Lue keskustelun säännöt.
Kuinka itsenäisiä teidän 14-15-vuotiaat on? Kiista miehen kanssa
18.04.2025 |
Varoitus jo etukäteen, nyt seuraa pitkä avauminen. Eli siis, meillä on mieheni edellisestä liitosta poika, joka on nyt kasiluokan lopussa. Täyttää nyt toukokuussa 15. Poikaa passataan ja tuetaan (minun mielestäni) ihan mahdottomasti. Esimerkkinä, joka aamu isä huolehtii heräämisestä, patistaa repun laittoon, ja pojalle tehdään aamupala valmiiksi lautaselle. Usein tämä on esim. munakasta ja voileipiä, eli ihan panostusta vaativaa. Näin on sekä meillä, että äitinsä luona. Poika valuu huoneestaan pöytään ja istuu valmiin aamiaisen ääreen uppoutuen puhelimeen. Isä pitää huolen, että milloin pitää alkaa laittaa vauhtia, ettei myöhästy. Aamut on jatkuvaa patistusta, pojalla ei varmaan itsenäisesti eväkään värähtäisi. Poika viedään joka päivä autolla kouluun, vaikka ajankohta meidän töiden kanssa on joinakin päivinä huono, ja bussilla/pyörälläkin pääsisi.
Koulunkäynnistä vanhemmat kantavat päävastuun. Joka päivä patistetaan läksyihin. Isänsä on kartalla mitkä läksyt on millekin päivälle ja milloin on mikäkin koe, ja patistelee poikaa lukemisiin. Muistuttaa, muistuttaa, muistuttaa ja kehottaa, kehottaa, kehottaa. Pojalla itsellään ei huolta huomisesta, on usein ihan pihalla omista koulujutuistaan. Oma-aloitteisesti ei tee mitään. Rehellisesti en tiedä mitä tapahtuisi, jos isä ei koko ajan patistaisi ja muistuttaisi, tekisikö poika yksiäkään läksyjä ikinä tai lukisiko yhteenkään kokeeseen?
Poika harrastaa urheiluharrastusta, jossa 4 x vko treenit. Isä huolehtii, että poika syö sopivaan ajankohtaan ennen treenejä, patistaa lähtöön ajallaan, huolehtii että on oikeat kamat mukana jne. Jos on vaikka poikkeuksellisesti treenit eri paikassa, niin isänsä on tästä tietoinen, poika itse on ihan ulapalla eikä huolehdi tällaisista yhtään. Treeneihin tietysti kuskataan ovelle.
Meillä on ajan mittaan syntynyt mieheni kanssa kiistaa tässä pojan passaamisesta. Minun mielestäni pian 15v. pojan pitäisi olla jo itsenäisempi ja kantaa vastuuta koulustaan, heräämisistään,kamojen pakkaamisesta, tehdä itse aamupala jne. Kun muistelen omaa yläasteaikaani, niin vanhempani eivät millään lailla puuttuneet esim. aamuihini tai koulutehtäviin. Itse huolehdin kouluunlähdön ajallaan. Vanhemmilla ei varmaan ollut mitään hajua mitkä kokeet minulla oli milloinkin, itse niihin luin tai olin lukematta. Tiesin tottakai itse, mitkä kirjat ja kamat pitää olla millekin päivälle mukana. Olisi tuntunut OUDOLTA, että tuossa iässä äiti tai isä olisi tehnyt aamupalan valmiiksi lautaselle tai ollut koko ajan vieressä ohjaamassa jotain repun pakkaamista. Poikaa saa siis ohjata ihan kädestä pitäen: onko juomapullo - ei ole, no ota se tuolta kuivauskaapista ja laita reppuun, laita paita reppuun, laita matikankirja reppuun, missä on matikanvihko, hae se ja laita reppuun, jne. Ihan tervanjuontia.
Mieheni mielestä taas on normaalia, että kasiluokkalaisesta huolehditaan tällä tavalla, ja minun perheeni kuulemma on ollut epänormaali, kun ei ole huolehdittu. Minua suoraan sanottuna ärsyttää, kuinka uusavuton ja vetelä poikapuoleni on. Siis kirjaimellisesti MITÄÄN ei varmaan tapahtuisi, jos ei koko ajan potkittaisi. Puhelin on ongelma, poika on siihen liimautuneena koko ajan. Meillä tulee kiistaa myös siitä, että poika ei osallistu kotitöihin millään tavalla. Minusta pitäisi, miehen mielestä taas pojan arki on kouluineen ja treeneineen niin rankkaa, ettei voi vaatia enempää kuin ehkä joskus ihan satunnaisesti.
