Miksi ihminen haluaa ja hankkii toisen lapsen, ellei han jaksa tai halua itse hoitaa ensimmaistakaan? Kun vastasyntyneen aiti ei jaksa kiinnostua vauvasta

kotiäidin on hyvä hoitaa itse lapsensa? Siinä tapauksessa on hyvä, jos ne lapset jäävät hankkimatta.

Öh...Niinhän se menee, että " Rakastan ihmiskuntaa mutta vihaan yksittäisiä ihmisiä."



On niin helppoa sääliä intialaisia orpolapsia ja keskitysleirin uhreja. Sen naapurin Pirkko-Anselmin rakastaminen sen sijaan onkin paljon vaikeampaa.

Empatiakyky testataan arjessa. Jos et tunne empatiaa toisia suomalaisia äitejä kohtaan, niin turha sinun on luetella niitä kaukaisia säälinkohteitasi.



Itse asiassa voikin olla niin, että jos asuisit kehitysmaissa, alkaisit halveksua niitäkin ihmisiä: hekin elävät väärin ja tekevät omituisia valintoja.

näitä uhreja kohtaan? Minua säälittää sairaasti ne päivähoitoon hylätyt 2-vuotiaat virike-esikoiset.

Täällä Vauva-sivustolla ei valtakunnallisia käytäntöjä muuteta, kunhan keskustellaan. -ap

Jos Suomessakin olisi täysin hyväksyttyä antaa jo laitoksella pullomaitoa ja lähettää isompi lapsi leikkikouluun, tekisin lapsia pilvin pimein. Nyt tässä henkisessä ilmastossa hankin sterilisaation ja kiittelen itseäni, etten pahemmin koheltanut ensimmäisen ainokaiseni vauvaikää.



Minä en siis jaksa tehdä lapsia, koska tämä äitiys on niin kova suorituslaji. Jätän lapsenteon supermammoille.

Vierailija:

Mistäpä sinä tiedät, kuka on " sosiaalitapaus" , kun eivät sitä tiedä päiväkodin henkilökuntakaan?? Ihmiset eivät kovin helposti myönnä, että elämä on vaikeaa (juuri sinunlaisten tuomitsijoiden vuoksi).

Lapsen hoitoon vieminen voi olla tehokas ennaltaehkäisy keino, että perhe ei murene lopullisesti. Väliaikainen helpotus vaikeaan tilanteeseen. Mutta vanhemmat vain sanovat lapsen hoitoon vimeisn syyksi esim. virikkeiden saamisen.

Minä uskon, että suurin osa kotiäitien lapsista on juuri raskaan elämäntilanteen vuoksi hoidossa (vaikka eivät sitä myöntäisikään).

6

empatiakyky tarkoittaa myös toisten ratkaisujen ymmärtämistä, vaikka ne kokisi omien arvojensa mukaisesti " vääriksi" . Se, että maailmassa on pahuutta ja vääryyttä, ei oikeuta tuomitsemaan arjen " harmaat" valinnat " turhemmiksi" , yhä kysyn kenen lapsen te koette hyötyvän hänen vanhempansa arvostelemisesta??

On silti eri asia pystynkö tuntemaan empatiaa naapurin äitiä kohtaan kuin se mitä mieltä yhteiskunnallisella tasolla olen. Johonkin on aivan pakko se raja vetää sen suhteen, mitä avustuksilla ja yhteiskunnalta tulevalla panostuksella tuetaan ja autetaan.



Ennemmin minä suuntaisin sen rahan esimerkiksi kotihoidon tukemiseen, erilaisiin tukipalveluihin (satunnainen lastenhoitoapu tarvittaessa), lapsilisiin ja pienten synnytyssairaaloiden tukemiseen valtakunnallisesti - nekin tarvitsevat rahaa.



Ja myöskin painottaisin edelleen sitä omaa tervettä harkintaa sen suhteen mitä itse henkilökohtaisesti jaksaa; itsetuntemuksen harjoittamista!



178

Vierailija:

näitä uhreja kohtaan? Minua säälittää sairaasti ne päivähoitoon hylätyt 2-vuotiaat virike-esikoiset.

***Mutta todellinen empatiakyky on sitä, että empatiseeraa myös aikuisia ihmisiä eikä vain niitä, jotka ovat pieniä ja heikkoja.

Minä en sääli pätkääkään päivähoitoon " hylättyjä" virike-esikoisia. Itse asiassa tunnen muutamia näistä hylätyistä lapsiraukoista. En sääli heitä mutta tykkään heidän seurastaan aina silloin, kun siitä saan nauttia.

Ja toisaalta empatiakykyni riittää siihenkin, että ystäväpiiriini kuuluu naisia, joiden esikoiset ovat hoidossa. En katso heitä alaspäin. Sinunkaan ei pitäisi. tunnetko muuten henkilökohtaisesti yhtään virikelasta tai heidän vanhempaansa?

