KIRJOLLA - 3.kausi OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Itsekin kirjolaisen äitinä ja toisaalta alan ammattilaisena olen miettinyt juuri tuota, että kuinka moni oikeasti jää ilman apua jos ei ole sanoja tai voimavaroja avun hakemiseen. Valitettavasti sitä pitää monesti voimavarojen äärirajoillani osata itse pyytää ja vaatia, uudelleen ja uudelleen ennen kuin saa. 

 

Kommentti sarjaan: Sarjan nuoret vaikuttavat ihanilta jokainen, jokainen omalla tavallaan Kirjolla ja kertovat jotain omalla tavallaan. Ja lisää erilaisia kirkollisia on sarjan ulkopuolella. Samanlaisia meistä ei ole kukaan, ei neurotyypillisistä eikä kirjolaisista, eikä sen kummemmin oikealla tai väärällä tavalla sellaisia kuin on. 

Ne jäävät ilman apua jotka eniten sitä tarvitsisivat. Keskiluokkaisten perheiden vesat pääsevät avun piiriin ja tv-sarjoihin muotitermien saattelemina.

Kuka toivoi  Topin jatkavan?

Vierailija kirjoitti:

Kuka toivoi  Topin jatkavan?

En minä. Hänet on jo nähty, ei olisi ollut enää tähän annettavaa. 

Minusta oli just kiva kun osallistujat olivat teinejä, ja toivottavasti ohjelmaa katsovat lasten/nuorten vanhemmat saavat jotain inspiraatiota omaan kasvatukseensa, jos on haasteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin kirjolaisen äitinä ja toisaalta alan ammattilaisena olen miettinyt juuri tuota, että kuinka moni oikeasti jää ilman apua jos ei ole sanoja tai voimavaroja avun hakemiseen. Valitettavasti sitä pitää monesti voimavarojen äärirajoillani osata itse pyytää ja vaatia, uudelleen ja uudelleen ennen kuin saa. 

 

Kommentti sarjaan: Sarjan nuoret vaikuttavat ihanilta jokainen, jokainen omalla tavallaan Kirjolla ja kertovat jotain omalla tavallaan. Ja lisää erilaisia kirkollisia on sarjan ulkopuolella. Samanlaisia meistä ei ole kukaan, ei neurotyypillisistä eikä kirjolaisista, eikä sen kummemmin oikealla tai väärällä tavalla sellaisia kuin on. 

Ne jäävät ilman apua jotka eniten sitä tarvitsisivat. Keskiluokkaisten perheiden vesat pääsevät avun piiriin ja tv-sarjoihin muotitermien saattelemana

Pitäisikö siis keskiluokkaisten perheiden muotitermit taitavien vesojen jäädä avun ja TV-sarjojen ulkopuolelle tasapuolisuuden nimissä? Vai pitäisikö vaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ja muokata rakenteita niin, että kaikki voisivat tuen saada? 

Logged Inin tyypeillä ei kyllä oikein mitään yhteistä näiden kanssa ollut, eihän niistä ollut kirjollakaan kuin ehkä Aaron? Hänellä kai mielenterveys bragasi eikä Piriä & Runea lifestyle varmasti auttanut asiaa. Oikeanlaisella tuella hänessä olisi kyllä ollut ihan potentiaalia? 

Sitten oli se Joni, joka on ilmeisesti saanut elämänsä järjestykseen eikä se yllättänyt, sillä hän oli sosiaalinen ja aktiivinen ihminen, jolla vain ollut tosi haasteelliset lähtökohdat elämään (jos oikein muistan, niin perheessä oli ongelmia, koulussa kiusattiin ja tuli seks hyväksikäytetyksi?).

Sillä yhdellä tyypillä oli lapsikin, mutta eli maalla röttelössä yhteiskuntavastaisen juopon elämää. 

Patrik taas oli karu esimerkki siitä, miten pahasti lapsen voi pilata höösäämisellä. Syötetty ilmeisesti jo lapsena lihavaksi, ja annettu passivoitua koneen ääreen. Ei vaadittu mitään. Hänestä huokui pahoinvointi ja passiivisuus niin pahasti, että teki katsojanakin pahaa. Mitään elämää eikä mielenkiintoa mihinkään hänellä ei ollut, vain syömistä, pelaamista ja nukkumista saastaisissa lakanoissa. Toivottavasti hän voi nykyään edes vähän paremmin. 

