KIRJOLLA - 3.kausi OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Voisiko please joku nyt heti kertoa, mitä Aada tarkoitti ekassa jaksossa kertoessaan harrastuksistaan että harrastaa erilaistein leipäsettien kierrättämistä tjsp.

Tarkoittiko legosettejä? Yhdessä jaksossa ainakin isänsä oli ostanut kirpparilta kasan legoja, joista Aada sitten voisi koota ne alkuperäiset setit myytäväksi kirpparilla yksittäisinä, kaikki yhden alkuperäisen setin osat sisältävinä paketteina.

Kiona on kyllä feikki, luulen että vain esittää. Haluaa tuntea kuuluvansa johonkin yhteisöön ja olevansa erikoinen

En ole vielä katsonut tätä uusinta kautta, mutta edellisten kausien perusteella kokemus ohjelmasta ei ole ollut mikään paras. Kommentoin siis lapsena diagnosoidun nuoren aikuisen näkökulmasta. Se mikä sarjassa minua eniten häiritsee, on henkilöiden toiminnallisuus. On supersuorittajia, jotka ovat saavuttaneet enemmän kuin keskiverto neurotyypillinen. Koska totuushan neurokirjon häiriöistä on se, että valtaosalla elämä on sarjan tyyppeihin verrattuna aika erinäköistä. Kaikki eivät edes pysty maskaamaan ja syynä voi olla täysi itsetietoisuuden puute. Hesarissa olevan artikkelin mukaan poikkeuksellista älykkyyttä on autisteilla noin 10 %. Oman kokemukseni mukaan olen epähygieeninen, normaalit sosiaaliset taidot puuttuvat, suurin osa asioista mitä aloitan jää kesken ja annan itsestäni käytöksen perusteella huomattavasti nuoremman vaikutelman. Aah miten hohdokasta.

Vierailija kirjoitti:

En ole vielä katsonut tätä uusinta kautta, mutta edellisten kausien perusteella kokemus ohjelmasta ei ole ollut mikään paras. Kommentoin siis lapsena diagnosoidun nuoren aikuisen näkökulmasta. Se mikä sarjassa minua eniten häiritsee, on henkilöiden toiminnallisuus. On supersuorittajia, jotka ovat saavuttaneet enemmän kuin keskiverto neurotyypillinen. Koska totuushan neurokirjon häiriöistä on se, että valtaosalla elämä on sarjan tyyppeihin verrattuna aika erinäköistä. Kaikki eivät edes pysty maskaamaan ja syynä voi olla täysi itsetietoisuuden puute. Hesarissa olevan artikkelin mukaan poikkeuksellista älykkyyttä on autisteilla noin 10 %. Oman kokemukseni mukaan olen epähygieeninen, normaalit sosiaaliset taidot puuttuvat, suurin osa asioista mitä aloitan jää kesken ja annan itsestäni käytöksen perusteella huomattavasti nuoremman vaikutelman. Aah miten hohdokasta.

Joo kyllähän nämä ohjelman nuoret on fiksuja ja hyvistä perheistä, heitä on tuettu paljon ja kasvatettu hyvin.

Näillähän kaikilla meni hyvin, paremmin kuin monilla 15-18v nuorilla nykyään. Kionallakaan ei kai lopulta oikein muuta ongelmaa ollut, kuin mielen kanssa tällä hetkellä haasteita ja lukion käymisessä sen vuoksi ongelmaa? Hänellä oli ohjelman perusteella hyvä koti ja hyvin tukena oleva äiti (äiti ilmeisesti pappi ja terapeutti, joten eväitä on), sosiaalista elämää ja ystäviä, rohkeutta ja lahjoja. Hän on vasta 18v ja tilanne nyt tuo, uskon että hänkin tulee pärjäämään myöhemmin ihan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Toivon että Kionalle järjestyis jotain hoitoa autismitutkimuksiin jonottaessa tai jopa ennen niiden aloittamista. Oli autismia tai ei, niin sosiaalinen toimintakyky ja jaksaminen tuskin sillä kohenee että on lähinnä kotonaan ja tuottaa "stimmataan yhdessä" "mun nepsymatka" tyyppistä oirekeskeistä vammaisaktivismia tiktokiin/instaan/youtubeen. Hänen tarinassa sarjassa nousi enemmän teemaksi nuorten raju psyykkinen oireilu, koulupudokkuus ja somen vaikutus näihin, kuin se itse hypoteettinen kirjolla oleminen. 

Hänestä ollut näköjään jo juttua ylellä viime syksynä ja näyttää siinä arkirutiiniaan johon kuuluu päivittäin stimmailua, ADHD-aikaa ja NSDR-aikaa ihan paperiaikatauluun kirjattuna.