Vaikea on nykyään olla tuntematta, kun se on yleisempää kuin hoitaa kaikki lapset kotona.

Minäkin tunnen monta, aivan tavallisista perheistä.



Miksi sinä luulet, että mielipiteen taustalla olisi tiedon puute?

Entäpä, jos se mielipide on juuri muokkautunut sen perusteella, että tietää toisin?



178

En ymmärrä, kuinka jollakin pokeri riittää niin pitkälle, että haluaa purkaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Mitä muita hyvinvointiyhteiskunnan palveluja haluaisitte purkaa?



Tuomitsetteko yhtä kiivaasti kaiken vääryyden, vai onko tämä pyhä äitiys nyt se ainoa elämänalue, jolla koette tarvetta nostaa kissaa pöydälle?



Suojeletteko ympäristöä? Kuten Greenpeacen mainoksesta voi ymmärtää, jos ei suojele ympäristöä, hukuttaa koko lapsiemme sukupolven. Ettehän autoile turhaan? Ettehän kuluta tarpeettomasti?

en omista autoa, kierrätän kaiken mahdollisen, viljelen luomua, asun ekotalossa.



Ja yhteiskunnan palveluista soisin kyllä hieman skarppausta myös työllisyyden hoitoon ja ylipäätään ihmisiltä vastuuntuntoisempaa asennetta omaan elämäänsä, ettei aina vieritettäisi seurauksia muiden niskoille.

Tottakai muutenkin yritän tehdä niitä oikeiksi kokemiani valintoja (nimenomaan eettisesti oikeita) - mutta kyllä tämä lasten hoidon alue on toki erityisesti sydäntä lähellä; nyt kun empatiakyvyn kautta asiaa ajattelee, niin täälläkin surettaa ne virikelasten kohtalot, se, että tulee rakkaudettomuuden kokemuksia, pahaa oloa ja irrallisuutta lisää, ei voi olla kovin hyvä asia.



178

Onko siis niin, että tunnette näitä virikelasten äitejä, jututatte heitä, päivittelette mielessänne heidän juttuaan ja tulette tänne av:lle säälimään heidän lapsiaan.



Miksette paukauta suoraan päin naamaa näille äideille, mitä ajattelette?

Toisaalta, varmaankin tämä ihastuttava asenteenne paistaa lärvistänne kauas, joten kukaan normaaliälyllä varustettu ei tahdo avautua teille omista asioistaan. Niinpä ette ikinä pääse lähelle näitä virikeäitejä, eivätkä he kerro koskaan teille totuutta omasta perhe-elämästään.



Onko teillä ystäviä? Siis sellaisia todellisia ystäviä, jotka eivät tuomitse teitä ja joita te ette tuomitse? Vai kuljetteko ympäriinsä arvostellen ja tuomiten toisia naisia. Hyi kamalaa.

Saat ikuisen, jakamattoman palvontani osaksesi.

Sinä olet hyvä ihminen.

Vierailija:

Tottakai muutenkin yritän tehdä niitä oikeiksi kokemiani valintoja (nimenomaan eettisesti oikeita) - mutta kyllä tämä lasten hoidon alue on toki erityisesti sydäntä lähellä; nyt kun empatiakyvyn kautta asiaa ajattelee, niin täälläkin surettaa ne virikelasten kohtalot, se, että tulee rakkaudettomuuden kokemuksia, pahaa oloa ja irrallisuutta lisää, ei voi olla kovin hyvä asia.

178

Eli olet niitä äitejä joiden mielestä lasta ei rakasta, jollei ole hänen kanssaan 365/24/7?

Olet tervetullut kysymään mun lapsilta rakastaako äiti heitä! Ja kysy myös, miten paljon äiti heitä rakastaa. Vai haluaisitko kuulla lapsiltani, mikä on heidän äidilleen kalleinta ja tärkeintä maailmassa?

yleensä todella rasittavaa.



Itse kaveeraan mieluummin virikehoitoäidin kanssa kuin näiden täydellisten mammeroisten, joissa ei ole mitään kunnollisia virheitä.

myöhemmin, esim. murrosiässä tai muuten terapiassa.



Jos lapselle jää tunne, että äiti on hylännyt, hän joutuu sen tyhjiön tunteen setvimään ennemmin tai myöhemmin.

minulle olennaista on se, mitä lapseni minusta ajattelevat ja olenko itse itseni ja omatuntoni kanssa sinut, ei se mitä muut minusta ajattelevat.



Ja yleensä muuten omiin valintoihinsa rehellisesti tyytyväinen ihminen on haluttua seuraa, ei ihminen, joka uupuu helposti ja omanapaisesti kaikesta ja itsekeskeisesti ratkoo kohdalle tulevat ongelmat muista piittaamatta.