Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka itsenäisiä teidän 14-15-vuotiaat on? Kiista miehen kanssa
18.04.2025 |
Varoitus jo etukäteen, nyt seuraa pitkä avauminen. Eli siis, meillä on mieheni edellisestä liitosta poika, joka on nyt kasiluokan lopussa. Täyttää nyt toukokuussa 15. Poikaa passataan ja tuetaan (minun mielestäni) ihan mahdottomasti. Esimerkkinä, joka aamu isä huolehtii heräämisestä, patistaa repun laittoon, ja pojalle tehdään aamupala valmiiksi lautaselle. Usein tämä on esim. munakasta ja voileipiä, eli ihan panostusta vaativaa. Näin on sekä meillä, että äitinsä luona. Poika valuu huoneestaan pöytään ja istuu valmiin aamiaisen ääreen uppoutuen puhelimeen. Isä pitää huolen, että milloin pitää alkaa laittaa vauhtia, ettei myöhästy. Aamut on jatkuvaa patistusta, pojalla ei varmaan itsenäisesti eväkään värähtäisi. Poika viedään joka päivä autolla kouluun, vaikka ajankohta meidän töiden kanssa on joinakin päivinä huono, ja bussilla/pyörälläkin pääsisi.
Koulunkäynnistä vanhemmat kantavat päävastuun. Joka päivä patistetaan läksyihin. Isänsä on kartalla mitkä läksyt on millekin päivälle ja milloin on mikäkin koe, ja patistelee poikaa lukemisiin. Muistuttaa, muistuttaa, muistuttaa ja kehottaa, kehottaa, kehottaa. Pojalla itsellään ei huolta huomisesta, on usein ihan pihalla omista koulujutuistaan. Oma-aloitteisesti ei tee mitään. Rehellisesti en tiedä mitä tapahtuisi, jos isä ei koko ajan patistaisi ja muistuttaisi, tekisikö poika yksiäkään läksyjä ikinä tai lukisiko yhteenkään kokeeseen?
Poika harrastaa urheiluharrastusta, jossa 4 x vko treenit. Isä huolehtii, että poika syö sopivaan ajankohtaan ennen treenejä, patistaa lähtöön ajallaan, huolehtii että on oikeat kamat mukana jne. Jos on vaikka poikkeuksellisesti treenit eri paikassa, niin isänsä on tästä tietoinen, poika itse on ihan ulapalla eikä huolehdi tällaisista yhtään. Treeneihin tietysti kuskataan ovelle.
Meillä on ajan mittaan syntynyt mieheni kanssa kiistaa tässä pojan passaamisesta. Minun mielestäni pian 15v. pojan pitäisi olla jo itsenäisempi ja kantaa vastuuta koulustaan, heräämisistään,kamojen pakkaamisesta, tehdä itse aamupala jne. Kun muistelen omaa yläasteaikaani, niin vanhempani eivät millään lailla puuttuneet esim. aamuihini tai koulutehtäviin. Itse huolehdin kouluunlähdön ajallaan. Vanhemmilla ei varmaan ollut mitään hajua mitkä kokeet minulla oli milloinkin, itse niihin luin tai olin lukematta. Tiesin tottakai itse, mitkä kirjat ja kamat pitää olla millekin päivälle mukana. Olisi tuntunut OUDOLTA, että tuossa iässä äiti tai isä olisi tehnyt aamupalan valmiiksi lautaselle tai ollut koko ajan vieressä ohjaamassa jotain repun pakkaamista. Poikaa saa siis ohjata ihan kädestä pitäen: onko juomapullo - ei ole, no ota se tuolta kuivauskaapista ja laita reppuun, laita paita reppuun, laita matikankirja reppuun, missä on matikanvihko, hae se ja laita reppuun, jne. Ihan tervanjuontia.