Kertokaahan nyt, että kuinka itsenäisiä teillä yläasteikäiset lapset ovat? Mistä asioista huolehtivat itse ja mitä te teette heille? Kuulostaako tämä meidän meininki muka normaalilta tämän ikäiselle? Puuh, kiitos kun sain avautua.
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ekaluokkalainen tekee itse aamupalansa. Huolehtii myös läksynsä. Toki tarkastetaan että onhan ne tehty koska joskus ne saattaa unohtua tai unohtua että tuliko niitä sinä päivänä. Pukee itsensä, hoitaa illalla vaatteet valmiiksi aamuksi. Pakkaa reppunsa illalla itse, toki välillä pitää muistuttaa tekemään mutta se on vielä normaalia 7-vuotiaalle, ei 15-vuotiaalle ole enää normaalia tuo.
Niin ja kävelee itse kouluun. Kaksi ekaa päivää meni äitinsä kanssa, sen jälkeen yksin kävellen.
Kello ja ajantaju vielä hakusessa niin siksi soitan aamuisin kun pitää lähteä kouluun. Eiköhän tokalla luokalla sitten lähdötkin jo ala onnistumaan itsenäisesti.
Kyllä nykyään paapotaan lapsia jostain syystä liikaa. Johan ollut juttua että ammattioppilaitoksissa ollaan ihan pulassa kun oppilaat eivät osaa ilman äitiä ja isää mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viidesluokkalainen tyttäreni oli tehnyt tänä aamuna omatoimisesti puuroa koko perheelle vielä kun me vanhemmat nukuttiin 😳 Eli kyllä voisi pojalta odottaa että edes omista jutuistaan huolehtii.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä menee miehellä överiksi
Mulla on 8v ja 10v, jotka heräävät itse, hoitavat ruokansa itse, koulujuttunsa itse, ja harrastuksensa itse. Ei ole kauaa kun johonkin harrastuksen esitykseen olivat saaneet jopa siistit nutturat tehtyä toisilleen.
Meitä tarvitaan enää neuvojina ja laskujen maksajina. Toki mielelläni vien harjoituksiin ja teen aamupalaa jos aikaa on. Usein ei ole. 15v todellakin pitää suoriutua siitä mistä 8v suoriutuu, ellei taustalla ole jotain poikkeavaa.
Kaverin lapset oli kans tuollaisia pärjääjiä. Kaveri on yh ja vieläpä vuorotöissä, niin lasten oli pakko oppia itsenäisiksi. Varsinkin vanhempi oli tosi kiltti ja huolehtivainen aina. Nyt vanhempi on teini ja osastohoidossa masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi. Liika itsenäisyys liian nuorena ei tee hyvää sekään, ja 8v on kyllä aika nuori hoitamaan kaiken yksin.
Mutta siitä samaa mieltä että ap:n miehen teiniltä vaaditaan liian vähän. Koulusta huolehtiminen ja patistelu läksyihin ja kokeisiin on järkevää jos ei muuten motivoidu, jotta oppiminen ei kärsisi, mutta voisi kai tuo pikkuhiljaa opetella vastuunkantoa tavaroistaan, kotihommistaan, harrastuksistaan, ja kännykät pois ruokapöydästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä menee miehellä överiksi
Mulla on 8v ja 10v, jotka heräävät itse, hoitavat ruokansa itse, koulujuttunsa itse, ja harrastuksensa itse. Ei ole kauaa kun johonkin harrastuksen esitykseen olivat saaneet jopa siistit nutturat tehtyä toisilleen.
Meitä tarvitaan enää neuvojina ja laskujen maksajina. Toki mielelläni vien harjoituksiin ja teen aamupalaa jos aikaa on. Usein ei ole. 15v todellakin pitää suoriutua siitä mistä 8v suoriutuu, ellei taustalla ole jotain poikkeavaa.
Kaverin lapset oli kans tuollaisia pärjääjiä. Kaveri on yh ja vieläpä vuorotöissä, niin lasten oli pakko oppia itsenäisiksi. Varsinkin vanhempi oli tosi kiltti ja huolehtivainen aina. Nyt vanhempi on teini ja osastohoidossa masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi. Liika itsenäisyys liian nuorena ei tee hyvää sekään, ja 8v on kyllä aika nuori hoitamaan kaiken yksin.
