Aikuisen miehen pelaaminen tökkii mua...

Aloittajalle neuvo: Ota asia puheeksi miesystäväsi kanssa. Asian puiminen täällä ei hyödytä. Voisit ainakin antaa mahdollisuuden sille, että alkaisit sietämään ja ehkä pitämäänkin pelaamisesta. 

Voit kokeilla katsoa kun miehesi pelaa ja kysyä häneltä pelissä tapahtuvista asioista. Voit kokeilla pelata miehesi kanssa. Voisit myös yrittää etsiä sinua kiinnostavan pelin. Esimerkiksi SIMS on aikoinaan saanut monet tytöt pelaamaan. Myös Wow pelissä on paljon tyttöjä ja naisia. 

Jos pelit ovat ongelma eikä siihen käytetty aika, Voit puuhailla ihan omia juttujasi sen ajan kun mies pelaa. Mielestäni kannattaa antaa asialle mahdollisuus, varsinkin jos peleihin käytetty aika on kohtuullinen. 

Hetken aikaa seurustelleena naisen kanssa jonka ainoa harrastus oli Facebook ja somekilpailut joissa krääsäpalkintoja, voin kertoa että asiat vosivat olla huonomminkin. 

 

:D

Oon tosi tyytyväinen, että mies lopetti pelien pelaamisen parikymppisenä ja siirtyi harrastamaan liikuntaa. Eivät nämä sulje toisiaan välttämättä pois, mutta harvalla on aikaa molempiin. Mieheni on nyt 40-vuotias, mutta erektio ja petikestävyys kropan upeudesta puhumattakaan aivan eri luokkaa kuin 20-vuotiaana gamer-hiirulaisena.

Itselläni oli tuollainen nainen jolle jopa satunnainen pelaaminen oli ongelma.

Hän kuitenkin itse tuijotti puhelintaan ja telkkua eikä mikään ympärillä tapahtuva paitsi pelaaminen saanut reaktiota aikaan.

omien sanojensa mukaan hän koki asian niin että vein aikaa yhteiseltä olemiselta, mutta hänen maanisesti tapahtuva puhelimenräplääminen ja spacing out ei ollut mikään ongelma.

Yhteinen oleminen tarkoitti ilmeisesti siis sitä, että minun olisi pitänyt tarjota jatkuvaa määrittelemätöntä läsnäoloa sekä olla valmiudessa ja seurata kun hän näprää puhelintaan.

Suuttui vielä kunnolla jos asiasta mainitsi ja alkoi mököttämään, kun koki tulleensa loukatuksi, sillä eihän hän ole jatkuvasti puhelin kädessä. 

Uuden naisen kanssa pelaillaan yhdessä ja nautimme olostamme. 

Vierailija kirjoitti:

"Haluan kunnianhimoisen, eteenpäin menevän miehen, joka tekee jotain järkevää."

Toisinsanoen sellaisen, joka käy kotona kääntymässä. Tekee 14 tuntisia päiviä, rojahtaa heti sänkyyn kotiin tultuaan ja on aamulla seitsemään mennessä jo painunut töihin. Parisuhdettako sitten viritellään lomilla?

Parisuhdetta viritellään rakastajan kanssa kun mies on tienaamassa rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Haluan kunnianhimoisen, eteenpäin menevän miehen, joka tekee jotain järkevää."

Toisinsanoen sellaisen, joka käy kotona kääntymässä. Tekee 14 tuntisia päiviä, rojahtaa heti sänkyyn kotiin tultuaan ja on aamulla seitsemään mennessä jo painunut töihin. Parisuhdettako sitten viritellään lomilla?

Parisuhdetta viritellään rakastajan kanssa kun mies on tienaamassa rahoja.

Ah, klassinen wife's boyfriend - tilanne

Kyllä suomalaisen miehen pitää aina olla tekemässä jotain järkevää: töitä, rakentaa taloa, urheilla tai pitää huolta perheestään. Ja jos huonosti käy niin lähteä sotaan.

Jos jokin näistä jää tekemättä niin ei ole mies alkuunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli tuollainen nainen jolle jopa satunnainen pelaaminen oli ongelma.

Hän kuitenkin itse tuijotti puhelintaan ja telkkua eikä mikään ympärillä tapahtuva paitsi pelaaminen saanut reaktiota aikaan.

omien sanojensa mukaan hän koki asian niin että vein aikaa yhteiseltä olemiselta, mutta hänen maanisesti tapahtuva puhelimenräplääminen ja spacing out ei ollut mikään ongelma.

Yhteinen oleminen tarkoitti ilmeisesti siis sitä, että minun olisi pitänyt tarjota jatkuvaa määrittelemätöntä läsnäoloa sekä olla valmiudessa ja seurata kun hän näprää puhelintaan.

