Haluaisitko kuulla ulkopuolisen kertomana, jos kumppanisi pettäisi?

Ei tarvitse, koska omista kokemuksistani tiedän, että vieraissa käynti on erittäin yleistä. Eihän mikään lampi soutaen kulu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustella meidän suhteestamme puuttuvasta rakkaudesta ja se

 

Kysymys kuului: haluaisitko kuulla ulkopuoliselta että puolisosi pettää. Vastaan: en, koska en halunnut keinuttaa venettä.

Jos mies halusi tai oli haluamatta "samaa jota olin hänenkin osaltaan päättänyt" niin miksei hän kertonut pettämisestä itse?  Ja se kertomatta jättäminen ei tässä tapauksessa olekaan manipulointia ja toisen jättämistä vaille mahdollisuutta itse päättää suhteestaan?

Mielenkiintoinen ajatussolmu että se on manipulaatiota ja toisen puolesta päättämistä etten halua kuulla ulkopuoliselta miehen pettämisestä, mutta se ei ole, ettei mies itse kerro.. hmmm.. Ehkä avaat tätä hieman?

Kysymys johon vastasit kuului: Ihan aidosti kiinnostaa, miksi ei sovita että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa.

Siihen vastauksesi oli, ettet halua keinuttaa venettä keskustelemalla suhteen tilasta puolisosi kanssa koska se voi johtaa riitaan tai jopa ennenaikaiseen eroon. 

Eikö tuo kerro, että sinä olit päättänyt milloin on oikea aika erota, ja miehen mielipide siitä olisi voinut olla väärä, jos asiasta olisi käyty keskustelua? Hänhän olisi voinut haluta erota heti. Sehän on se asia, mitä halusit puhumattomuudella välttää? Halusit varmistaa että juuri sinun suunnitelmasi toteutuu, eikä se välttämättä olisi toteutunut jos miehesi olisi sen tiennyt. 

Totta kai pettäminenkin on mielestäni väärin, mutta nyt kommentoin eri asiaa eli puhumattomuutta parisuhteessa ja suunnitelmien tekemistä ilman avoimuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustell

82: pitäisikö sen osapuolen kysyä onko ok käydä vieraissa joka haluaa käydä vieraissa? Vai onko sekin naisen vastuulla holhota valmiiksi tyyliin 'hei kuule kun meillä ei ole tuota seksiä, eikä sitä kumpikaan ole oikein lähtenyt toiselle esittämäänkään, niin haluisitko kuule käydä vieraisssa purkamassa paineet? Se on ihan okei juu, minä en halua mutta mene sinä!'

Mistä sinä tiedät mikä ois ollut vastaus jos olisi ottanut ja kysynyt.

Muistahan muuten kysyä mieheltäsi että haluaisiko hän perspanon vaikka et itse anaalista välittäisikään. Pitää kato olla rehellinen etukäteen ettet halua ja hän voi halutessaan hakea sitä muualta. Ei kannata jäädä odottamaan että miehesi ottaa asian itse puheeksi, se on vähän sellaista vaikeiden asioiden lakaisemista maton alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustell

Eikö tuo kerro, että sinä olit päättänyt milloin on oikea aika erota, ja miehen mielipide siitä olisi voinut olla väärä, jos asiasta olisi käyty keskustelua? Hänhän olisi voinut haluta erota heti. 

Mistä sinä sen sait päähäsi, että joku oli päättänyt milloin on oikea aika erota? Eikö tuossa ole vaan kaksi ihmistä joista kumpikaan ei halunne erota juuri nyt, kun ei eroa ota esille? Onpa mustavalkoista ajattelua, kuvitteletko ihan vakavissasi että kaikki parit eroaa heti kun tuntuu, ettei oikein enää rakasta? Omat vanhemmat erinomaisena esimerkkinä, jos he olisivat eronneet kun meni heikosti eikä fiilistä selvästi enää ollut, eivät he nyt 30 vuotta myöhemmin olisi onnellinen vanhuspari toistensa seurana ja turvana. Jokaisen ihan omalla vastuulla lähteä jos ei suhde jossain hetkessä riitä ja jokaisen oma valinta myös katsoa vaikka uskottomuutta sormien läpi jos ei itse siinä hetkessä sen kummempaa toiselta kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi jäitte yhteen? Toihan jatkaa seuraavan kanssa kun kohdalle sattuu sopiva. Ellei ole jo vieraillut naisen luona"