Anteeksi tökeryyteni, mutta onko tuo Samu siis tyttö vai poika? 

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi tökeryyteni, mutta onko tuo Samu siis tyttö vai poika? 

Käsitin hänen puheistaan, että hän on syntynyt tytöksi, mutta kokee itsensä "sukupuolettomaksi" siten, että hänen mielestään ihmisen sukupuoli ei määrittele ihmisen identiteettiä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Logged Inin tyypeillä ei kyllä oikein mitään yhteistä näiden kanssa ollut, eihän niistä ollut kirjollakaan kuin ehkä Aaron? Hänellä kai mielenterveys bragasi eikä Piriä & Runea lifestyle varmasti auttanut asiaa. Oikeanlaisella tuella hänessä olisi kyllä ollut ihan potentiaalia? 

Sitten oli se Joni, joka on ilmeisesti saanut elämänsä järjestykseen eikä se yllättänyt, sillä hän oli sosiaalinen ja aktiivinen ihminen, jolla vain ollut tosi haasteelliset lähtökohdat elämään (jos oikein muistan, niin perheessä oli ongelmia, koulussa kiusattiin ja tuli seks hyväksikäytetyksi?).

Sillä yhdellä tyypillä oli lapsikin, mutta eli maalla röttelössä yhteiskuntavastaisen juopon elämää. 

Patrik taas oli karu esimerkki siitä, miten pahasti lapsen voi pilata höösäämisellä. Syötetty ilmeisesti jo lapsena lihavaksi, ja annettu passivoitua koneen ääreen. Ei vaadittu mitään. Hänestä huokui pahoinvointi ja passiivi

Sinä kuvaat nyt niitä elämäntilanteita, joihin nämä Logged inin ihmiset ovat päätyneet. Mutta jos aikaa voisi kelata taakse päin, niin missä kohtaa heidän elämänsä lähti sivuraiteelle? Mikä on se paha olo, jota ruvetaan lääkitsemään päihteillä, miksi joku ajautuu syrjään kaikesta, ystävistä työstä, tulevaisuuden suunnitelmista? Olisiko joku aikuinen voinut puuttua asioihin ennen kuin on liian myöhäistä.

Ja mitä Patrikiin tulee, etkö näe yhtäläisyyttä näihin kirjolaisiin? Samaa paapomista hekin saavat osakseen, ei vaadita mitään, osa ei liiku ihmisten ilmoilla ja ylipainoa on kirjolaisillakin. Näetkö asian eri lailla, koska toinen esitellään syrjäytyneenä ja toinen diagnoosin saaneena, vaikka heidän tilanteensa on samanlainen? Toinen herättää inhotusta, toinen myötätuntoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka toivoi  Topin jatkavan?

En minä. Hänet on jo nähty, ei olisi ollut enää tähän annettavaa. 

Minusta oli just kiva kun osallistujat olivat teinejä, ja toivottavasti ohjelmaa katsovat lasten/nuorten vanhemmat saavat jotain inspiraatiota omaan kasvatukseensa, jos on haasteita. 

Alaikäisiä osallistujia ei pitäisi olla ollenkaan tällaisissa sarjoissa. Myöhemmin voi kaduttaa, kun tuli avautuneeksi nuoruuden ongelmista, leimautuuhan tuossa joksikin valtakunnanautistiksi. Ja toisaalta, kenen teinin elämä on muutenkaan yhtä ruusuilla tanssimista, sarjassa menee pakostikin sekaisin kirjolaisuus ja normaalit teini-iän kuohunnat.

Anteeksi mutta miten Kionalla on Tourette? Eikö siihen kuulu tahattomia liikkeitä ja ääniä, en havainnut yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi mutta miten Kionalla on Tourette? Eikö siihen kuulu tahattomia liikkeitä ja ääniä, en havainnut yhtään?

Jaksossa 7 laittaa ruokaa ja siinä nähdään parin minuutin aikana jos jonkinlaista tic-oiretta. Jopa niin paljon että vaikuttaa vähän teatterilta

Kiva kun asialliset viestit jää johonkin automaattitarkistukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi mutta miten Kionalla on Tourette? Eikö siihen kuulu tahattomia liikkeitä ja ääniä, en havainnut yhtään?

