Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka itsenäisiä teidän 14-15-vuotiaat on? Kiista miehen kanssa
18.04.2025 |
Varoitus jo etukäteen, nyt seuraa pitkä avauminen. Eli siis, meillä on mieheni edellisestä liitosta poika, joka on nyt kasiluokan lopussa. Täyttää nyt toukokuussa 15. Poikaa passataan ja tuetaan (minun mielestäni) ihan mahdottomasti. Esimerkkinä, joka aamu isä huolehtii heräämisestä, patistaa repun laittoon, ja pojalle tehdään aamupala valmiiksi lautaselle. Usein tämä on esim. munakasta ja voileipiä, eli ihan panostusta vaativaa. Näin on sekä meillä, että äitinsä luona. Poika valuu huoneestaan pöytään ja istuu valmiin aamiaisen ääreen uppoutuen puhelimeen. Isä pitää huolen, että milloin pitää alkaa laittaa vauhtia, ettei myöhästy. Aamut on jatkuvaa patistusta, pojalla ei varmaan itsenäisesti eväkään värähtäisi. Poika viedään joka päivä autolla kouluun, vaikka ajankohta meidän töiden kanssa on joinakin päivinä huono, ja bussilla/pyörälläkin pääsisi.
Koulunkäynnistä vanhemmat kantavat päävastuun. Joka päivä patistetaan läksyihin. Isänsä on kartalla mitkä läksyt on millekin päivälle ja milloin on mikäkin koe, ja patistelee poikaa lukemisiin. Muistuttaa, muistuttaa, muistuttaa ja kehottaa, kehottaa, kehottaa. Pojalla itsellään ei huolta huomisesta, on usein ihan pihalla omista koulujutuistaan. Oma-aloitteisesti ei tee mitään. Rehellisesti en tiedä mitä tapahtuisi, jos isä ei koko ajan patistaisi ja muistuttaisi, tekisikö poika yksiäkään läksyjä ikinä tai lukisiko yhteenkään kokeeseen?
Poika harrastaa urheiluharrastusta, jossa 4 x vko treenit. Isä huolehtii, että poika syö sopivaan ajankohtaan ennen treenejä, patistaa lähtöön ajallaan, huolehtii että on oikeat kamat mukana jne. Jos on vaikka poikkeuksellisesti treenit eri paikassa, niin isänsä on tästä tietoinen, poika itse on ihan ulapalla eikä huolehdi tällaisista yhtään. Treeneihin tietysti kuskataan ovelle.
Meillä on ajan mittaan syntynyt mieheni kanssa kiistaa tässä pojan passaamisesta. Minun mielestäni pian 15v. pojan pitäisi olla jo itsenäisempi ja kantaa vastuuta koulustaan, heräämisistään,kamojen pakkaamisesta, tehdä itse aamupala jne. Kun muistelen omaa yläasteaikaani, niin vanhempani eivät millään lailla puuttuneet esim. aamuihini tai koulutehtäviin. Itse huolehdin kouluunlähdön ajallaan. Vanhemmilla ei varmaan ollut mitään hajua mitkä kokeet minulla oli milloinkin, itse niihin luin tai olin lukematta. Tiesin tottakai itse, mitkä kirjat ja kamat pitää olla millekin päivälle mukana. Olisi tuntunut OUDOLTA, että tuossa iässä äiti tai isä olisi tehnyt aamupalan valmiiksi lautaselle tai ollut koko ajan vieressä ohjaamassa jotain repun pakkaamista. Poikaa saa siis ohjata ihan kädestä pitäen: onko juomapullo - ei ole, no ota se tuolta kuivauskaapista ja laita reppuun, laita paita reppuun, laita matikankirja reppuun, missä on matikanvihko, hae se ja laita reppuun, jne. Ihan tervanjuontia.