Suuttui vielä kunnolla jos asiasta mainitsi ja alkoi mököttämään, kun koki tulleensa loukatuksi, sillä eihän hän ole jatkuvasti puhelin kädessä. 

Uuden naisen kanssa pelaillaan yhdessä ja nautimme olostamme. 

Ajatella.  Nyt saat pelailla.  Paitsi että tarinasi on keksitty, kaiken tämän lukemasi jälkeen halusit sanoa painavan sanasi.  Että vaimot säikähtäisi.  Hui kyllä ne nyt säikähtikin.

On kyllä pelaamisesta tullut maailman isoin asia, pakko sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli tuollainen nainen jolle jopa satunnainen pelaaminen oli ongelma.

Hän kuitenkin itse tuijotti puhelintaan ja telkkua eikä mikään ympärillä tapahtuva paitsi pelaaminen saanut reaktiota aikaan.

omien sanojensa mukaan hän koki asian niin että vein aikaa yhteiseltä olemiselta, mutta hänen maanisesti tapahtuva puhelimenräplääminen ja spacing out ei ollut mikään ongelma.

Yhteinen oleminen tarkoitti ilmeisesti siis sitä, että minun olisi pitänyt tarjota jatkuvaa määrittelemätöntä läsnäoloa sekä olla valmiudessa ja seurata kun hän näprää puhelintaan.

Suuttui vielä kunnolla jos asiasta mainitsi ja alkoi mököttämään, kun koki tulleensa loukatuksi, sillä eihän hän ole jatkuvasti puhelin kädessä. 

Uuden naisen kanssa pelaillaan yhdessä ja nautimme olostamme. 

Ajatella.  Nyt saat pelailla.  Paits

Mikäs palstasalapoliisi sä oot? Voin ite ihan omasta kokemuksesta vahvistaa ensimmäisen kirjoittajan kokemukset todeksi

Jos joskus tässä vielä ero tulee niin seuraava nainen, jos sellaista enää koskaan tulee saa olla sitten itsekin pelaava nainen. On kyllä kovaa valuuttaa sellainen nainen! Olen puhtaasti kateellinen, heille joilla sellainen on.  

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa huomata että täällä on pelaavia naisia 😊 Oletko ap itse kokeillut pelaamista? Pelejä on paljon muitakin kuin fantasiapelit tai toimintapelit. Peli voi liittyä myös omaan harrastukseen tosielämässä. 

Peleissä on paljon hyvää. Ne kehittävät reaktio -ja ongelmanratkaisukykyä sekä opettavat sietämään pettymyksiä. Pelien avulla voi oppia pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Pelit kehittävät avaruudellista hahmottamista ja kielitaitoa. Ja tietysti sorminäppäryyttä. Pelit myös harjoittavat käden ja silmän yhteistyötä. 

Peleihin liittyy myös sosiaalinen aspekti. Pelatessa tulee harjoiteltua tiimityötä ja pelimaailmasta voi saada uusia ystäviä. Pelaamisella voi tienata rahaa ja tehdä siitä uran. 

Te, joiden mielestä pelaaminen on turha aikasyöppö, katsokaa sellainen.dokumenttielokuva kuin "Ibelinin ihmeellinen elämä." Saattavat silmät avautua. Kannattaa varata paketti nenäliinoja viereen.&n

Minkä takia tuomita toisia pelien pelaamisesta? Toivottavasti pelaajat osaavat siirtää niistä oppimiaan taitoja todelliseen elämään. Ja tuon Ibelinin tapauksessa oli todella mahtavaa, että sai laajennettua omaa rajoitettua elämäänsä virtuaalielämään.

Varmaan maailma on muuttunut ns. terveillekin ihmisille niin sietämättömäksi, että sitä on pakko paeta virtuaalimaailmaan. Mielenkiintoista! Miten vaikuttaa maailman kehitykseen muutamn kymmenen vuoden aspektilla? Se vähän huolettaa, onko nuo pelit tehty tekoälyn yms. avulla niin koukuttaviksi, että niihin jää kiinni kuten tiktok 15 sekunnin "tietoiskuihin".

Vierailija kirjoitti:

Naiset aina valittaa jos miehellä ei ole harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita mutta sitten kun niitä on ne onkin ihan vääriä eli miehen pitäisi aina valita harrastukset sen mukaan mikä on naisten mieleen jonka jälkeen valitetaan kun mies harrastaa tätä ja tätä vain jotta saisi naisia.

Älkää nyt viitsikö.

Höpö höpö.  Minä en ole mieheni harrastuksia valinnut enkä määräillyt enkä muutenkaan ole ohjaillut mihinkään.  Mies tekee ihan itse valintansa.  

Minä puolestani valitsin sen miehen.  En olisi valinnut häntä jos hän tuollainen kakaramainen pelailija olisi ollut.  

Jopa oli vuodatus tuo sinunkin.  Enpä ihan usko, että perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen.

