Nöyrtyisitkö? Mies jonka halusin...
ei alkuun halunnut minua. Minä yritin iskeä häntä mutta hän sanoi ettei halua kanssani mitään vakavaa koska on ihastunut X:ään. Tämä X on missitasoa ja tyyliin kaupungin tavoitelluimpia naisia. Kuitenkin X ei sitten halunnut tätä miestä. Mies kertoi mulle että täytyy siis suunnata muille apajille (tässä vaiheessa mun kanssa oli puhtaasti vain kaveri, pikkuhiljaa alettiin olla jo ystäviä).
Mies sitten liiteli kukasta kukkaan, kertoili mulle pettymyksistään naisia kohtaan yms. ja kivoista kokemuksista joista ei itse halunnut kuin lyhyen huvin.
Tämän kaiken jälkeen mies sitten nyt viimein haluaakin minut. Vaikuttaa olevan tosissaan. Hän on korkeasti koulutettu, komea, mukava, hauska, tienaa hyvin. Aikanaan olin ihastunut häneen, mistä pääsin yli ja nyt oltu ystäviä... Kyllä hän hot on mutta kaiken jälkeen... Nöyrtyisitkö sinä tilanteessani ja lähtisit yrittämään parisuhdetta?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei.
Hän ei halunnut sinua, vaan jotain aivan muuta ja sitten muita.
Et sinä ole hänelle miksikään dream girliksi muuttunut etkä tule ikinä sellainen hänen silmissään olemaankaan, kun et alunperinkään ollut. Eli ei mitään tsäänssiä tuollaiselle, ei sen mieli ole oikeasti muuttunut.Miehetkin vanhenee. Siinä nelikympin jälkeen alkaa testotasot hiipua. Ei jaksa enää juosta joka hameenhelman perässä.
Minkä ikäinen tuo mies on?Niin? Ei muuta mitään viestissäni. AP ei ole ollut, eikä koskaan tule olemaankaan sellainen jota tuo mies oikeasti haluaisi.
Toisaalta ihminen tyytyy. Jos ei saa tai pysty pitämään haluamaansa. N
Aina voi katsella. Ei kannata sulkea pois mahdollisuutta. Pitää punnita hyvät ja huonot puolet. Tarkastella asiaa.
Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia.
Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria myös, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Mies on muuttunut, sinä olet ap myös muuttunut. Me ollaan kaikki liikkeessä kokoajan.
Ei voi hypätä samaan virtaan kahdesti.
Kuvitteleeko tuo mies, että sinä et ole muuttunut mitenkään? Se taas on typerää.
En. Sellaista tyyppiä ei kannata priorisoida jolle sinä olet vain vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia.
Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria myös, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Ihana. Entisaikaan mentiin naimisiin, pysyttiin naimisissa. Elämä oli eri.
Vierailija kirjoitti:
En. Sellaista tyyppiä ei kannata priorisoida jolle sinä olet vain vaihtoehto.
Mies voi olla ap:lle myös vain vaihtoehto. Rakkaus on peliä, jollekin voi jäädä mustapekka käteen.
Eo todellakaan, et kelvannut hänelle alunperin ja toisekseen kerrot, että hän on lennellyt kukasta kukkaan sen jälkeen, kun ei saanut sitä haluamaansa "missityyppiä". Et kai oikeasti kuvittele, että hän pysyisi kanssasi pitkään, tai ainakaan uskollisena sinulle.
Vierailija kirjoitti:
En. Sellaista tyyppiä ei kannata priorisoida jolle sinä olet vain vaihtoehto.
Mitä miehellä on tarjottavaa? Talo, status, jotain muuta? Ei kannata sulkea pois vaihtoehtoja. Pidä pää kylmänä ja katso tosiasiat.
Elämä on niin paljon muutakin kuin se suuri lempi. Katto pään päällä, ikkuna, itseilmaisu, taloudellinen turva ja hyvinvointi. Elämykset. Kunppanuus.
Apn kannattaa miettiä ja puhua miehen kanssa tilanteesta.
nuo naiset joilta mies haki vain hetken huvia niin kertoiko mies heille rehellisesti asian vai salasiko että pääsisi hommiin. Jos salasi niin en koskisi mieheen koska saattaa suhtautua sinuunkin samalla tavalla eli kertoo mitä tarvii että saisi haluamansa mutta tekee sitten toisin.
Onko mies yleisesti reilu ja rehellinen ? Miten kohtelee tarjoilijana, kaupan kassaa, sukulaisiaan ym eli jos kohtelee muita hyvin voisin harkita miestä jos taas purkaa pahan olonsa esim kaupan kassaan niin ei kiitos.
Mitä vaihtoehtoja aplla on. Onko muita miehiä tarjolla? Haluaako lapsia yleensä tai tuon miehen kanssa? Mitä ap haluaa parisuhteestaan? Onko mies valmis keskustelemaan kaikista parisuhdeasioita ym? Onko ap valmis kysymään mieheltä olisiko kyseessä kaverisuhde tyyppinen parisuhde miehen mielestä ja jos kysyy niin kestääkö vastauksen? Eli onko ap valmis ei niin romanttisen rakkauden vaan enemmän hyvä kauppa tyyppiseen parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Elämä on niin paljon muutakin kuin se suuri lempi. Katto pään päällä, ikkuna, itseilmaisu, taloudellinen turva ja hyvinvointi. Elämykset. Kunppanuus.