 

Ei ole vieraillut, se on ihan varma juttu. Tästä on jo tosi kauan. Siihen aikaan oli monta sellaista juttua meneillään, joiden vuoksi tuntui mahdottomalta lähteä eri teille. Oli tavallaan vaan helpompi jatkaa elämää saman katon alla. Toki sen jälkeen on tapahtunut paljon muutakin ja tiedän, että ulkopuolisen silmissä meidän olisi pitänyt erota jo kauan sitten. Mutta itse en ole edelleenkään valmis eroamaan, kun sisimmässä on edelleen se tunne, ettei meidän kuulu erota vaikka elämä on tuonut eteen kaikenlaisia haasteita. 

Nyt on pakko sanoa sen verran, että jos kämppiselämää pitkäänkin olette eläneet, mies ei taatusti ole ollut sinulle uskollinen. Eli jos tuo ja mahdollinen tautiriski ei haittaa niin olet varmasti asian hyväksynyt, kuten sen, ettei hän ole rehellinen sinulle. Olette yhdessä, koska se nyt on kätevintä. Olisihan elämänja omaisuuden jakaminen ja talon myymisineen kova homma.

No eihän sinun olisi oikeasti pakko sanoa yhtään mitään. Nyt oletat tietäväsi aika paljon toisten ihmisten elämästä.

Jokainen tekee itse omat päätöksensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimie

 

Mistä sinä sen sait päähäsi, että joku oli päättänyt milloin on oikea aika erota? Eikö tuossa ole vaan kaksi ihmistä joista kumpikaan ei halunne erota juuri nyt, kun ei eroa ota esille? Onpa mustavalkoista ajattelua, kuvitteletko ihan vakavissasi että kaikki parit eroaa heti kun tuntuu, ettei oikein enää rakasta? Omat vanhemmat erinomaisena esimerkkinä, jos he olisivat eronneet kun meni heikosti eikä fiilistä selvästi enää ollut, eivät he nyt 30 vuotta myöhemmin olisi onnellinen vanhuspari toistensa seurana ja turvana. Jokaisen ihan omalla vastuulla lähteä jos ei suhde jossain hetkessä riitä ja jokaisen oma valinta myös katsoa vaikka uskottomuutta sormien läpi jos ei itse siinä hetkessä sen kummempaa toiselta kaipaa.

Ihan tuon kirjoittajan omasta kommentista sen "sain päähäni", kun hän kirjoitti että keskustelu suhteen tilasta olisi voinut johtaa ennenaikaiseen eroon. Tuo sana "ennenaikaiseen" indikoi, että kirjoittajalla on ajatus siitä milloin on oikea aika erota ja miehen mahdollisesti haluama aika saattaisi olla liian aikaisin mikäli mies tietäisi suhteen tilan ja voisi näiden tietojen perusteella tehdä omia päätöksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi joku ei haluaisi kuulla, syyt kiinnostaa. Haluaisin todellakin kuulla.

Minä en haluaisi. En ole omistavaa enkä mustasukkaista tyyppiä, enkä pidä täydellistä yksiavioisuutta mitenkään ehdottomana tavoitteena. Jos puoliso sitten oikeasti rakastuisi johonkuhun, ja haluaisi lähteä, hän varmaan kertoisi siitä minulle ihan itse.

Eikö sitten olisi parempi olla avoimessa suhteessa jos yksiavioisuus ei ole tavoite? Itse ajattelen että pettämistä ei välttämättä ole se seksi vaan valehtelu. Petetään siis yhteinen sopimus. Miksi alunperin edes sopia yksiavioisuudesta jos sillä ei ole väliä? Vai hyväksytkö muistakin asioista valehtelun ja sopimusten rikkomisen itseäsi kohtaan? Se kuulostaa vähän itsevihaiselta ja -tuhoiselta.

Kuka sanoo, että ollaan sovittu yksiavioisuudesta? 