Vierailija kirjoitti:

Hetken aikaa seurustelleena naisen kanssa jonka ainoa harrastus oli Facebook ja somekilpailut joissa krääsäpalkintoja, voin kertoa että asiat vosivat olla huonomminkin. 

 

:D

Joo kyllä.  On niitä lapsellisia naisiakin.  Ainut elämän sisältö some.

Menkää te pelailijamiehet sellaisten kanssa yhteen.  Eikös silloin ne harrastukset ikäänkuin kohtaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hetken aikaa seurustelleena naisen kanssa jonka ainoa harrastus oli Facebook ja somekilpailut joissa krääsäpalkintoja, voin kertoa että asiat vosivat olla huonomminkin. 

 

:D

Joo kyllä.  On niitä lapsellisia naisiakin.  Ainut elämän sisältö some.

Menkää te pelailijamiehet sellaisten kanssa yhteen.  Eikös silloin ne harrastukset ikäänkuin kohtaa?

Suurin osa onkin, mutta somenaiset kokevat silti ylemmyyttä, ja tuomitsevat pelaamisen

Kukaan teitä miehiä ei naimisiin pakota eikä yleensä naisen kanssa olemaan.

Jos naiset on niin kauheita määräilijöitä ja valittaja, niin eläkää ilman.  Miks turhaan mitään valittavia naisia elämäänne haalitte. Eikö ole omaa tahtoa?

Vierailija kirjoitti:

Kukaan teitä miehiä ei naimisiin pakota eikä yleensä naisen kanssa olemaan.

Jos naiset on niin kauheita määräilijöitä ja valittaja, niin eläkää ilman.  Miks turhaan mitään valittavia naisia elämäänne haalitte. Eikö ole omaa tahtoa?

Mites sä nyt tän miehiin käänsit? Ap:han tässä oli se joka ahdistui miehen pelaamisesta. Aika väsynyt viritys oli nyt

Vierailija kirjoitti:

Aloittajalle neuvo: Ota asia puheeksi miesystäväsi kanssa. Asian puiminen täällä ei hyödytä. Voisit ainakin antaa mahdollisuuden sille, että alkaisit sietämään ja ehkä pitämäänkin pelaamisesta. 

Voit kokeilla katsoa kun miehesi pelaa ja kysyä häneltä pelissä tapahtuvista asioista. Voit kokeilla pelata miehesi kanssa. Voisit myös yrittää etsiä sinua kiinnostavan pelin. Esimerkiksi SIMS on aikoinaan saanut monet tytöt pelaamaan. Myös Wow pelissä on paljon tyttöjä ja naisia. 

Jos pelit ovat ongelma eikä siihen käytetty aika, Voit puuhailla ihan omia juttujasi sen ajan kun mies pelaa. Mielestäni kannattaa antaa asialle mahdollisuus, varsinkin jos peleihin käytetty aika on kohtuullinen. 

Pelaavana naisena en jaksaisi varttiakaan, jos joku koko ajan kyselisin vieressä, että miksi piti tehdä noin ja miksi ei näin.

Vierailija kirjoitti:

Jos joskus tässä vielä ero tulee niin seuraava nainen, jos sellaista enää koskaan tulee saa olla sitten itsekin pelaava nainen. On kyllä kovaa valuuttaa sellainen nainen! Olen puhtaasti kateellinen, heille joilla sellainen on.  

Itse pelaan, mutta toisaalta olen muutenkin sitten niin nörtti, että tuskinpa olisin kenellekään ykkösvalinta parisuhteeseen. 

Pelit on vain yksi median muoto siinä missä elokuvat tai kirjat tai musiikki. Harrastuksesta tulee ongelma vasta sitten jos se vie kaiken ajan ja haittaa normaalia elämää. Jos ei ite kiinnosta niin miksi haukkua muita siitä että heitä kiinnostaa?

Typerää edes kuvitella että pelien kanssa kasvanut sukupolvi yhtäkkiä lopettaisi pelaamisen koska se on lapsellista, suuri osa peleistä kun sitä paitsi tehdään aikuisille niin ettei niitä lapselle edes voisi antaakaan.

Ei muakaan kiinnosta sotapelit tai GTA, pelaan sitten jotain muuta. Ihan samalla tavalla ku mua ei kiinnosta splätterit tai sotaleffat, katson sitten jotain muuta. Jne. Ei oo vaikeeta.

Pelaaminen torjuu dementiaa. Jos jollain 80-v mummolla oli kanttia aloittaa pelaaminen nelikymppisenä ja jatkaa sitä edelleen koska se tekee hyvää aivoille, niin en näe miksi munkaan pitäisi lopettaa. Ei ole pakko pelata just GTA:ta tai keijukais-rpg:itä, mahtuu sitä maailmaan muitakin pelejä.