Mieheni mielestä taas on normaalia, että kasiluokkalaisesta huolehditaan tällä tavalla, ja minun perheeni kuulemma on ollut epänormaali, kun ei ole huolehdittu. Minua suoraan sanottuna ärsyttää, kuinka uusavuton ja vetelä poikapuoleni on. Siis kirjaimellisesti MITÄÄN ei varmaan tapahtuisi, jos ei koko ajan potkittaisi. Puhelin on ongelma, poika on siihen liimautuneena koko ajan. Meillä tulee kiistaa myös siitä, että poika ei osallistu kotitöihin millään tavalla. Minusta pitäisi, miehen mielestä taas pojan arki on kouluineen ja treeneineen niin rankkaa, ettei voi vaatia enempää kuin ehkä joskus ihan satunnaisesti.
Kertokaahan nyt, että kuinka itsenäisiä teillä yläasteikäiset lapset ovat? Mistä asioista huolehtivat itse ja mitä te teette heille? Kuulostaako tämä meidän meininki muka normaalilta tämän ikäiselle? Puuh, kiitos kun sain avautua.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
^ Eihän ap mistään omilleen muuttamisesta ole puhunut.
Edelleen, miten kukaan voisi muuttaa edes 21-vuotiaana omilleen, jos oppinut edes omia kengännauhojaan solmimaan, näin kärjistetysti?
Ja toisaalta, kyseinen lapsi voi asua vaikka 30-vuotiaana vielä kotona ja silti hoitaa työasiansa ja osallistua kotitöihin ilman että isä herättää joka aamu ja kädestäpitäen vie työpaikalle.
Kyky pärjätä ja toimia itsenäisesti on eri asia kuin itsenäistyminen. "Itsenäistyminen" siinä mielessä kuin se täällä usein nähdään - pitää muuttaa aikaisin omilleen jne, bla bla blaa - ei ole se tärkeä asia, vaan kyky pärjätä ja toimia itsenäisesti on.
Tämä siis oli vastaus kirjoittajalle 75
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa enemmän tuollaisia isiä!
T. Yläkoulun ope, joka päivittäin katselee teinien alisuorittamista
Vierailija kirjoitti:
Minulla on seiskaluokkalainen tyttö. Herää itse herätyskelloon, välillä teen tuorepuuron tai leivät valmiiksi (koska haluan), jos en tee niin tyttö syö yleensä jogurttia itse. Tyttö menee kouluun bussilla tai pyörällä. Kerran viikossa menen myöhemmin töihin, silloin vien molemmat tytöt, myös lukiolaisen, koska miksi ei. Treeneihin menee pyörällä tai kävelee koulusta, haetaan pois. Läksyt on huolehtinut itse ekaluokalta saakka, mutta kokeisiin on tapana kysellä. Oma lukeminen ei tuo niin hyvää tulosta. Kaikki poikkeusasiat harrastuksissa ja koulussa tyttö huolehtii itse, en itse muistaisi mitään.
Kieltämättä poika kuulostaa siltä, että tarvitsee paljon tukea, muttq toisaalta hyvähän se on, että isä on kiinnostunut tukemaan. Pienin askelin itsenäisyyttä voisi kyllä lisätä.
Tytöt on itsenäisempiä kuin pojat. Minulla 4 poikaa, en kuitenkaan aio avautua siitä miten olen heidät kasvattanut. Syynä se, että av mammat herättelee minua unesta ja ajattelevat minun satuilevan ja elävän saippuasarjan kuplassa. Vastaus aplle, ei ole normaalia.
Ei siitä ole kovin pitkä aika, kun 15-vuotias oli monen tavoin aikuisen veroinen, eli rippikoulun käyminen katsottiin aikuisuudeksi. Vielä tänäkin päivänä traktorikortin saa 15-vuotiaana, saa käyttää itse omalla työllään hankkimansa palkkatulot ja vielä joitakin vuosia sitten 15-vuotias sai aseenkantoluvat omiin nimiin. Kyllä harmitti, kun laki muuttui juuri niin, että jouduin ottamaan perintöaseet omiin enkä voinut laittaa suoraan sille lapselle, jonka käyttöön ne tulivat.
Ihan hyvä olisi omatoimisuuttakin opetella. Sinällään ei siitä haittaa ole, että vanhemmat on kartalla koulujuttujen suhteen, mutta jonkinlaista vastuuta pitäisi lapsenkin kyllä ottaa. Hyvä, että huolehditaan, mutta ei saisi tehdä kaikkea lapsen puolesta. Jos se ei oikeasti onnistu, niin sitten kannattaa hakeutua kouluterkkarille. Aamupalan tekemistä en kovin pahana pidä. Ei mullekaan kukaan lapsena tehnyt, mutta olisi ollut ihana, jos olisi tehnyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi toimii pojan suhteen kuin pienemmän lapsen kanssa. Tuosta voisi joitakin asioita laittaa pojan itsensä vastuulle-vähitellen ei siis äkkinäisesti muuttaa kaikkea.
Esim. meillä huolehditaan tuon ikäisen syömisistä (tehdään ruoka tai patistetaan syömään) ennen treenejä ja kuljetetaan treeneihin. Mutta nuori itse pakkaa treenikamansa, pakkaa koulureppunsa, huolehtii kokeisiin lukemisesta ja läksyistä itse, pyytää läksyihin apua jos tarvitsee.
Liiallinen puolesta tekeminen (huom! sana liiallinen) > lapsi ei opi tiettyjä taitoja> ei luota omiin kykyihinsä ja vanhempi ei anna lapsen itse yrittää ja ponnistella ja myös epäonnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on seiskaluokkalainen tyttö. Herää itse herätyskelloon, välillä teen tuorepuuron tai leivät valmiiksi (koska haluan), jos en tee niin tyttö syö yleensä jogurttia itse. Tyttö menee kouluun bussilla tai pyörällä. Kerran viikossa menen myöhemmin töihin, silloin vien molemmat tytöt, myös lukiolaisen, koska miksi ei. Treeneihin menee pyörällä tai kävelee koulusta, haetaan pois. Läksyt on huolehtinut itse ekaluokalta saakka, mutta kokeisiin on tapana kysellä. Oma lukeminen ei tuo niin hyvää tulosta. Kaikki poikkeusasiat harrastuksissa ja koulussa tyttö huolehtii itse, en itse muistaisi mitään.
Kieltämättä poika kuulostaa siltä, että tarvitsee paljon tukea, muttq toisaalta hyvähän se on, että isä on kiinnostunut tukemaan. Pienin askelin itsenäisyyttä voisi kyllä lisätä.
Tytöt on itsenäisempiä kuin pojat. Minulla 4 poikaa, en kuitenkaa
Paskapuhetta. Meillä 8v poika hoitaa itsenäisesti koulun ja aamutoimet. Ihan yhtä hyvin hoitaa hommansa kuin sisaruksensakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole vielä noin vanhaa lasta. Mutta kohta 10v todennäköisesti nepsy poika herää aamuisin omatoimisesti ja pyöräilee kouluun, koska aikuiset on siihen aikaan jo töissä. Noin kerran kuussa myöhästyy vähän ja välillä unohtaa syödä aamupalan. Mutta pääasiassa hoitaa hyvin itse. Huolehdin kyllä että tekee läksyt, muuten unohtuvat helposti. Samoin muistutan tulevista kokeista. Kännykässä on pojalla aikaraja, ettei ole koko päivää katsomassa videoita.
Ajattelisin että voi lasta auttaa jos siihen on mahdollisuus. Vaikka lapsi olisikin jo iso. Omassa lapsuudessani vielä yläasteella äiti patisti aamuisin ylös, mutta kumpikaan vanhempi ei millään lailla puuttunut kouluhommiin. Eri asiat on eri ihmisille vaikeita.
En jaksanut edes lukea kokonaan, mutta ei ole hyväksi nuorelle millään mittapuulla. Joo, joskus voi vanhempi laittaa aamupalaa vaikka jos on joku juhlapäivä, mutta alakoululainenkin huolehtii omat aamupalansa kun siihen opetetaan. Ja sama homma kaikissa muissakin mainitsemistasi esimerkeissä. Mitähän pojan vanhemmat ovat ajatelleet tehdä tämän tullessa täysi-ikäiseksi? Tuskin poika pystyy omilleen muuttamaan ennen 30 v ikää, ellei isi hanki asuntoa ja käy siellä siivoamassa ja laittamassa ruokaa, hakemassa treeneihin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on perheitä, joissa 7v huolehtii pikkusisaruksistaan ja hyvin pärjäävät. Miksi emme siis enemmän ryhtyisi vaatimaan lapsilta itsenäistä toimintaa, ei ainoastaan ottamaan huostaan näitä lapsia, joita vanhemmat ovat opettaneet itsenäisiksi?