Mutta
Riittää että on läsnä ja antaa rakkautta, ei se lapsen itse tekeminen tee siitä masentunutta. Se on totta että jos lapsi jää yksin niin silloin lopputulos voi olla tuollainen. Tuskin kuitenkaan alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti että lapsensa on yksin.
Vierailija kirjoitti:
4x/vko jotain harrastusta on kyllä jo vaativaa urheilua. Ilmeisesti pojalla ei myös koulussa ole ongelmia, selviää siellä ilman nelosia kunhan isä huolehtii aamupalan ja pakkaa repun? Ap sanoo ettei ole kahdenkeskistä aikaa lapsiviikoilla, mutta mikään ei anna ymmärtää etteikö lapsi pärjäisi perjantai-iltaa yksin kotona hengissä? Kun ei selkeästi kehitykseltään ole jäljessä (koulu&harrastukset antaa ymmärtää näin, jos näin ei olisi niin olisi varmaan laitettu jo erityisluokalle?) eikä juopotteleva nuori niin on kyllä rehellisesti sanottuna vaikeaa uskoa, etteikö aikuiset voisi mitään viikonloppuna tehdä kahdestaan, kun ei täydy sinne kouluun viedä ja harrastuskeissi vie max pari tuntia.
Että onkohan tässä liioittelun makua tai sitten ihan provo. En vaan jaksa uskoa, että lapsi, joka ei ole kehitysvammainen eikä ongelmanuori vaatisi 24/7 seurantaa.
Joillakin on sellaisia nuoria, että vanhemmat pelkäävät itse**ra
Emme voi lähteä miehen kanssa lapsiviikkoina iltasella mihinkään kahdestaan, koska mies ei halua jättää poikaa yksin kotiin, ettei hänelle tule yksin jätetty tai ulkopuolinen olo. Tässäkin minusta suhtautuu poikaan kuin pienempään lapseen - luulisi, että teini ihan haluaisi olla yksinkin kotona välillä. Toisena syynä on se, että kun poika jää yksin, niin hänellä pysähtyy ihan kaikki toiminta. Jos on esim. koulutöitä, lukemista, syömistä, iltatoimia tms. tehtävänä, niin kaikki on tekemättä kun palaamme ja sitten ilta venyy tosi myöhään, koska kaikki tekeminen on todella hidasta. Kouluiltoina ei siis oikein toimi tästäkään syystä.
Lisäksi haluaisin kysyä, että määritteletkö siis koulun sujumisen siten, että "selviää ilman nelosia"? Pojalla on koulumenestys keskinkertaista - välillä ihan hyvää tällä vahvalla vanhempien tuella. Jos esim. isänsä ei ole ollut tietoinen jostain kokeesta, niin tulee vitosia, koska näihin ei poika lue sitten ollenkaan. Wilma- merkintöjä tulee unohtuneista tavaroista ja tehtävistä. Minusta ei ole hyvö lähtökohta esim. jatko-opiskelua ajatellen, ettei osaa kantaa itse yhtään vastuuta.
Harrastus on pojalla aivan erinomainen asia, ilman sitä olisi varmaan pelkästään puhelimella. Harrastuksesta poika tykkää, mutta senkin käytännön toteutuminen on kyllä ihan vanhempien vastuulla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisin lasun isästä. Tekee kyllä karhunpalvelusta pojalleen. Ellei sitten aio jatkaa tuota aikuistumiseen asti ja siitäkin eteenpäin. Kyllä lapsen pitäisi oppia itsenäistymään tuossa vaiheessa. Kynät ja kumit opetetaan säilyttämään ekalla luokalla.
Poika on ihmeissään kun itsenäinen elämä alkaa. Se on kuitenkin pettymyksiä ja haasteita täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni kommentoi pojalla add, tms. Itsenäisyys ja itsestä huolehtiminen edellyttää että niiden oppimiselle annetaan tilaa. Ei voi oppia jos ei saa mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ADHD:ta/ADD:ta olen itsekin miettinyt. Olen tutustunut ADHD:n diagnostisiin kriteereihin ja poika täyttäisi ne heittämällä. Isänsä ei vain halua poikaa mihinkään tutkimuksiin eikä varsinkaan mitään lääkitystä. Enkä kyllä itsekään ole ollenkaan varma, onko pojalla kyseessä "oikea ADHD" eli biologisella aivotasolla oleva häiriö, vai ennemminkin tällainen ns. "hankittu ADHD", joka muodostuu opitusta avuttomuudesta kun tottunut passaukseen, sekä puhelinaddiktiosta joka vie kaiken keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisyyden. Ap
Juu no ei ole sun asia mitkään miehesi pojan mahdolliset adhd tutkimukset.