Tässä ketjussa puhutaan pettämisestä. Jos te olette sopineet, että vieraissa sopii käydä, kyse ei ole pettämisestä.

Miten tämä on aina niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustell

"Mistä tiedät ettei kummallakaan ollut syytä erota kun ette kerran tunteistanne keskustelleet? Minulle olisi todella hyvä syy erota jos tietäisin toisen tunteiden kuolleen. Hiljaisia kausia on aina, mutta jos toinen noin tarkkaan tietää ettei suhde enää herää, niin kyllä se pitää toiselle kertoa. Silloin toinenkin voi itse päättää haluaako sellaisessa suhteessa olla vai käyttää ainutkertaista elämäänsä etsimällä jotain muuta. "

Kyllähän niistä tunteista keskusteltiin, tietenkin. Mutta ei siitä, että seksitön elämä ei toiselle käynytkään vaan haki seksin muualta. Ja miksi siitä olisi tullut riitaa jos joku tietenkin hyvää vain tahtova ulkopuolinen olisi asian ilmiantanut, niin syistä jotka ei perhe-elämään liity millään lailla. Olisin pitänyt käytöstä vastuuttomana ja luultavasti menettänyt vähän kunnioitusta miestä kohtaan (kuinka hän voi riskeerata turvallisuutensa perheenisänä). Lähes jokainen on myös sillä tavalla turhamainen että kokee esim nolona sen, että miehen työkaverit tiesivät 'pettämisestä'. Ainakin minä olen. Mutta kannattaako sen loukatun egon takia laittaa yhteinen vanhemmuus ja ystävyys vaakalaudalle ja kaksi osoitetta sekä lapsi kulkemaan niiden väliä? Ei minusta. Olisin tilanteessa saattanut loukkaantua ja tehdä asiasta kriisin ja aivan suotta, joten parempi etten tiennyt.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Kunhan ei olisi totena esitetty väärä huhu tai pettämiseksi tulkittu ja sellaisena minulle kerrottu todellisuudessa harmiton tilanne.

Nopeastihan tuon selvittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Kunhan ei olisi totena esitetty väärä huhu tai pettämiseksi tulkittu ja sellaisena minulle kerrottu todellisuudessa harmiton tilanne.

Nopeastihan tuon selvittää.

miten sen selvittää jos on sana sanaa vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää mies

"Tuo sana "ennenaikaiseen" indikoi, että kirjoittajalla on ajatus siitä milloin on oikea aika erota ja miehen mahdollisesti haluama aika saattaisi olla liian aikaisin mikäli mies tietäisi suhteen tilan ja voisi näiden tietojen perusteella tehdä omia päätöksiä. "

No eihän indikoi. Vaan jälkikäteen voi katsoa taaksepäin ja todeta, että pettämisen tietoon tuleminen olisi saattanut myöhemmin eroon päättyneessä suhteessa johtaa eroon ennen aikojaan. Ei kai kukaan vuosia elä laskelmoiden että kun poika on kasilla niin sitten lusikat jakoon. Miksi kukaan sellaista suunnittelisi? Eiköhän sitä vaan elellä arkea ja perhe-elämää ihan tyytyväisinä ilman sitä romantiikkaa kun sitä ei juur nyt ole tarjolla eikä haussa. Kerrohan nyt ihan omin sanoin minkä vahingon sinä aistit osapuolia kohdanneen kun ero tapahtui 6 vuotta myöhemmin eikä aiemmin? Ei kaikille se parisuhde ole se elämän merkittävin ja suurin onnen täyttymys, vaan esim lapsi on ja mahdollisuus elää lapsen kanssa ihan joka päivä yhteistä elämää. Mulle ei vieläkään ole parisuhde se elämän keskipiste vaikka se lapsikin on jo omillaan ja nykyisessä suhteessa on sitä seksiä ja romantiikkaa. Kaikki eivät elä toisen ihmisen kautta tätä elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Toisenlainen näkökulma:

Olen puolisoni kanssa suhteessa (ollut jo 25v) jossa molemmat saavat harrastaa seksiä muidenkin kanssa niin halutessaan.

