Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä
Pettua ja särkeä syötiin esim Kajaanissa Ketunperän perheessä 1952. Erämaassa asuttiin ilman sosiaalihoivaa, jos talon lehmä kuoli niin nälkä tuli ja tuoni korjasi talonväen
Päätalo kertoo että lopulta syvästi uskonnolinen Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Niin vaan sitten köyhä Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi, moni köyhä kansakunta meistä suomalaisista ottaa oppia, eivät karanneet suomalaiset maailmalle kerjäämään vaan tekivät maastaan maailman parhaan lapsiaan ajatellen!
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Palstalaisten on näköjään vaikea tajuta, että Suomessa on ollut äärimmäistä köyhyyttä ja puutetta kaikesta meidän ja vanhempiemme elinaikana. Vielä 80-luvulla maalla oli perheitä, joiden elintaso on kymmenen kertaa askeettisempi kuin kaikkein köyhimpien perheiden nyt vuonna 2025. Ei ollut mitään kotitalouskoneita, ei autoa, ei lapsilla omia huoneita, ei sisävessaa tai suihkua, ei likimainkaan samanlaista toimeentulon turvaa kuin nyt on. Naapurustossamme oli perheitä, jotka sinnittelivät noin 50-60 neliön mökissä ison lapsikatraan kanssa, ja lapset muuttivat kesäksi aittaan nukkumaan tilanpuutteen vuoksi.
Ja tämä tosiaan vielä 1980-luvulla.
Päätalon tekstien totuudenmukaisuuteen en ota kantaa, mutta sen tiedän, että useimmat eivät näköjään tiedä mitä köyhyys ja puute on. 2000-luvun kaupungeissa asuvilla kermaperseköyhillä ei varsinkaan ole asiasta hajuakaan.
Sieltä maalta olisi voinut lähteä 70-80 luvulla kaupunkiin töihin. Silloin sai töitä kansakoulun käynytkin tehtaista ja kunnilla sekä työnatajilla oli jo vuokra-asuntoja työntekijöille. Osa tekikin näin mutta monelle maalla yhä vieläkin elävät ylisukupolvinen runsas alkoholin käyttö koitui tuhoksi. Tässä oli kyse jo enemmän järjen köyhyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin Ilomantsissa joutsenta ja hanhea keväällä ja syksyllä viikkokaudet vielä kasarilla ja oli ihan kivikaudelta periytyvä tapa muuttolintujen pyynti pelloilta.
Myös juustoa saatiin kasarilla keväisin muurahaispesään avonaisessa pullossa tai astiassa maitoa laittamalla jopa koulussa sitä tehtiin. Kolmen päivän päästä haettiin maigo pois niin oli kiinteää juustoa. Kusiaiset kusevat sinne pulloon jolloin maito muuttuu juustoksi. On hyvää tuollainen juusto mutta kovettuu nopeasti liian kovaksikin myös säilytyksessäkin, niin tujua se muurahaisten kusi.
Asuitteko vielä savupirtissä 80-luvulla? Kaikenlaisia köyhiä muonamiehiä sitä vielä vaeltaa keskuudessamme...
Itä-Suomessa asuttiin maakuopissa vielä 1950-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Tavattoman paljon rikkaampaa oli esimerkiksi Somaliassa tuohon aikaan. Italialaiset valvoivat somaleita ja heidän luonnonvarojaan. Somaliassa oli rauhallista ja vaurasta kunnes italialaiset rasistisesti pakotettiin lähtemään Somaliasta vaikka olivat täysin kotoutuneet ja moni syntynytkin siellä, ulos vaan potkittiin somalien toimesta rasistisesti.
Sitten muutamassa vuodessa somalien omassa hallinnassa somalia romahti rauniokasaksi ja somalit palasivat kivikautisen elintapaan. Suomessa niin kovin erilainen kansa, käykö suomalaisille vielä kuin italialaisille somalien käsissä?
Koko Euroopalle käy, jos ei oteta tumpin keinoja käyttöön. Saasta pois maasta!