Mieheni mielestä taas on normaalia, että kasiluokkalaisesta huolehditaan tällä tavalla, ja minun perheeni kuulemma on ollut epänormaali, kun ei ole huolehdittu. Minua suoraan sanottuna ärsyttää, kuinka uusavuton ja vetelä poikapuoleni on. Siis kirjaimellisesti MITÄÄN ei varmaan tapahtuisi, jos ei koko ajan potkittaisi. Puhelin on ongelma, poika on siihen liimautuneena koko ajan. Meillä tulee kiistaa myös siitä, että poika ei osallistu kotitöihin millään tavalla. Minusta pitäisi, miehen mielestä taas pojan arki on kouluineen ja treeneineen niin rankkaa, ettei voi vaatia enempää kuin ehkä joskus ihan satunnaisesti.
Kertokaahan nyt, että kuinka itsenäisiä teillä yläasteikäiset lapset ovat? Mistä asioista huolehtivat itse ja mitä te teette heille? Kuulostaako tämä meidän meininki muka normaalilta tämän ikäiselle? Puuh, kiitos kun sain avautua.
Kommentit (314)
Ymmärrän että vituttaa. Minä olen katsonut vierestä ihan samanlaista passaamista ja täysin raivon partaalla. Mutta on ehkä järkevämpi että et puutu asiaan. Se ei auta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, miksi 14v:n tulisi olla perheen sisällä oma itsenäinen yksikkönsä, joka huolehtii itse niin ruokansa, pyykkinsä, läksynsä kuin harrastuksensakin? Saako lapsi myös 500 e/kk rahaa omiin menoihinsa, jotta voi maksaa niin vakuutukset, ruuan, vaatteet, sähkönkulutuksen, vesimaksunsa, hygieniatuotteet jne.
Ei ihme, että kouluista välitetään tietoa siitä, että ongelmatilanteissa on turha ottaa yhteyttä kotiin, vanhemmat eivät välitä. Ei heille kuulu, mitä lapsensa tekevät.
Ei tarvitse olla täysin itsenäinen, mutta vähän pitää omia asioitaan huolehtia.
Ai niin kuin ap haluaa eli rahaa et saa euroakaan, mutta huolehdit itse aivan kaiken omassa elämässäsi?
Mitä sä selität? Saan rahaa palkkatyöstä, e
Mutta sinä et olekaan alaikäinen, josta aikuinen on vastuussa. Tai aikuisen pitäisi olla. Ketjun perusteella meillä on melkoinen joukko jopa ala-asteikäisiä, jotka voisivat varsin hyvin muuttaa pois kotoa jo 8v iässä, koska äiti ja isä vaativat olemaan itsenäisiä ja lapsi on pelkkä taakka, jos tarvitsee missään apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap kirjoitti ihan normaalista rupattelusta 14v:n kanssa. Teitkö matikanlaskut, muistitko vesipullon, onko sulla treenipaita mukana jne. Näistähän me vanhemmat tuonikäisten kanssa puhumme - jos siis yhtään tiedämme elämästään. Tuollainen muistuttaminen ja patistelu on normaalia yhteydenpitoa murkkuikäiseen, sillä osoitetaan, että välitetään, vaikka toinen elää kuin omassa maailmassaan.
Ei lapsi mene rikki siitä, että isä tekee aamupalaksi munakkaan eikä yrmistele kahvikuppinsa takaa, että laita itse ruokasi. Eikä lapsi mene hajalle siitäkään, että isä vie kouluun. Siinä voi aamulla olla yhteinen hyvä hetki jutella niistä asioista, joista ei äitipuolen kuullen sovi sanoa sanaakaan, koska tämä vahtii mustasukkaisena ettei vain kukaan saa mitään enempää kuin hän.
Eikä puhunut, vaan sanoi, että nämä asiat jäisi tapahtumatta jos ei joku manageroi. T
Niin hän sanoi ja käytti konditionaalia, joten me emme voi tietää, miten asiat menisivät todellisuudessa. AP:n kirjoitus on puhtaasti katkeran naisen sepustus siitä, että perheessä huomiota saa joku muukin kuin hän itse.
Tuon selostuksen olidi saanut kyllä napakammaksikin.