Olettekohan te ihan oikeat toisillenne miehen kanssa? Kuulostaa raskaalta sekä sinulle että miehellesi. Kyllä häntäkin varmaan stressaa se, että sinä koet lapsen haasteet niin vaikeina.
Ainakin meidän kahden mielestä olemme oikeat toisillemme. 😉 Ei mikään parisuhde ole ilman pulmia. Tämä kuvaamani arjen kuormitus on se isoin pulma meillä. Tässä ketjussa olen kuvannut ongelmaa, en niitä kaikkia hyviä asioita mitä meillä on. Niitä on lapsiviikoillakin, ja varsinkin lapsettomat viikot ovat miehen kanssa aivan ihania. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika vaikuttaa olevan noin 8 vuotiaan tasolla. Onko itse tietoinen tästä?. Tiedän että teinien kanssa tämmöisistä on aivan mahdotonta keskustella, mutta nyt kyllä herättelisin isääns,ä että olisiko aika hankkia ulkopuolista apua. Ja ap, kuten aiemminkin kirjoitit, myös pojan biologinen äitikin on ihmeissään kun poikansa toiminnanohjaus on alle 10 v tasolla. Jotain vikaa on nyt pojalla kyllä. Konsultoikaa nuorisopsykaa ensisijaisesti ,jos teillä on vähänkään varaa tai vakuutus. Yksi käynti privaatissa ei nyt mahdottomia maksa mutta yleensä tuonikäiset ei itse pysty reflektoimaan omaa zombiuttaan eli ulkopuolinen arviointi on nyt tarpeen.t. monta teiniä nähnyt
Ja sanoisin vielä että lapsen isällä on nyt se pääasiallisin ongelma. Jäänyt huono omatunto erosta ja sitä nyt paikkailee mutta lapsi kärsii siitä ,että isä haluaa .että lapsi on 8 vuotiaan lapsen tasolla ja isä ei halua että lapsi saavuttaa tason ,jolla ymmärtää että kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä etenkään se isänsä. Aika monivyyhtinen ongelma, mutta niinhän se elämä yleensä on. Anna lapselle tilaisuus ratkaista se ihan itse, ja kannusta miestäsikin hellittämään ohjaksista. Hevonen osaa kyllä juosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 14 v seiskaluokkalainen on kyllä tehnyt itse aamupalansa jo monta vuotta. Kello soi kyllä aamulla, mutta siihen tarvi meidän vanhempien apua ettei nuku pommiin tai myöhästy bussista.Eli muistuttelua aikataulusta. Huolehtii kaikki koulujuttunsa itse. Tekee kotitöitä( tiski) vuorollaan ja tekee myös välillä viikkosiivouksen koko taloon, josta saa rahaa palkaksi.
Kuulostaa kyllä ap: n miehen pojan hyyssääminen omituiselta? Lapsen itsetunto kehittyy myös siinä että saa sopivasti vastuuta kotona.
No onhan tuo vähän outoa. Missä vaiheessa isä ajattelee että poika oppii huolehtimaan itse asioistaan?
Vai passattiinko isää noin ja sitten yhtäkkiä 18-vuotiaana kaikki sujui itsenäisesti?
Yli-itsenäisyyden ja täyden paapomisen välissä on kyllä paljon vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
4x/vko jotain harrastusta on kyllä jo vaativaa urheilua. Ilmeisesti pojalla ei myös koulussa ole ongelmia, selviää siellä ilman nelosia kunhan isä huolehtii aamupalan ja pakkaa repun? Ap sanoo ettei ole kahdenkeskistä aikaa lapsiviikoilla, mutta mikään ei anna ymmärtää etteikö lapsi pärjäisi perjantai-iltaa yksin kotona hengissä? Kun ei selkeästi kehitykseltään ole jäljessä (koulu&harrastukset antaa ymmärtää näin, jos näin ei olisi niin olisi varmaan laitettu jo erityisluokalle?) eikä juopotteleva nuori niin on kyllä rehellisesti sanottuna vaikeaa uskoa, etteikö aikuiset voisi mitään viikonloppuna tehdä kahdestaan, kun ei täydy sinne kouluun viedä ja harrastuskeissi vie max pari tuntia.