Suuret nälkävuodet vuosina 18661868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.[1] Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana k...li kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.[2] Vain vuosien 16951697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.[3]
Nälkävuosien aikana lasketaan väestönmenetys noin 150 000 hengeksi.[4] Mutta eräiden arvioiden mukaan näiden kolmen vuoden aikana nälkä ja taudit jotka tarttuvat herkemmin aliravittuihin t.... jopa 200 000 henkeä, eli noin kymmenesosan Suomen silloisesta väestöstä.[5] Suomen väkiluku oli seitsemänä vuonna (18661872) pienempi kuin vuonna 1865. Verrantona Suomen historian muista mullistuksista vuoden 1918 sisällissota painoi väkilukua kahtena vuonna, talvisota yhtenä. Jatkosodan aikana väkiluku kasvoi joka vuosi.[6]
Vaikka kuolonuhreja oli hyvin paljon, Suomen historiankirjoituksessa nälkävuosista on kuitenkin verrattaen vähän mainintoja ja tutkimusta. Irlantilainen akatemiatutkija Andrew G. Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista omiin nälkäkatastrofeihinsa. Hän on todennut näyttävän siltä, että Suomi on pitkälti unohtanut suuren nälänhätänsä, kun Irlannissa vastaavat tapahtumat määrittävät koko kansakuntaa. Syynä voi olla se, että Suomi toipui Irlantia nopeammin.[5]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Yleissivistyksen?????
Olen kova lukemaan ja yhteen aikaa yritin tutustua myös päätalon tuotantoon, mutta vaikka ueamman kerran tartuin hänen kirjoihinsa kirjastossa ja avasin sen jostakin kohtaa, aina oli teksti por*noa tai kiroilua. Ja myös ne kohtaukset mitä näin hänen kirjojensa pohjalta tehdyistä TV sarjoista, oli aina sellaisia, missä (Kalle 2v) näkee peittonsa alta, miten vanhempansa nus*sivat .
Hyvin Kalle muisti tuollaiset asiat varhaislapsuudestaan:D
Minusta yleissivistys on kyllä aika paljon ihan jotakin muuta, kuin Kalle päätälon kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Teksin soljuva ja luonteva rakenne on pikaisella vilkaisulla seuraava: Töks. Töks. Töks. Hilipiti, hilipati, humpappaa ja silivati silivati seilaa. Humpappaa.
Ja sitten jatkuu: Töks. Töks....
Miksi kopioit tänne nälkävuosista wikipediajuttuja vai onko tekoälyllä tehty. Ihmisillä on nälästä vielä omia kokemuksia. Nälkä tarkoittaa myös ravinneköyhää ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Luin yhden, ja ei se mikään merkkiteos ollut. Oli hyvä kuvailemaan asioita, ja varsinkin sitä mitä sen housuissa tapahtui, mutta siihen se jäikin. Sen suhtautuminen naisiin oli niin erikoinen, että ei huvittanut lukea enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin Ilomantsissa joutsenta ja hanhea keväällä ja syksyllä viikkokaudet vielä kasarilla ja oli ihan kivikaudelta periytyvä tapa muuttolintujen pyynti pelloilta.
Myös juustoa saatiin kasarilla keväisin muurahaispesään avonaisessa pullossa tai astiassa maitoa laittamalla jopa koulussa sitä tehtiin. Kolmen päivän päästä haettiin maigo pois niin oli kiinteää juustoa. Kusiaiset kusevat sinne pulloon jolloin maito muuttuu juustoksi. On hyvää tuollainen juusto mutta kovettuu nopeasti liian kovaksikin myös säilytyksessäkin, niin tujua se muurahaisten kusi.
Asuitteko vielä savupirtissä 80-luvulla? Kaikenlaisia köyhiä muonamiehiä sitä vielä vaeltaa keskuudessamme...
Itä-Suomessa asuttiin maakuopissa vielä 1950-luvulla.
Iigori kertoi olevansa iigori.
Luin nuorempana pääosan Päätalon tuotannosta. Se on hidastempoista, mutta tavallaan ihanan kotoisaa ja kertoo todella yksityiskohtaisesti siitä elämäntavasta. Minusta se kielenkäyttö on ratkiriemukasta. Paras pala on, kun Riitu kuvaa isän hullutusten takia juoksemista takasin tupaan "vitunkarvat lunta sutien" (=eli kahlasi lumessa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin Ilomantsissa joutsenta ja hanhea keväällä ja syksyllä viikkokaudet vielä kasarilla ja oli ihan kivikaudelta periytyvä tapa muuttolintujen pyynti pelloilta.
Myös juustoa saatiin kasarilla keväisin muurahaispesään avonaisessa pullossa tai astiassa maitoa laittamalla jopa koulussa sitä tehtiin. Kolmen päivän päästä haettiin maigo pois niin oli kiinteää juustoa. Kusiaiset kusevat sinne pulloon jolloin maito muuttuu juustoksi. On hyvää tuollainen juusto mutta kovettuu nopeasti liian kovaksikin myös säilytyksessäkin, niin tujua se muurahaisten kusi.