Jaksossa 7 laittaa ruokaa ja siinä nähdään parin minuutin aikana jos jonkinlaista tic-oiretta. Jopa niin paljon että vaikuttaa vähän teatterilta

Typerää arvailla teatteriksi netissä kun ei voi tietää. Tic-oireita ja monia muitakin neurologisia ja mielenterveydellisiä oireita voi olla muiden vaikeaa ymmärtää. Jostain tuollainen oireilu kuitenkin johtuu, oli mitä oli. Itselläni ei ole mitään diagnoosia, mutta ahdistuneena usein vahingossa huudahdan jotain typerää itsekseni. Tietyt samat itseeni kohdistuvat lauseet toistuvat, mutta eivät ilmeisesti ole julkaisukelpoisia kun viesti ei tule näkyviin. Pystyn kyllä estämään tuon kesken lauseen jos ehdin tajuta mitä tapahtuu. Tuntuu, että ahdistus ikäänkuin kasvaa niin suureksi että tulee joku oikosulku... En tiedä onko tic-oireita mutta hullulta varmaan monen mielestä vaikutan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi mutta miten Kionalla on Tourette? Eikö siihen kuulu tahattomia liikkeitä ja ääniä, en havainnut yhtään?

Jaksossa 7 laittaa ruokaa ja siinä nähdään parin minuutin aikana jos jonkinlaista tic-oiretta. Jopa niin paljon että vaikuttaa vähän teatterilta

Typerää arvailla teatteriksi netissä kun ei voi tietää. Tic-oireita ja monia muitakin neurologisia ja mielenterveydellisiä oireita voi olla muiden vaikeaa ymmärtää. Jostain tuollainen oireilu kuitenkin johtuu, oli mitä oli. Itselläni ei ole mitään diagnoosia, mutta ahdistuneena usein vahingossa huudahdan jotain typerää itsekseni. Tietyt samat itseeni kohdistuvat lauseet toistuvat, mutta eivät ilmeisesti ole julkaisukelpoisia kun viesti ei tule näkyviin. Pystyn kyllä estämään tuon kesken lauseen jos ehdin tajuta mitä tapahtuu. Tuntuu, että ahd

Voihan sitä olla monenlaista. Ahdistusperäiset impulsiiviset reaktiot ei yleensä mene tic-oireiden kategoriaan.

Ohjelmassa esitetyt kompleksisemmat tic-oireet on kuitenkin tilastollisesti tosi harvinaisia, esimerkkinä keskisormien näyttäminen, samoin kuin tic-oireiden alkaminen lapsuuden jälkeen. Mutta kaikenlaista voi olla ja jotain kaiken taustalla varmasti on.

Tuo on kyllä asia, jota en ymmärrä, miksei tästä puhuta enemmän. Jotkut autistit/kirjolla olevat tekevät diagnoosistaan identiteetin. Autismi ammattina, kuten sarjan Kionalla tuntuu olevan. Koko elämä pyörii omien stimmailuje, ticsien ja maskaamisen ympärillä. Niistä puhutaan jatkuvasti. Kiona on kokonaan oma diagnoosinsa, kulkee ne laputkin kaulassaan. (En sano, etteikö ne laput olisi hyvä asia, mutta silti).



Tästä ei kehtaa missään oikein ääneen lausua, sillä omassakin kaveripiirissäni on ihmisiä, joiden lapset ovat kirjolla. Joka toisessa virkkeessä toistuu termi "kuormittua" jolla selitetään ihan kaikki. Eikö autisti ole koskaan laiska ja vastahakoinen? Hänkö on aina vain diagnoosinsa perusteella kuormittunut ja väsynyt?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä asia, jota en ymmärrä, miksei tästä puhuta enemmän. Jotkut autistit/kirjolla olevat tekevät diagnoosistaan identiteetin. Autismi ammattina, kuten sarjan Kionalla tuntuu olevan. Koko elämä pyörii omien stimmailuje, ticsien ja maskaamisen ympärillä. Niistä puhutaan jatkuvasti. Kiona on kokonaan oma diagnoosinsa, kulkee ne laputkin kaulassaan. (En sano, etteikö ne laput olisi hyvä asia, mutta silti).



