Mies haluaa lapsen, muttei ymmärrä mihin ryhtyy
Mieheni haluaa ehdottomasti lapsia. Itseäni mietityttää, miten vanhemmuuden vastuut ja tehtävät jakautuisivat suhteessamme.
Mieheni on ainoa lapsi, eikä hän ole ollut koskaan tekemisissä minkään ikäisten lasten kanssa. Hän kuvailee lasten saamista asiaksi, joka vaan kuuluu elämään ja jonka kaikki sukupolvet ennen häntäkin ovat tehneet. Minulla on liuta sisaruksia ja lisäksi kokemusta sukulaisten ja kavereiden lasten hoitamisesta aivan vauvaiästä alkaen. Itse olen nähnyt vanhemmuuden kuormittavat puolet enkä ole varma, onko minusta siihen.
Minua huolettaa, ettei mieheni keksi henkilökohtaisia syitä haluta lapsia, vaan lähestyy asiaa enemmänkin yhteiskunnalliselta kannalta. Pelkään, ettei hän ymmärrä, mitä kaikkea lapsi tuo mukanaan ja miten se sitouttaa. Lisäksi arvelen, että päävastuu vanhemmuudesta ja lapsenhoitotehtävistä kallistuisi minulle, koska mieheni ei tiedä lapsista mitään ja on jo todennut, miten kätevää on, että minä sen sijaan osaan toimia lasten kanssa.
Jos hankin lapsia, haluan ehdottomasti että molemmat vanhemmat osallistuvat yhtäläisesti ja tasapuolisesti. Miten sellaiseen päästään, jos lähtöasetelma on se, että puolisoiden valmiudet ja osaaminen on mahdollisesti hyvinkin eri tasoilla? Kärjistäen: miten estää "vähemmän osaavaa" vanhempaa delegoimasta vastuita "enemmän osaavalle", ja toisaalta itse enemmän osaavana olemaan puuttumatta, antaa toisen opetella ja sietää sitä, että osaisi itse tehdä paremmin?
Voisin kuvitella, että muutkin naiset ovat olleet samankaltaisessa tilanteessa. Kaipaan vertaistukea, näkökulmia, vinkkejä, varoituksia, mitä vaan.
Kommentit (76)
Kyllä mies kertoo tahtomattaan millaista lapsiaika tulisi olemaan, kuten sinunkin tapauksessasi. Eksäni kertoi joskus entisestä suhteessaan, miten puolisonsa teki oikeastaan kaikki kotityöt, vaikka itse oli työttömänä puolet suhteesta. Tiesin että samaa olisi siis odotettavissa meidänkin taloudessa, jos olisimme muuttaneet ikinä yhteen. Hän kertoi myös miten olisi mukavaa sitten kun on lapsia, niin olisi mukavaa kun naiset lapsineen tekisivät jotain yhdessä ja miehet sitten keskenään jotain (?). Taisin kommentoida, että naisetkin varmaan haluaisivat keskenään olla joskus ilman lapsia, niin oli vain tyhjä tuijotus:D. Hän on ihan mukava ihminen hyvänpäivän tuttuna, mutta perhe-elämä olisi ollut kärsimystä.
Hyvin toimi se, että synnytyksen jälkeen olin sen verran huonossa kunnossa että mies joko hoiti vauvan tai itki ja hoiti vauvan. Hän sitten opetti minulle niksit kun olin paremmassa kunnossa.
Sama olisi varmasti toiminut niin että olisi sovittu etukäteen näin: sinä keskityt imettämiseen (jos haluat ja voit imettää) ja mies hoitaa aluksi kaiken muun ja opettaa sinulle esimerkiksi vaipanvaihtoa
Miesten kohdalla tosi tärkeää se että aivan ensimetreiltä on hommassa täysillä mukana, se luo sopivan hormonitoiminnan.
Voisitko ehdottaa että mies lukisi vaikkapa vauvoihin liittyviä oppaita ja kirjoja?
