Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Osaan päätellä todella hyvin arkielämässä mutta mensassa keskiverto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Osaan päätellä todella hyvin arkielämässä mutta mensassa keskiverto.

Se kertoo siitä, että suurin osa ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. (Sinä et kuulu niihin)

Mä tiedän yhden joka on ihan takuulla nero, ja se ei ole edes duunari vaan pitkäaikaistyötön. Tai tiesin, ei se mulle enää puhu sillä on fiksu mies.

Mikäs on persujen mediaani älykkyysosamäärässä?

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Mikäs on persujen mediaani älykkyysosamäärässä?

105

Palstallahan on montaki kertaa ollu tuota korkeempi luku jollain vaativan alan asiantuntijalla...

Numeroahan ei saa mistään testistä nykyään, pitkiin aikoihin. 

Dilbert-sarjakuvassa (suomeksi muistaakseni Pertti Perusinsinööri) oli hahmo "maailman viisain roskakuski". Hän oli erittäin älykäs, ja viisaskin. Ja roskakuski omasta tahdostaan.

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Onko oikeasti? Mulla on sellainen kuva, että maaatalousyrittäjän ammatti opitaan käytännön töissä. Ei possujen kasvatusta tai viljan viljelyä opi koulun penkillä. Toki yrittämistä joo ja esim. uusia viljelytekniikoita. Voisin kuvitella, että suurin osa käy jonkin maatalousopiston. Jotkut suurtilojen kasvatit ovat korkeakoulutettuja. 

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Varmaan yksi haastavimmista ammateista on lastenpsykiatri. Tuntitaksa 300 € - 400 € tunti. 

Väärä diagnoosi voi tuhota lapsen ja perheen elämän. Mielenterveyslääkkeet on myrkkyä lapselle. 

AP ei vaikuta kovin välkyltä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se älykkyys katso lopulta ammattia? Maanviljelijän ammatti on itse asiassa todella monipuolinen. Kaikenlaisia koneita korjattavana. Rakennuksia pitää pitää kunnossa. Jos on eläimiä, niin niiden hoito, terveys. Luonto on läsnä siinä ammatissa. 

 

Kultaseppänäkään ei tarvitse sekoilla muiden kanssa jos siihen turhautuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Kertovat älystä mutta eivät viisaudesta.

Käyttivät melkein kaikki pervitiiniä nassesakuissa. Siksi keksivät kaikkea ja jaksoivat taistella.

Pyh ! Minun ÄO on korkeampi. Niiden testaajien "palikatkin" loppuivat kesken. Laadin niille oman testin. Ovat hikoilleet jo 3211 min. sen kanssa.

Työttöminä löytyy varmasti paljonkin korkean älykkyysosamäärän omaavia. Ei se numerosarja yksistään ole mikään tae menestyksestä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Minusta ammatti ei kerro ihmisen älystä kovin paljon. Tiedän siivoojan, jota kiinnostaa lukeminen tosi paljon. Saa siivoustyöstä peruselannon, lyhyt työpäivä. On aikaa lukea. 

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Taidealan tekijät yleensä vähän älykkäämpiä kuin tavan duunarit.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Takana on ajatus että täytyy käyttää koko kapasiteettinsa hyväksi eri aloilla. Tutkimus, kehitys jne. Eikä sitä mihin kaikki pystyisi. Aina on jotain ongelmia ja ratkaisuista on puutetta.