Asuitteko vielä savupirtissä 80-luvulla? Kaikenlaisia köyhiä muonamiehiä sitä vielä vaeltaa keskuudessamme...
Itä-Suomessa asuttiin maakuopissa vielä 1950-luvulla.
Taidat puhua Venäjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin Ilomantsissa joutsenta ja hanhea keväällä ja syksyllä viikkokaudet vielä kasarilla ja oli ihan kivikaudelta periytyvä tapa muuttolintujen pyynti pelloilta.
Myös juustoa saatiin kasarilla keväisin muurahaispesään avonaisessa pullossa tai astiassa maitoa laittamalla jopa koulussa sitä tehtiin. Kolmen päivän päästä haettiin maigo pois niin oli kiinteää juustoa. Kusiaiset kusevat sinne pulloon jolloin maito muuttuu juustoksi. On hyvää tuollainen juusto mutta kovettuu nopeasti liian kovaksikin myös säilytyksessäkin, niin tujua se muurahaisten kusi.
Asuitteko vielä savupirtissä 80-luvulla? Kaikenlaisia köyhiä muonamiehiä sitä vielä vaeltaa keskuudessamme...
Itä-Suomessa asuttiin maakuopissa vielä 1950-luvulla.
Ehkä Etelä-Suomessakin? Eräs lappilainen lähti 1980-luvulla sinne kotiavustajaksi. Asiakas oli kysynyt, asutteko te siellä Lapissa oikeissa taloissa. Kysyjän asunnossa oli ollut maalattia. Sellaisia hän ei ollut koskaan Lapissa nähnyt, koska siellähän melkein kaikki rakennukset menivät sodan jälkeen uusiksi.
1950-luvulla sai jo kouluruokaa. Toki ihan pieniä lapsia voinut kuolla nälkään, muttei tunnu todennäköiseltä.
Kyllä haukia haettu paljon rannasta että perheelle ruokaa 40-50 luvulla. Eikä ole kovin kauaa, Hesassa meri kellui ihmispaskaa täynnä.
"1800-luvun puolella maakuoppia saatettiin vielä käyttää satunnaisesti esimerkiksi tilapäismajoituksena, saunoina tai varastoina, mutta ei enää varsinaisina asuinrakennuksina."
Joten älkää enää jauhako paskaa noista maakuopista. Mitä iloa saatte väärän infon levityksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Teksin soljuva ja luonteva rakenne on pikaisella vilkaisulla seuraava: Töks. Töks. Töks. Hilipiti, hilipati, humpappaa ja silivati silivati seilaa. Humpappaa.
Ja sitten jatkuu: Töks. Töks....
Se kirja ei ollut Päätalon Kallen kirjoittama. Tässä suora lainaus eräästä satunnaisesta kohdasta: "Eivät olleet liioin Romppaisen potunkaivuupäivät lyhyyden vuoksi pilalla. Aika kului kuitenkin hupaisammin kuin Mannisessa. Oli suurempi pottuväki. Vaikka isännän, Nevalan Kallen tuikea ilme ja vaativat työkomento hallitsivat pottupeltoja, päästiin sentään työn välissä suhahtamaan toiselle joku sana."
Tietokilpailukysymys: mitä oli tapahtunut aiemmin toisena potunnostopäivänä puolisen aikaan?
Varmana ei oo kukaan kuollut nälkään 1950-luvun Suomessa! Missään ei ole todisteita asuasta kuin Päätalon höpöhöpö-kirjoissa!
Vierailija kirjoitti:
Tapasin kerran Kalle Päätalon pohjoiseen menevässä yöjunassa. Söin poronkäristystä samassa pöydässä jossa hän istui kahvia juoden. Jäin pois Oulussa aamulla, en tiedä missä hän jäi pois. Emme tavanneet toiste, tämä tapahtui 1981, tai 1982, myöhemmin samana vuonna rotuaarille tuotiin talon kokoinen muovailuvahasta tehty Kekkosen pää jonka sade lopulta sulatti epämääräiseksi möykyksi.
Kirkan näin Kanarialla -95, Suomi voitti silloin kultaa jääkiekkokilpailuissa
Määkin olen melkeen sukua julkkikselle.
Ja 1995, nevö forget.
Mun setä oli nuorena niin laiha, että luut näkyivät auringonpaisteella ihon läpi. Söi joka neljäs päivä. Ei tosin kuollut nälkään.