Ei sinun auta muu, kuin tehdä miehelle säännöt selviksi ennen mahdollista raskautta. Että hän pitää vanhempainlomat, osallistuu yhtä lailla lapsen hoitoon ja on selvillä hänen asioistaan, että sinä saat omaa aikaa, eivätkä hänen reissunsa ja harrastuksensa ole mitään ilmoitusluontoisia, vaan te sovitte keskenänne, ja että mitään kitinää vauvan hoidon raskaudesta ei tule.
Toisaalta mies voi jopa yllättääkin. Kokemuksen puute ei välttämättä kerro, aikooko mies hoitaa osuutensa. Niitäkin tapauksia on, että isä on täysin myyty. Itse tunnet hänet parhaiten, olisiko vauva hänelle vain statusta, jonka saa halutessaan työntää sinun hoitopsi. Niin tai näin, et saa antaa hänen lipsua, vaan vaadit heti osallistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei kannata alkaa lapsen tekoon ennen kuin on valmis hoitamaan ja huolehtimaan lapsesta 18 v ja yksin.
Moni ajattelee, että hyvinhän tämä käy kun on kaksi huoltajaa, mutta tilastot kertovat toista. Ongelmat ja avioero ovat tavallisempia seurauksia kuin onnellinen yhteiselämä.
Ikävä kyllä
On myös mahdollista, että avioliitto on onnellinen ja lapsilla hyvä kasvuympäristö. Nimimerkki Aviossa 48 vuotta ja ihan onnellisia
Kysy siltä mistä reiästä hänen mukaansa lapsi syntyy? Jos vastaa väärin tai ei osaa vastata, niin sai vastauksen.
Toinen testi on klitoriksen käsittely.
Osaako vai ei. Tietääkö edes missä on.
Jos tietää siitä on paneen mutta ei isäksi Jos kysymys yksi menee väärin.
Ah! Palstan iki-neitsyt-inkkeli-jäbät kertovat mitä on olla isä ja mitä isyys vaatii. Klassikko.
Ei lasten hankinta nyt mitään rakettitiedettä ole. Eikä siihen myöskään voi varautua etukäteen vaikka miten hoitaisi tuttujen lapsia. Jokainen lapsi on yksilö ja miehestäsi voi kuoriutua oikein hyvä isä, koska vanhemmaksi kasvetaan pikkuhiljaa. Puhu huolet hänen kanssa läpi, mutta älä nosta itseäsi jalustalle vain sen takia että sinulla on kokemusta MUIDEN lapsista.
Mä luulen että mikäli aloitus on totta, niin sä oot ap jo päätöksesi tehnyt, etkä halua lapsia tuollaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei kannata alkaa lapsen tekoon ennen kuin on valmis hoitamaan ja huolehtimaan lapsesta 18 v ja yksin.
Moni ajattelee, että hyvinhän tämä käy kun on kaksi huoltajaa, mutta tilastot kertovat toista. Ongelmat ja avioero ovat tavallisempia seurauksia kuin onnellinen yhteiselämä.
Ikävä kyllä
Lisäksi tähän riskianalyysiin kannattaa ottaa mukaan se vaihtoehto, että lapsi on tavalla tai toisella sairas, syntyy vammaisena tai on muutoin haastava, ja sinun on hoidettava se lapsi yksin oman työsi ja elämäsi lisäksi. Mukaanlukien kaikki sairaalakäynnit, terapiat, tuet ja niiden etsiminen, kuntoutus, lääkitys jne.
Jos uskot pärjääväsi yksin sairaan, vammaisen tai lapsen kanssa joka tarvitsee paljon enemmän tukea ja ohjausta kuin ikätoverinsa, sitten lapsen voi tässä tilanteessa hankkia.