Isi osoittaa rakkauttaa huolehtimalla. Nuoret ovat tuossa iässä tuollaisia ja tuo nuori, joka harrastaa 4x kertaa viikossa ei ole mikään vätys. Itsenäiseen elämään oppii kyllä.
Suomessa yliarvostetaan lapsen/nuoren pärjäämistä itse.
Olisiko ap:n mielestä parempi, että poika "jää heitteille"? Syystä tai toisesta poikaa tuetaan.
Voi olla, että isä ja äitinsä hyvittelevät eroa. Tai tuntevat poikansa. Tai rakastavat lastaan ja haluavat huolehtia.
Pojan epäonneksi hän sai ilkeän äitipuolen. Käärme paratiisissa.
Usko pois, koulussa nähdään ihan liikaa niitä lapsia, joista ei välitetä.
Nuoren aivot kehittyvät vielä 25v asti.
Tästä pojasta, josta huolehditaan, tulee todennäköisesti menestyneempi kuin niistä raukoista, joista ei välitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkyy se, miten erilaiset lähtökohdat perheissä annetaan lapsille ja mitä pidetään normina.
Ap antaisi lapsen selvitä itsekseen. Jos ei selviä, niin sitten ei voi mitään. Isä taas huolehtii lapsestaan ja mahdollistaa hyvän alun elämälle.
Onko tuo hyvä alku elämälle, että kaikki huomio ja toimintakyky on puhelimessa, tuetaan riippuvuutta siihen? Ei minusta.
Mistä sä keksit jonkun puhelinriippuvuuden? Ei sellaisesta mitään sanottu. Toki valtaosa nuorista on riippuvaisia puhelimistAn.
Hyvä alku elämälle on huolehtivat vanhemmat. Kouluun, harrastuksiin ja ravintoon panostetaan.
Kyllä sanottiin ja lukija voi vähän käyttää järkeään. On vanhemman munattomuutta ja virhe jos iiallista ruutuaikaa ei rajoiteta, kun se ei pysy oma-alotteisesti hallinnassa, menee överiksi ja elämän muut asiat jää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, miksi 14v:n tulisi olla perheen sisällä oma itsenäinen yksikkönsä, joka huolehtii itse niin ruokansa, pyykkinsä, läksynsä kuin harrastuksensakin? Saako lapsi myös 500 e/kk rahaa omiin menoihinsa, jotta voi maksaa niin vakuutukset, ruuan, vaatteet, sähkönkulutuksen, vesimaksunsa, hygieniatuotteet jne.
Ei ihme, että kouluista välitetään tietoa siitä, että ongelmatilanteissa on turha ottaa yhteyttä kotiin, vanhemmat eivät välitä. Ei heille kuulu, mitä lapsensa tekevät.
Ei tarvitse olla täysin itsenäinen, mutta vähän pitää omia asioitaan huolehtia.
Ai niin kuin ap haluaa eli rahaa et saa euroakaan, mutta huolehdit itse aivan kaiken omassa elämässäsi?
Kyllä!
Ja arvaapa miten tämä näkyy koulussa?
Surullista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani on pian 11. Tekee itse viikonloppuisin aamupalaa kuten pannareita muillekkin, viikolla kielsi minua tuomasta aamupalaa jo 9 vuotiaana, ottaa itse jos haluaa. No, joskus pyytää tuomaan mehua tai harvoin välipalaa.
Läksyt ja kokeet hoitaa aika itse. Sanoo jos tarvitsee apua ja kokeisiin saatan kuulustella. On 8-10 oppilas. 7-vuotiaasta on itse katsonut ja valinnut päivän vaatteet. Harkat on 4 kertaa viikossa ja lisäksi kisat. Urheilee voitokkaasti sm-tasolla. Kävelee itse harkkoihin ja kouluun, kulkee myös bussilla taårvitåtaessa. Katsoo oikeat varusteet ja juomapullot mukaan. Treenaa lisäksi itsenäisesti kotona. Yrittää itse vähentää kännykällä oloa, kun huomasi sen vievän liikaa aikaa.
