksan sinulle sen 20 euroa/vuosi. Saat siinä kaksikymppisessä takaisin kaiken sen rahan, jonka vuosittain olet lusmujen elämäntavan takia joutunut ylimääräistä pulittamaan.
Mieti, kaksikymmentä euroa vuodessa kaikkien lusmujen takia.
Kaatuuko taloutesi tai moraalinen närkästyssietokykysi tähän kaksikymppiseen. Jos kaatuu, muuta Monacoon.
Ihan samalla tavalla ovat ihmiset olleet ennenkin uupuneita ja masentuneita, mutta siitä ei ole tehty isoa haloota, vaan ollaan selvitty omillaan. Jotem höpönpöpö sun jutuillesi, nykyajan vanhemmat ovat laiskempia ja mukavuudenhaluisempia kuin ennen.
Vierailija:
Vierailija:
Mutta haluan vain sen sanoa, että miksi ihmeessä nykyään on niin paljon niitä perheitä ja äitejä, jotka jo toisen lapsen syntyessä tuupertuvat sen taakkansa alle??? Sitä olen aina ihmetellyt. Ei se, että enää ei saakaan nukkua päivällä, kun vauva nukkuu tai että ei voi lähteä vaunuttelemaan ulos, kun vauva nukkuu (koska esikoinen silloin unillaan) tai jotain muuta yhtä hassua, voi olla syynä tähän " uupumiseen" ! Jos aikuinen ihminen ei tuon vertaa kestä, niin silloin on syytä katsoa peiliin. Ja ennen kuin joku älähtää, niin kerrottakoon, että itselläni on neljä lasta eikä minkään sortin tukiverkostoa ympärillä. Ja kyllä, välillä on päiviä, jolloin tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, kun kaikki ärsyttää, mutta siltikään ei pieneen mieleeni ole koskaan tullut laittaa isompia hoitoon, kun vauva on tullut taloon. Minä olen aikuinen ja minun tehtäväni on selviytyä arjesta, olenhan itse jokaisen lapseni halunnut!Ja se vielä, että ymmärrän kyllä esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen tai muun sairauden vaativan erityistoimenpiteitä, mutta ei kai nykyään jokainen äiti ole masentunut??
Ei se tarkoita sitä, että jokainen äiti on masentunut, mutta eihän jokaisella olekaan isompia hoidossa ja vauva kotona.
Hienoa, että sinä jaksat ja kykenet vuosikausien valvomisiin! Eikö kuitenkin suoda niille, jotka ei kykene, apua arkeensa? Onhan lapsillakin silloin parempi olla jos vanhemmat voi hyvin. Eikö?
että onko tämä pullamössö sukupolvi täällä nyt uupumassa? Että ihmiset ovat mukavuudenhaluisia ja siksi isommat jaloista pois vain!
79
Vierailija:
Ihan samalla tavalla ovat ihmiset olleet ennenkin uupuneita ja masentuneita, mutta siitä ei ole tehty isoa haloota, vaan ollaan selvitty omillaan. Jotem höpönpöpö sun jutuillesi, nykyajan vanhemmat ovat laiskempia ja mukavuudenhaluisempia kuin ennen.
Kun ei jaksettu hoitaa lasta, syötettiin sille puuron seassa lasinsirpaleita. Johan loppui väsymys. Ja lapsi.
Kun lapsi teki jotain väärin, annettiin remmiä.
Johan saatiin lapsen moraali kohilleen.
Kun äiti väsyi, ei hän sairaalaan mennyt eikä vienyt lapsiaan hoitoon.
Mitä vain levitti oman pahan olonsa koko ympäristönsä päälle.
Ei erottu. Vaikka mies pieksi ja juoksi vieraissa, pysyttiin lujana.
Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Nykyihminen on paha, entisaikojen mamma rules forever.
Lukekaa, supermammat, vaikkapa Huojuva Talo. Siinä teille entisaikojen lapsirakasta menoa.
Vierailija: