Oon miettinyt kun ennen leikkaukseen menoa täytyy käydä hammaslääkärillä että hampaat on kunnossa

No yleensä kuitenkin on hyvää tuuria ja leikkaus menee hyvin. Mä oon joutunut isoon leikkaukseen kiireellisesti eikä hampaiden hoito ollut hyvällä tolalla. 

Ei ole aikaa tarkistaa, mutta päivystysleikkaukset ovatkin paljon riskialttiimpia kuin suunnitellusti tehtävät leikkaukset. Oletko menossa tekonivelleikkaukseen? Kun siinä laitetaan vierasta materiaalia kehoon, niin ei saisi olla mitään infektiopesäkkeitä olemassa, esim juuri hampaissa. Eri asia on esim. joku sappirakkoleikkaus.

Älä takerru lillukanvarsiin.

Leikkaukset hätätapauksissa ovat aivan eri asia.

Että tällaista on aloittaja ihan miettinyt?

Voihan ziisus taas kerran mikä avaus. 

AP:lla ei taida olla välineitä miettimiseen?

Terävä havainto. Silloin todellakin vaan leikataan. 

En ole koskaan kuullutkaan, että hampaat pitäisi hoitaa ennen leikkausta. Ne ovat tosin olleet syöpä- ja sektioleikkauksia, ei mitään avosydän- tai tekonivelleikkauksia.

Itsellä myös tuli kiirus tuossa keväällä hammastarkastukseen sydänleikkaukseen mennessä. Aika vähän pystyivät tekemään, pikku paikan laittoi yhteen hampaaseen.

Normaalisti olisi kuulunut ab kuuri saada ennen hammaslääkärin toimia.

Leikkausaika tuli siihen nähden aika äkisti, mutta onneksi kaikki oli lopulta ok. Ihmettelin, kun vuosia sitten leikattiin aivoja eikä silloin vaadittu hammashoitoa.

Mä oon miettiny, et tuleeko juusto tosiaan aina päälle. 

Mä oon laittanu juuston alle enkä oo kuollu.

Akuuttitapauksissa riskianalyysi näyttää vähän erilaiselta kuin kiireettömässä hoidossa. Miten tämä voi olla jollekin yllätys?

Veljeni ,syöpäsairas, joutui hoidattamaan hampaitaan kunnolla ennen tiettyjä käsittelyjä. 

Hampaiden hoidolla voidaan varautua ja ehkäistä leikkauskomplikaatioita. Mutta ei siihen kukaan nyt automaattisesti kuole kun hampaassa oli reikä ja leikattiin... 

Tässähän on kyse myös siitä että hätäleikkaukset on pakko tehdä elämän pelastamiseksi mutta elektiivisiä leikkauksia ei ole mitään järkeä tehdä, jos on olemassa minkäänlaista riskiä joka nostaa leikkauskomplikaation riskiä. Noita leikkauksia pystytään tekemään muutenkin ihan liian vähän suhteessa tarpeeseen niin turha se on tehdä leikkausta joka joudutaan uusimaan muutaman kuukauden kuluttua, siinä menee resursseja jotka olisi voitu käyttää jonkun toisen hoitoon. Täysin perusterveellä hyvin itsestään huolehtivalla normaalipainoisella tupakoimattomalla alle nelikymppiselläkään esim. selkäleikkauksiin liittyvät komplikaatiot ei ole mitenkään harvinaisia.

Bakteeritulehdukset ikenissä tai mädässä hammasjuuressa paitsi hidastavat leikkauksesta toipumista päällä olevan tulehdustilan takia siinä missä muutkin tulehdukset, syöttävät verenkiertoon kokoajan bakteereja jotka voivat päätyä sitä kautta leikkaushaavaan ja aiheuttaa siellä vakavan tulehduksen. Jälkimmäinen riski on erityisen suuri mm. vanhusten tekonivelleikkauksissa. Siksi oireetonkin purukalusto on syytä ennen isompia leikkauksia tarkistaa. Näin vähenee myös turha antibioottien kanssa pelaaminen, mikä on hyvä paitsi kyseisen potilaan niin myös resistenttien bakteerikantojen kehittymisen kannalta.

Lääketiedettä ymmärtää paremmin, kun tajuaa sen olevan tilastotiedettä - kuin lottoa.

Hampaassa oleva tulehdus ennen leikkausta, jossa kehoon lisätään jokin vierasesine tms., lisää todennäköisyyttä infektiolle, mutta ei varmuudella aiheuta sellaista. Jotta tällaisen infektion riskiä ei olisi, patistavat lääkärit ihmisiä hammaslääkäriin ennen operaatiota.

Vähän sama kuin tupakankin kanssa. Keuhkosyövän saa tietyn prosentin todennäköisyydellä, mutta tupakoijilla tuo todennäköisyys on huomattavasti korkeampi.

Joskus tällainen todennäköisyys on kuitenkin pienempi paha kuin se, että asian kanssa jäätäisiin vitkuttelemaan ja hampaita paikkailemaan. Näin on esim. onnettomuuksissa.