Ei tee juurikaan kotitöitä mistä olen pahoillani. Olen yrittänyt. Isänsä mielestä on myös liian rankkaa koulun ja harkkojen ohella. Kotona auttaa ruuanlaitossa tai tekee itse. Lisäksi auttaa kantamaan ja purkaa kauppakassit. Joskus vahtii pikkusisarusta. Olen pitänyt poikaa laiskana, mutta ilmeisesti onkin nohevampi kuin luulin.
Meidän 16v. poika asuu jo pois kotoa. Muutti Liminkaan jo 15-vuotiaana. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan kuvauksessa oli todella paljon yhteistä omaan elämäntilanteeseen, tosin meillä kyseessä lapsenlapsi, joka asuu meillä (vanhemmat eivät pysty huolehtimaan).
Nuori herää meillä itse, mutta teen aamupalan ja huolehdin kouluun viennistä, kyselen läksyistä ja tehdään niitä yhdessä. Tämä tosin meillä edistystä, aiemmin koulu ei sujunut tuonkaan vertaa, lapsella jo laitostaustaa tässä välissä ja siellä kaikki meni penkin alle. Monelle nuorelle tulee juuri tuossa kohtaa murrosikää se vaihe ettei koulu kiinnosta, ja tässä ekstrapanostus vanhemmalta voi auttaa; ensi syksynä ote voi nuorella olla jo ihan toinen.
Sanoisin että täydellisen paapomisen ja kokonaan yksin pärjäämisen sijaan pitää löytää se keskitie. Meillä esim. viikkorahan ehtona on perusjutut, oman huoneen kunnossapito ja jonkun verran muita kotitöitä. Toisaalta koska aloittaja ei ole vanhempi niin tuohon on vaikea puuttua, jos mies kokee että hänen kasvatustyylinsä on juuri oikea niin eipä siinä voi kuin keskustella, ja ellei mies halua muuttaa toimintaan niin ei sille mitään voi.
Luottamus ja rakkaus. Hyvin itsenäinen yläkoululainen - hoitaa omat hommansa. Jos heräämme samaan aikaan, teen toki puuron meille. 9,4 keskiarvolla hyväksyn myös poissaolot koulusta tarvittaessa.
-M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et sano miehelle suoraa, että et halua miehen antavan lapselleen yhtään enempää aikaa ja huomiota kuin itse saat. Opetelkaa laittamaan herätyskello soimaan klo 5, naida napsautelkaa aamutuimaan ja sinäkin siedät miehen huolenpitoa jälkikasvustaan ihan toisella tavalla, kun olet saanut oman huomiotuokiosi.
Minusta ylihelikopterointi on myös yksi väkivallan muoto kun lapsi ei pääse kokemaan pärjäävyyttä, kartuttamaan perusihmisyyteen kuuluvaa selviytymisen ja päättelyn kognitiivista pääomaa, harjoittelemaan itsenäisyyttä askel askeleelta. On kyllä tosi myöhäistä lähteä kuromaan 18 vuoden etumatkaa muihin kiinni opiskelijana.
Olen työssä yliopistossa ja säälin näitä passattuja, turhautuneita ja osaamattomuudestaan masentuvia nuoria. Älkää tehkö karhunpalvelusta lapsillenne! Opettakaa heidät innolla hoitamaan oma tonttinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ap toivoo, että tilanteessa tehtäisiin? Isä lopettaisi auttamisen ja poika lopettaisi koulunkäynnin ja harrastuksen?
Kyllähän se on vaikea käsittää miten avuttomia ja ennen kaikkea avuttomaksi heittäytyviä osa teineistä on. Itse muutin 16-vuotiaana lukioon kaupunkiin, eikä tästä nyt niin pitkä aika ole, 90-luvun puolessa välissä. Hyvin pärjäsin ja oli otettava vastuuta. En saanut traumoja. Jotenkin hullulle tuntuu jos tuon ikäinen poika on kuin tarhaikäinen, eihän se ole normaalia. Tulee varmasti kostautumaan.