Tämä ei ole mitään pelottelua, vaan ihan faktojen tarkastamista. Se huono nakki napsahtaa aina jollekulle ja aina on mahdollista, että se olet sinä. Kun riskianalyysi ja selviämisprosessi on suunniteltu pahimman mahdollisen ja todennäköisimmän skenaarion kautta (eli vaikka yh-äiti ADHD lapselle), jos asiat menevätkin paremmin niin se on vaan super iso plussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei kannata alkaa lapsen tekoon ennen kuin on valmis hoitamaan ja huolehtimaan lapsesta 18 v ja yksin.
Moni ajattelee, että hyvinhän tämä käy kun on kaksi huoltajaa, mutta tilastot kertovat toista. Ongelmat ja avioero ovat tavallisempia seurauksia kuin onnellinen yhteiselämä.
Ikävä kyllä
Lisäksi tähän riskianalyysiin kannattaa ottaa mukaan se vaihtoehto, että lapsi on tavalla tai toisella sairas, syntyy vammaisena tai on muutoin haastava, ja sinun on hoidettava se lapsi yksin oman työsi ja elämäsi lisäksi. Mukaanlukien kaikki sairaalakäynnit, terapiat, tuet ja niiden etsiminen, kuntoutus, lääkitys jne.
Jos uskot pärjääväsi yksin sairaan, vammaisen tai lapsen kanssa joka tarvitsee paljon enemmän tukea ja ohjausta kuin ikätoverinsa, sitten lapsen voi tässä tilanteessa hankkia.
Tämä ei ole mitään pelottelua, vaan ihan faktojen tarka
Ajatteleekohan miehet koskaan mitään tällaista. Ihan tässä mietin vaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen ei kannata alkaa lapsen tekoon ennen kuin on valmis hoitamaan ja huolehtimaan lapsesta 18 v ja yksin.
Moni ajattelee, että hyvinhän tämä käy kun on kaksi huoltajaa, mutta tilastot kertovat toista. Ongelmat ja avioero ovat tavallisempia seurauksia kuin onnellinen yhteiselämä.
Ikävä kyllä
Lisäksi tähän riskianalyysiin kannattaa ottaa mukaan se vaihtoehto, että lapsi on tavalla tai toisella sairas, syntyy vammaisena tai on muutoin haastava, ja sinun on hoidettava se lapsi yksin oman työsi ja elämäsi lisäksi. Mukaanlukien kaikki sairaalakäynnit, terapiat, tuet ja niiden etsiminen, kuntoutus, lääkitys jne.
Jos uskot pärjääväsi yksin sairaan, vammaisen tai lapsen kanssa joka tarvitsee paljon enemmän tukea ja ohjausta kuin ikätoverinsa, sitten lapsen voi tässä tilanteessa hankkia.
Tämä ei ole mitään pelottelua, vaan ihan faktojen tarka
Nykyään yli puolet avioliitoista päättyy eroon. Siksi on ihan loogista lähteä siitä oletuksesta että avioliitto on romuna muutaman vuoden päästä lapsen syntymästä, ja vastuut kasautuu toiselle vanhemmalle.
Onneansa voi koittaa, mutta kannattaa muistaa että jos tekee huonoja valintoja, suurin kärsijä on lapsi, joka maksaa suurimman hinnan vanhempien tekemistä huonoista päätöksistä.
En suosittele. Mieti, mitä itse haluat. Mitä sinä haluat? Se on tärkeämpää kuin, mitä mies haluaa.
"Men want babies the way children want a puppy"
Eli miehet haluaavain ns rusinat pullasta. Että olis kiva kun olis lapsia, mutta joku muu sais ottaa niistä päävastuun. Ja itse vois joskus vähän autella äitiä jos jaksaa.
Kaiken lisäksi miehiä ylistetään siitä jos joskus vaihtavat vaipan tai jos joskus hoitavat vauvaa että äiti pääsee omille asioilleen.
Miehet haluavat lapsia mutta eivät halua olla heille vanhempia.
Ottakaa ensin hoitoon vaikka viikonlopuksi tai viikoksi jonkun tenava. Katsotte miten se menee.