Aikuisten oikeasti: lapsi itsenäistyy, vaikka tältä varmistaisi, muistiko ottaa vesipullon mukaan. Ihmeen moni huutelee aikuiselle puolisolle, että muistithan avaimet tms. Miksi ihmeessä, eikö se puoliso ole aikuinen ja miten siitä koskaan tulee kunnollista, jos pitää kaikesta huolehtia?
Käy sääliksi teinipoikaa. Vanhemmat tekevät haittaa hänen kehitykselleen. Kyllä tuon ikäisen pitäisi osata huolehtia itsenäisesti kouluaamuista, läksyistä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheitä, joissa 7v huolehtii pikkusisaruksistaan ja hyvin pärjäävät. Miksi emme siis enemmän ryhtyisi vaatimaan lapsilta itsenäistä toimintaa, ei ainoastaan ottamaan huostaan näitä lapsia, joita vanhemmat ovat opettaneet itsenäisiksi?
Aikuisten oikeasti: lapsi itsenäistyy, vaikka tältä varmistaisi, muistiko ottaa vesipullon mukaan. Ihmeen moni huutelee aikuiselle puolisolle, että muistithan avaimet tms. Miksi ihmeessä, eikö se puoliso ole aikuinen ja miten siitä koskaan tulee kunnollista, jos pitää kaikesta huolehtia?
Se, että 7v tai 8 v leikkii sisaruksensa kanssa sen aikaa, että vanhemmat saavat ruoan tehtyä, on eri asia kuin heitteillejättö. Ei nyt tarvitse mennä ääripäästä ääripäähän. Mutta kautta aikain tavanomaista on ollut, että lapsi huolehtii itse koulunkäynnistään eli hoitaa itse läksynsä ja kokeisiin luvun. Sitä voi hyvin vaatia 15-vuotiaaltakin. Ei ole heitteillejättö vanhemmilta, vaikka lapsi hoitaisi läksynsä ja koulunsa itse.
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi teinipoikaa. Vanhemmat tekevät haittaa hänen kehitykselleen. Kyllä tuon ikäisen pitäisi osata huolehtia itsenäisesti kouluaamuista, läksyistä jne.
Niinhän sitä pitäisi, mutta monelle teinipojalle tuo on mahdotonta. Kouluun tullaan milloin sattuu, aamupalaa ei tietenkään ole syöty, ei ole tehty läksyjä, eikä ole oikeita kirjoja, saati kynää mukana. Numerot laskevat kuin lehmän häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkonen velliperse poika ja mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi teinipoikaa. Vanhemmat tekevät haittaa hänen kehitykselleen. Kyllä tuon ikäisen pitäisi osata huolehtia itsenäisesti kouluaamuista, läksyistä jne.
Niinhän sitä pitäisi, mutta monelle teinipojalle tuo on mahdotonta. Kouluun tullaan milloin sattuu, aamupalaa ei tietenkään ole syöty, ei ole tehty läksyjä, eikä ole oikeita kirjoja, saati kynää mukana. Numerot laskevat kuin lehmän häntä.
Ei se kyllä mitenkään tavanomaista ole. Suurin osa teinipojista hoitaa koulunsa hyvin ja itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheitä, joissa 7v huolehtii pikkusisaruksistaan ja hyvin pärjäävät. Miksi emme siis enemmän ryhtyisi vaatimaan lapsilta itsenäistä toimintaa, ei ainoastaan ottamaan huostaan näitä lapsia, joita vanhemmat ovat opettaneet itsenäisiksi?