Tästä ei kehtaa missään oikein ääneen lausua, sillä omassakin kaveripiirissäni on ihmisiä, joiden lapset ovat kirjolla. Joka toisessa virkkeessä toistuu termi "kuormittua" jolla selitetään ihan kaikki. Eikö autisti ole koskaan laiska ja vastahakoinen? Hänkö on aina vain diagnoosinsa perusteella kuormittunut ja väsynyt?

Sinä kiteytitkin tuossa hyvin niitä ajatuksia, joita minullekin nousi katsottuani koko sarjan eilen. Olen saanut asperger- ja ADHD (ADD)-diagnoosit vanhemmalla iällä (yli 40-vuotiaana). Diagnoosi tuntui elämäntilanteeseeni sopivalta, koska vanhempani aikoinaan tituleerasivat minua usein laiskaksi ja saamattomaksi. Jos olisin sanonut heille, että olen "kuormittunut", he olisivat kuolleet nauruun. Miten erottaa toisistaan "kuorimittuneisuus" ja "laiskuus"? Minä olen ikäni kärsinyt sosiaalisesta jännittämisestä ja siksi vältellyt paikkoja, jossa on ihmismassoja. Olisiko se sittenkin vain kuormittuneisuutta eikä jännitystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä asia, jota en ymmärrä, miksei tästä puhuta enemmän. Jotkut autistit/kirjolla olevat tekevät diagnoosistaan identiteetin. Autismi ammattina, kuten sarjan Kionalla tuntuu olevan. Koko elämä pyörii omien stimmailuje, ticsien ja maskaamisen ympärillä. Niistä puhutaan jatkuvasti. Kiona on kokonaan oma diagnoosinsa, kulkee ne laputkin kaulassaan. (En sano, etteikö ne laput olisi hyvä asia, mutta silti).



Tästä ei kehtaa missään oikein ääneen lausua, sillä omassakin kaveripiirissäni on ihmisiä, joiden lapset ovat kirjolla. Joka toisessa virkkeessä toistuu termi "kuormittua" jolla selitetään ihan kaikki. Eikö autisti ole koskaan laiska ja vastahakoinen? Hänkö on aina vain diagnoosinsa perusteella kuormittunut ja väsynyt?

 

Sinä kiteytitkin tuossa hyvin niitä ajatuksia, joita minullekin nousi katsottuani koko sarjan eilen. Olen saanut asperge

Sen erottaa siitä, että kun kuormittumista ei huomioi vuosiin, antaa tilanteiden mennä niin pitkälle, että säännöllisesti oksentaa/pyörtyy/menee tajuttomaksi, on koko hermosto paskana viisikymppisenä kehäraakkina. Kirjaimellisesti. Minutkin on diagnosoitu vasta nelikymppisenä, ja olen saanut konservatiivisen kasvatuksen kovassa kurissa, pakolla suorittanut _paljon_. Lopputulos on karu. En suosittele kokeilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä asia, jota en ymmärrä, miksei tästä puhuta enemmän. Jotkut autistit/kirjolla olevat tekevät diagnoosistaan identiteetin. Autismi ammattina, kuten sarjan Kionalla tuntuu olevan. Koko elämä pyörii omien stimmailuje, ticsien ja maskaamisen ympärillä. Niistä puhutaan jatkuvasti. Kiona on kokonaan oma diagnoosinsa, kulkee ne laputkin kaulassaan. (En sano, etteikö ne laput olisi hyvä asia, mutta silti).



Tästä ei kehtaa missään oikein ääneen lausua, sillä omassakin kaveripiirissäni on ihmisiä, joiden lapset ovat kirjolla. Joka toisessa virkkeessä toistuu termi "kuormittua" jolla selitetään ihan kaikki. Eikö autisti ole koskaan laiska ja vastahakoinen? Hänkö on aina vain diagnoosinsa perusteella kuormittunut ja väsynyt?

 

Sinä kiteytitkin tuossa hyvin niitä ajatuksia, joita minullekin nous

 

Mitä - eikö ABA-eheytyshoito siis tehoakaan autismiin 🙄

Missä Kionan isä? 

Isättömyys lyö matalaksi. Ulkopuolinen olo Varsinkin kuin vielä värillinen. 

Hulluja perheitä.