Mietitkö ap milloinkaan, mikä sinun elämässäsi meni pieleen, kun piti tyytyä eronneeseen mieheen? Vanhemmatko opettivat, että ei sinulla niin väliä, ei sinusta oikeastaan kenenkään tarvitse huolehtia tai sinua tarvitse rakastaa, joten voit etsiä sellaisen miehen, jolle et koskaan ole elämässä ykkönen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää, miksi 14v:n tulisi olla perheen sisällä oma itsenäinen yksikkönsä, joka huolehtii itse niin ruokansa, pyykkinsä, läksynsä kuin harrastuksensakin? Saako lapsi myös 500 e/kk rahaa omiin menoihinsa, jotta voi maksaa niin vakuutukset, ruuan, vaatteet, sähkönkulutuksen, vesimaksunsa, hygieniatuotteet jne.
Ei ihme, että kouluista välitetään tietoa siitä, että ongelmatilanteissa on turha ottaa yhteyttä kotiin, vanhemmat eivät välitä. Ei heille kuulu, mitä lapsensa tekevät.
Ei tarvitse olla täysin itsenäinen, mutta vähän pitää omia asioitaan huolehtia.
Ai niin kuin ap haluaa eli rahaa et saa euroakaan, mutta huolehdit itse aivan kaiken omassa elämässäsi?
Yhtäkään tällaista kaikkivoipaista 8v ei ole tässä ketjussa esitelty, älä höpötä.
On eri asia osata hoitaa heräämiset, läksyt, aamupalat ja harrastukset ala-asteella kuin ymmärtää verotukset,tulonhankinnat, budjetoinnin, vakuutukset, terveydenhoidon asiat jne, jotka levähtää sitten 18-vuotiaana eteen. Siinä on 10v aikaa saada hyvä pohja perusarkiosaamiselle. Yläasteella opetellaan ruuan laittoa ja vaatehuoltoa ihan koulussakin.
Aina kun olen saanut töitä. Lapset ovat itse tehneet aamutoimensa. Ihan 1 luokalta asti. Puhelimella olen soittanut kumminkin. Että ovat heränneet. Yhden kerran ajoin töistä herättämään.
Toinen lapsistani kuitenkin 8 luokalla ollessaan alkoi myöhästellä. Ja vaikkei sen ikäiselle enää soitella, kuten 6 vuotiaalle. Aloin soitella duunista onko herännyt. Myöhästelyitä ja poissaoloja tuli kumminkin niin paljon, että saatiin perhetyöntekijä. Jätkät heitti kaiken häränpyllyksi ja lopetti kokonaan koulussa käymisen. Eikä mennyt siltikään, kun jäin työttömäksi. Itse tekee ruokaa, käy omat vaatteensa ostamassa jne. Ei passata.
Meillä poika 14 v eikä tarvitse patistaa ikinä mihinkään. Herää itse, huolehtii kouluvälineet, kokeisiin luvun patistamatta ym. En muista oonko ikinä ees kysyny, onko läksyt tehty. Keskiarvo oli jouluna 9,3 eli koulu sujuu oikein hyvin. Aamupalan teen valmiiksi, koska haluan.
Mutta meillä myös vanhempi poika (17 v) ja hänen touhuistaan on aina pitänyt huolehtia paljon enemmän. Välillä olin jo huolissani, kun tuntui että kaikki itsenäisyys puuttuu. Nyt kun ikää tullut, niin tilanne onneksi helpottanut.
Luulen siis, että lapsikohtaista. Toiset vaan vaatii enemmän huolehtimista. Eli en nyt sinänsä olisi huolisssani ap:n tilanteessa, vaikka varmasti ärsyttääkin.
Alue: Aihe vapaa
Eikä puhunut, vaan sanoi, että nämä asiat jäisi tapahtumatta jos ei joku manageroi. Tuossa on vissi ero.