Aikuisten oikeasti: lapsi itsenäistyy, vaikka tältä varmistaisi, muistiko ottaa vesipullon mukaan. Ihmeen moni huutelee aikuiselle puolisolle, että muistithan avaimet tms. Miksi ihmeessä, eikö se puoliso ole aikuinen ja miten siitä koskaan tulee kunnollista, jos pitää kaikesta huolehtia?
Aloituksessa ei kuitenkaan tainnut olla se tilanne, että pojalle pitää huikata silloin tällöin että muistithan jonkin tavaran/kellonajan/askareen tms., vaan että tämä on täysin pihalla omista tekemisistään ja mahdollisista vastuistaan, koska viettää kaiken ajan puhelimella ja sillä aikaa vanhemmat tekevät kaiken puolesta.
Pojalla oli tosi vaikeaa viitosluokka ( eron jälkeen) ei huolehtinut läksyistä, joten "kävin sen luokan" hänen kanssaan, yhdessä katsottiin läksyt. Sitten alkoi elämä kirkastua ja alkoi paremmin huolehtia.
Tytöllä taas oli kasiluokka vaikea, kun siihen osui korona, eikä sosiaalinen tyttö päässyt harrastuksiin eikä pitkään aikaan kouluunkaan.
Jos olen nähnyt, että lapsella on vaikeaa, olen vaatinut vähemmän. Mutta osasivat kyllä tiskata, pestä pyykkiä yms jo 10+.
Poika ei ollut kiinnostunut harrastuksista, tytöllä oli monta. Jo ala-asteella meni bussilla/pyörälläkin jokus. Tallille olen vienyt,kun sinne ei mene julkisia. SM-tason joukkueurheilun jätti yläasteen aikana, kävi liian raskasksi.
Ehkäpä olisi hyvä, jos vanhemmat pikkuhiljaa vastuuttaisivat teiniä omatoimisemmaksi. Toisaalta moni vanhempi kuskailee vielä täysi-ikäisiäkin harrastuksiin välimatkojen vuoksi.
Itse olin hieman helikopterivanhempi peruskoulun loppuun asti. Nuorille on yläaste hankala: aikaisin herääminen, sosiaaliset paineet jne. Olen ihan tyytyväinen huolehtimisesta, sillä muuten lapseni olisi alisuorittanut koulun eikä olisi päässyt hyvään lukioon. Lukioaikana otti sitten itsenäistymisen askeleita ja nykyisin asuukin aikuisena omillaan, huolehtii siivoamiset, pyykit jne. itse. Muutti kotoa, kun oli 20v.
Totta on, että nykyvanhemmat passaavat lapsia. Onko se väärin? Hankala sanoa. Vertailuna esim. Italiassa miehet asuvat kotona pitkälle kolmen kympin yli. Luin kerran lehdestä, että joku mummo haki oikeudesta häädön lapsille, kun hänen 40+ -vuotiaat poikansa asuivat vielä kotona ja kuin hotellissa. Toinen ääripää on jotkut suomalaisvanhemmat, jotka potkivat lapsen ulos sinä päivänä kun täyttää 18v.
Uskoisin, että ap:n kumppanin "veltto teini" kyllä aikuistuu, mutta ehkä siihen menee enemmän aikaa kuin ap:llä on kärsivällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on perheitä, joissa 7v huolehtii pikkusisaruksistaan ja hyvin pärjäävät. Miksi emme siis enemmän ryhtyisi vaatimaan lapsilta itsenäistä toimintaa, ei ainoastaan ottamaan huostaan näitä lapsia, joita vanhemmat ovat opettaneet itsenäisiksi?
Aikuisten oikeasti: lapsi itsenäistyy, vaikka tältä varmistaisi, muistiko ottaa vesipullon mukaan. Ihmeen moni huutelee aikuiselle puolisolle, että muistithan avaimet tms. Miksi ihmeessä, eikö se puoliso ole aikuinen ja miten siitä koskaan tulee kunnollista, jos pitää kaikesta huolehtia?
7-vuotiaan ei kuulu huolehtia pikkusisaruksistaan. Piste.
Alue: Aihe vapaa
Asiahan ei kuulu sulle millään lailla, ei ole sun vastuulla!
Ihan turhasta skitsoat!