Ei ole yks eikä kaks kertaa, kun joku tulee sankarin viittaa itselleen sovitellen kertomaan kuinka tietää puolisoni vieraissa käymisestä ja "hänen on nyt pakko saada kertoa".

Näille ilmoitan, että minun tai puolisoni asiat eivät sinulle kuulu ja arvostaisin etteivät puuttuisi tuntemattomien ihmisten elämään ollenkaan.

Lukemattomat kerrat olen saanut kuulla olevani naiivi, sokea, alistettu uhri ja vaikka mitä kurjaa, asian kertojat eivät voi hyväksyä millään sitä seikkaa että tämä on minulle 100% ok.

En nyt ihan usko, että lukemattomat ihmiset tulevat kertomaan sinulle että sinua petetään, ja kun kerrot että se on ok eikä asia heille kuulu, niin alkaisivat kaikki kertomaan sinulle että olet naiivi, sokea, alistettu jne.

Ihmiset eivät yleensä seuraa kovinkaan tarkasti muiden ihmisten tekemisiä ja elämää. Vielä harvempi tietää yksityiskohtia tuttujensa seksielämästä. Ihan puolituttujen tekemisiin ei kukaan lähde nokkaansa pistämään.

Normaalisti ihmiset miettivät kahdesti, että haluavatko mennä kertomaan näin ikäviä asioita ja sillä tavalla puuttua toisten yksityisasioihin. Kyllä se tilanne varmasti jännittää kertojaa. Jos vastaukseksi tulee, että asia on tiedossa eikä kuulu hänelle, niin veikkaan, että vähintään kaksi kolmasosaa toteaa, että selvä, ja marssii tiehensä.

Ehkä muutama ihminen jää sanomaan, että oletko varma että tämä on sinulle hyvä juttu. Tälläisia voivat olla hyvät ystävät tai perheenjäsenet.

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Olen antanut miehelle luvan käydä vieraissa, sillä suhteemme on seksitön. Itse en sitä kaipaa tai tarvitse ja hän sanoo ettei halua jakaa elämäänsä kenenkään toisen kanssa. Koko liittomme on alusta asti perustunut ystävyydelle, kumppanuudelle ja aseksuaaliselle hellyydelle. 

Jos hänellä on lupa, ei ole kyse pettämisestä.

"Riippuu vähän kuka.

Minä en ainakaan haluaisi tehdä tiliä omasta suhteestani jollekin "hyväntahtoiselle" muukalaiselle. Eihän noissa se motiivi ole yleensä mikään muu kuin juoruilu ja hämmentäminen. Mitäpä jos jokainen vaan huolehtisi omista ja läheistensä asioista. Vieras ei tiedä että kyse ei ole pettämisestä, läheinen tietäisi."

No sitten anna kertojalle takaisin jollain sopivalla kommentilla tyyliin "mä tiedän, se oli mun idea, oliko muuta?"

Vierailija kirjoitti:

Mulle on tultu kertomaan. Tosin en silloin ollut parisuhteessa.

Tää on aika jännä. Oliko kyse jostain sun eksästä vai luuliko joku sun siskoa/veljeä/tms sun kumppaniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustell

Lapset säälittää toki myös, mutta eniten tuossa tarinassa kylmää se puoliso, jonka kanssa ei haluta aloittaa keskustelua, koska se voisi johtaa "ennenaikaiseen eroon". Ei tuosta oikein muuta johtopäätöstä voi vetää, kuin sen että sitä puolisoa sahataan linssiin ja vältellään asioista puhumista kokonaan, jotta ei tarvitsisi valehdella mutta myöskään totuus ei tulisi esiin. Eli ei "keikuteta venettä" kuten kirjoittaja sanoi.

Tässä ongelmana on vain se, että vaikka itselle sopisi rakkaudettomuus liitossa, se ei välttämättä sovi toiselle, minkä todennäköisyyttä indikoi jo se  että asiasta puhumisen ja sopimisen pelätään johtavan riitaan. Siispä omavaltaisesti päätetään elää valheessa ja tämä päätös tehdään myös toisen puolesta, varmistetaan ettei toinen lähde etsimään itselleen aidompaa elämää vaan käyttää elämäänsä kirjoittajan tahtomalla tavalla. Tuo on toisen elämän tuhlaamista ja manipulointia. Asiat olisi voinut järjestää myös niin että toiselle annetaan vapaus etsiä aitoa suhdetta jo lapsiperheaikana ja lasten asiat hoidetaan yhdessä. 