Että onkohan tässä liioittelun makua tai sitten ihan provo. En vaan jaksa uskoa, että lapsi, joka ei ole kehitysvammainen eikä ongelmanuori vaatisi 24/7 seurantaa.
Joillakin on sel
Oletpa "ihanan" mitätöivä toisen tunteita ja kokemuksia kohtaan
Mä oon kyllä samaa mieltä hänen kanssaan varsinkin tuosta, että ei kai se poika 24/7 valvontaa sentään vaadi? Sellaista ei ainakaan tullut AP:n kertomuksesta ilmi.
Eli onhan sillä pojalla vapaa-aikaakin, jolloin ei vaadi vanhempien huolehtimista. Ei elämä pelkkää arkiaamua ja harkkakuskausta ole, vaan vuorokaudesta jää paljon tunteja muuhunkin.
15 sivua haukuttu porukalla 15-vuotiasta nuorta, joka tunnistaisi varmasti itsensä ketjun lukiessaan näillä tiedoilla.
Mietitte vielä, että ap:n tunteita ei saisi mitätöidä toteamalla, että ei tämä nyt oikeasti niin paha tilanne voi olla, että ei muka aikuiset saa ollenkaan omaa aikaa. Siis nuori harrastaa, ei käytä päihteitä, hoitaa ne läksynsä paistettuna. On ihan selvää, että kyseisen nuori jää varmasti välillä yksin kotiin ja käy kaverilla. Jos siis haasteet ovat todella vain nämä, että isä tekee ruuat valmiiksi, pakkaa reput ja patistaa arjen rutiineihin.
Kävikö teillä kenelläkään mielessä itse nuoren tai tämän isän tunteet sitten, jos ja kun tähän ketjuun törmäävät nettiä selatessaan? Ap on käytännössä jo diagnosoinut itse aiheutetun adhd:kin ketjussa.
Kyllä se nelosviittaus ap on ihan siihen, että oletettavasti nuori on normaaliälyinen, eikä esimerkiksi mene sähköjohtoa leikkaamaan saksilla, jos jätätte yksin kotiin.
Siihen nähden on liioittelua väittää, että nuoren osaamattomuus on se syy miksi teillä ei ole omaa aikaa. Itse teette valintanne jos ette ota yhteistä aikaa, kun lapsi on paikalla.
Olisiko lievä kehitysvamma tai jotain.
Tuohon, että oppiiko yhtäkkiä hoitamaan asioita aikuisena, kun siihen asti on passattu.
Oman pojan kokemuksella sanoisin, että on mahdollista, että oppii. Kun muutti asumaan yksin, otti nopeasti käyttöön minulta opitut tavat arjenhallintaan. On varmasti keskimääräistä parikymppistä poikaa järjestelmällisempi ja ahkerampi kotitöissä, koska tosiaan on kopioinut minulta ja ajattelee, että esim. kunnolliset aamiaiset ja päivälliset, kauppalistan ylläpito ja siivous- ja kierrätysjärjestelmät ovat normaalia arkea.
Meillä 15v poika ja itse hoitaa kaikki asiansa. Ruoka tehdään niin, että lämmittää vain itse tarvittaessa mikrossa. Hoitaa itse myös kaikki (jotka voi itse hoitaa) viralliset asiansa, neuvon ensin ja sitten menee itse virastoihin hoitamaan. Myös pääosan rahoistaankin hankkii jo itse sijoittamalla. Joskus haen iltatreeneistä kotiin ettei tarvitse julkisilla yömyöhään kulkea. Meillä on kolme lasta ja tämä esikoinen on kyllä omatoimisin. Iltatähtösen kohdalla äitinsä kyllä hyysää liikaa, mutta onkin vasta 8v.
Meillä ekaluokkalainen tekee itse aamupalansa. Huolehtii myös läksynsä. Toki tarkastetaan että onhan ne tehty koska joskus ne saattaa unohtua tai unohtua että tuliko niitä sinä päivänä. Pukee itsensä, hoitaa illalla vaatteet valmiiksi aamuksi. Pakkaa reppunsa illalla itse, toki välillä pitää muistuttaa tekemään mutta se on vielä normaalia 7-vuotiaalle, ei 15-vuotiaalle ole enää normaalia tuo.