Itseasiassa rakkaudesta ei ole paljon hyötyä, jos noi muut puuttuu. Elämä on kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Eo todellakaan, et kelvannut hänelle alunperin ja toisekseen kerrot, että hän on lennellyt kukasta kukkaan sen jälkeen, kun ei saanut sitä haluamaansa "missityyppiä". Et kai oikeasti kuvittele, että hän pysyisi kanssasi pitkään, tai ainakaan uskollisena sinulle.
Hmm, joo. Jos et kelvannut aiemmin. Oisko miehellä nyt sulle jotain haluamaasi tarjottavana? Pääsisit yli katkeruudesta. Parisuhteesta voi lähteä aina pois, jos ei miellytä. Et ole mitenkään velvoitettu antamaan miehelle yhtään enempää kuin hän antaa sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteita voi syntyä kovin monella tavalla, eikä ole mitään varmaa ja jokaisessa tilanteessa pätevää neuvoa siitä, miten pitäisi toimia. Mutta aina voi ottaa oppia muiden kokemuksista ja sitten soveltaa niitä omaan tilanteeseensa.
Jos ap sittenkin päättää ryhtyä suhteeseen tuon miehen kanssa, siinä voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee kuitenkin. mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui pa
Sattuisiko sinulla olemaan tuon keiton reseptiä? Haluaisin kokeilla.
Aika riskihän tuo on AP.
Mutta mitä, jos voisit itse ottaa jutun kevyesti ja katsoa mihin se johtaa? Kun nyt on niinkin, että nythän mies on saanut lennellä kukasta kukkaan. Teillä varmaan olisi paremmat mahdollisuudet nyt onnistua, kuin silloin kun alkuperäisesti häneen ihastuit aikaa sitten.
Se on kuitenkin varmaa, että mies ottaa tän teidän jutun kevyesti. Niinhän hän on ottanut kevyesti aiemmatkin naisjuttunsa. Pidä huoli siitä, että otat jutun vielä häntä kevyemmin. Jos mies osoittaa pidemmällä aikavälillä jatkuvasti ottavansa teidän suhteen erittäin vakavasti eli laittaa sinut muiden asioiden edelle, voit varovasti syventää omaa suhtautumistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteita voi syntyä kovin monella tavalla, eikä ole mitään varmaa ja jokaisessa tilanteessa pätevää neuvoa siitä, miten pitäisi toimia. Mutta aina voi ottaa oppia muiden kokemuksista ja sitten soveltaa niitä omaan tilanteeseensa.
Jos ap sittenkin päättää ryhtyä suhteeseen tuon miehen kanssa, siinä voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee kuitenkin. mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon
Minulta löytyy:
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on niin paljon muutakin kuin se suuri lempi. Katto pään päällä, ikkuna, itseilmaisu, taloudellinen turva ja hyvinvointi. Elämykset. Kunppanuus.
Itseasiassa rakkaudesta ei ole paljon hyötyä, jos noi muut puuttuu. Elämä on kokonaisuus.
Eikä nuilla muilla seikoilla ole mitään arvoa, jos rakkaus ja aito halu puuttuu.
Sitä AP:lla ja tuolla miehellä ei vaan voi olla. Suomessa on helppo olla mieluummin yksin, kuin jonkun sellasen miehen kanssa joka ei oikeasti koskaan halunnut sua.
Ihan perusasioista on nyt kyse. Jos kysyttäisiin vaikka minun isältäni tai isoisiltäni (hyviä miehiä) tästä, niin ei olisi kahta puhettakaan - ei missään nimessä tuommosen miehen matkaan.
5/5 tästä trollauksesta. Sukupuolet vaihtaenhan tämä on se normikuvio.
Vierailija kirjoitti:
5/5 tästä trollauksesta. Sukupuolet vaihtaenhan tämä on se normikuvio.
Mikä normikuvio? Ei mun mieli naisena ole koskaan muuttunut siinä, haluanko jotain miestä vai en. Jos en alunperinkään halua (ei ole kemiaa), niin ei se siitä muutu.
Ei miestenkään pidä lähteä itseään tallomaan noin, että alkaa naisen kanssa joka ei edes halua niitä. Siinähän on seksielämäkin aivan p*skaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteita voi syntyä kovin monella tavalla, eikä ole mitään varmaa ja jokaisessa tilanteessa pätevää neuvoa siitä, miten pitäisi toimia. Mutta aina voi ottaa oppia muiden kokemuksista ja sitten soveltaa niitä omaan tilanteeseensa.
Jos ap sittenkin päättää ryhtyä suhteeseen tuon miehen kanssa, siinä voi käydä hyvin, voi käydä huonosti ja joskus voi käydä ihan päinvastoinkin. Rohkaisevana esimerkkinä tulee kuitenkin. mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, vars
Namskis! 😼🍖🍲
Jos tuo mies vastaa ulkoisesti sinun unelmiesi miestä, niin mikä jottei. Kun sisäisesti ei ole. Muuten katsoisin hyvin tarkasti, mikä on miehiään.