Vaihdevuosioireena ärsyyntyminen puolisoon (ja toki muutkin ihmiset ärsyttää) ?

Huomaan nykyään ärsyyntyväni miehestäni joskus kohtuuttoman paljon. Ihan sinänsä pikkuasioista, joita luettelen myöhemmin. Samaan aikaan kuitenkin tiedostan, että hän on ihan hyvä mies, hänessä paljon arvostettavia piirteitä, ja eroaminen ei kuulu suunnitelmiini, elämäni on loppujenlopuksi parempaa ja helpompaa tässä parisuhteessa, kuin yksin. 

Mutta siis, huomaan että ärsyttää älyttömästi esimerkiksi:

- miehen tupakkayskä, rykiminen, röyhtäilyt

- se että hän ei vieläkään (ja tuskin koskaan) oppii viemään vaatteensa pyykkikoriin lattian sijasta

- typerät ja keskenkasvuiset alapää- ja se*sivitsinsä

- huono ja mauton tyylitaju, joka ei muutu, enkä minä jaksa enää puuttua pukeutumiseensa (saattaa esim. lähteä kylään, tai ravintolaan syömään työvaatteissaan, joihin kuuluu työhousut, turvakengät ja firman lippis, jota ei tajua riisua koskaan ja istuu sisätiloissakin aina lippis päässä, ellen huomauta siitä) 

- jatkuva tupakanpoltto, ja kaljan juominen joka ikinen vapaapäivä. Ei välttämättä juo humalaan asti, mutta sixpack menee vähintään. 

Eli yleinen junttius on alkanut ärsyttämään. Aina hän on ollut hieman sellainen, jo nuorena tavatessamme, mutta siinä missä itse olen muuttunut toiseen suuntaan (minäkin esim. poltin nuorena, mutta lopetin sen sittemmin) miehen juntit tavat ovat vaan voimistuneet ja tupakkaa ja kaljaa kuluu nykyään huomattavasti enemmän kuin nuorempana. 

Mutta niin, tarkoitukseni ei ole erota, vaan kysyä muilta vaihdevuosi-ikäisiltä, oletteko te huomanneet ärtymyksenne puolisoa kohtaan kasvaneen tässä iässä?