Tuo manipulointi on omanlaistaan pettämistä.

Niinhän sen sain tietää.

Onko niin vaikeaa ymmärtää, että vaikka olisi sovittu avoimesta suhteesta voi yksityiskohtien kuuleminen pistää harmittamaan silti?

Itse en ole avoimessa liitossa ollut enkä tule olemaan, mutta voisin kuvitella että tilanne olis samankaltainen kuin vaikka parhaan ystävän kanssa -ystävällä on tietysti vapaus viettää aikaa myös muiden kanssa, mutta silti kun kuulee hänen superkivasta lomastaan toisen kaverin kanssa tulee vähän haikea mieli, ehkä jopa pieni kateuden pisto.

Käsittääkseni moni on avoimessa suhteessa sopinutkin, että ne seikkailut pidetään sitten omana tietona. Toiset taas haluaa jakaa tiedon toisilleen. Meitä on moneen junaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi. Miehen tekemiset ovat miehen tekemisiä. Minä olen vastuussa omista teoistani, en hänen. Tehköön mitä haluaa niin kauan, kun ei tartuta minuun tauteja.

Ihan aidosti kiinnostaa miksi ei sitten sovita, että vieraissa voi käydä ihan luvan kanssa? Silloinhan kyse ei ole pettämisestä. 

Ihan aidosti siksi ettei haluta keinuttaa venettä. Olen itse elänyt liitossa, jossa elettiin hyvässä ystävyydessä ja lapsen, lemmikkien, laajennetun perheen, yhteisten ystävien ja kaiken yhteisen materiaalisen vuoksi. En ollut mustasukkainen, en halunnut enää miestäni sillä tavalla että hänen jakaminen seksimielessä olisi minua haitannut. En halunnut keskustella meidän suhteestamme puuttuvasta rakkaudesta ja se

". En vaan oikein tavoittanut viestistäsi, miksi asiasta ei voinut keskustella. Oliko siis niin, että mies ei tiennyt suhteestanne puuttuvan rakkautta ja halua"

Aika pitkälle olit kuitenkin valmis tekemään omia päätelmiäsi vaikket tavoittanut mitä tarkoitan :) Ei minun päättynyt ihmissuhteeni ole uhka sinun suhteellesi, voit rauhoittua :)

Eiköhän jokainen tiedä, että rakkaus ja halu puuttuu jos kaikki fyysinen kosketus on poissa eikä sellaiseen kumpikaan tee aloitetta.

Kummallakaan ei vaan ollut syytä erota, eikä motivaatiota yrittää työskennellä enää rakkaussuhteen eteen. Jos suhteen eteen on tehnyt työtä jo aiemmin ja se on kantanut joskus kuukauden joskus viikon, niin parisuhde on kuollut, eikä se siitä herää vaikka ostettaisi uudet pitsialusvaatteet ja otettaisi kaupungista staycation. Miksi vatvoa asiaa jos kaikki on hyvin? Se on aivan se ja sama onko kyse mustasukkaisuudesta vai status quon säilyttämisestä, mutta jos aletaan kertoilla avoimesti, että joo kyyl kyyl, vietin tuon työmatkan pari yötä erään kollegan kanssa, niin se herättää tunteita, epävarmuuksia, erimielisyyksiä. Miksi suotta kaivaa kun ei asialla ole mitään merkitystä yhteisen elämän kannalta?

Eihän sitä tarvi vatvomalla vatvoa. Reilua olisi molemmille puhua asiasta. Ei siihen tarvi mennä kuin pari kahvitteluhetkeä.

Haluaisin kuulla vaimolta. En haluaisi että vaimoni ottaisi toista merkittävää ihmissuhdetta minun lisäkseni mutta en pahastuisi jos hän olisi satunkaisesti puuhannut jonkun kanssa. Tätä voisin harkita itsekin.