Tuo someaktivismi on varmaankin ohi menevä vaihe, joka pitää nyt nuorta jollain tavalla kiinni laumassa/yhteiskunnassa. Parempi ennuste tuosta on kuntoutua, kuin jos mökkiytyisi vain videopelien ääreen ilman sosiaalisuutta ympäristöönsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kionalla oli ennen tiktok-tili, jossa oli ihan normaali. Sitten katosi hetkeksi ja tuli takaisin autismivaikuttajana. Toki kyse voi olla oikeasti unmaskauksestakin, mutta aiemmat videot nähneenä, jäi vähän kummallinen kuva. Ihan varmasti ainakin osa piirteistä on diagnoosilistasta omaksuttua, vaikka onkin ihan selvää, että haasteita hänellä on.

Mietin, että onko hänestä tullut tuollainen autistisen oloinen tuon uupumuksen myötä? Hänen äitinsähän sanoi, että uupumuksen myötä Kionan toimintakyky romahti.

Tuossa ohjelmassa Kiona tuntuu eniten sellaiselta strereotypiselta autistilta, mutta vaikeahan sitä on tietysti tietää mistä se johtuu.

Itselläni on lähipiiristä kokemus nuoresta, josta tuli masennuksen myötä autistisen oloinen ja autistisia piirteitä olemiseen sekä käytökseen, mutta vaikea sanoa onko se masennuksesta johtuvaa, vai masentuiko ja uupuiko hä

Se on ihan fakta että uupumus voi vahvistaa autistia piirteitä henkilöllä jolla on autismi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ympäristöön panostaminen auttaisi tosi montaa noista paljon. Turhan tavaran karsiminen ja kodin pitäminen siistimpänä ja jopa minimalistisena auttaa aika paljon ylikuormitukseen, neurotyypillisilläkin. Toki alkupanostus on haastava, mutta jos sen yli pääsee, apu on valtava. Kionan tekemät harjoitukset ovat myös esimerkki siitä, miten itseään voi auttaa.

Kenellä heistä on ympäristössä turhaa tavaraa? Ymmärrätkö, että esimerkiksi kulttuurin ja taiteen akateemisilla on eri tyyppinen estetiikka kuin ekonomeilla?

Ja ylipäätään ihmisillä, ei kaikki halua sitä sun minimalistista kotia, missään nimessä. 

Kaikilla noista on ylimääräistä tavaraa tasoilla jne, eikä erityisen siistiä. Ei kyse ole mistään estetiikasta, vaan siitä että tavaran vähentäminen helpottaa aistikuormitusta ja myö

Ei ole sinun asiasi määritellä mikä on jollekin muulle turhaa tavaraa.

Yksi Kionan ongelmista on isättömyys ja äitikin vaikuttaa stereotyyppiseltä "seikkailijalta" batiikkinoitakoruineen, kehitysmaavaatteineen ja afrikkasisustuksineen. Onkohan isä ollut ikinä kuvioissa?

Vierailija kirjoitti:

Yksi Kionan ongelmista on isättömyys ja äitikin vaikuttaa stereotyyppiseltä "seikkailijalta" batiikkinoitakoruineen, kehitysmaavaatteineen ja afrikkasisustuksineen. Onkohan isä ollut ikinä kuvioissa?

Ei ole mikään "seikkailija". On kouluttautunut opettajaksi ja sen jälkeen teologian maisteriksi. Työskentelee pappina. On ollut naimisissa tyttärensä isän kanssa.

Jos tykkää värikkäistä asioista ja on taiteellinen, ei tarkoita sitä, että elämä ei olisi hallinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoit

Ei ole sinun asiasi määritellä mikä on jollekin muulle turhaa tavaraa.

No onhan tuo hyvä pointti, että ympäristöllä ja toimintatavoilla ON merkitystä. Paitsi niiden nepsyjen mielestä, joiden mukaan nepsyys on 100% synnynnäistä, sille ei voi tehdä mitään, ja yhteiskunnan pitäisi kustantaa tukitoimet.

Noilla menee hyvin, en tajua miksi heidän pitäisi alkaa muuttamaan ympäristöään kun ongelmaa ei ole? Pärjäävät piirteidensä kanssa, ja itsetuntemus vaikuttaa hyvältä.

Ainoa jolla oli tällä hetkellä massiivisia toiminnallisia haasteita oli Kiona, mutta hänkin teki niitä harjoitteitaan eikä heidän kotona edes ollut mitään kirjoja, pikkulegoja tai muita asioita ympäriinsä. Sitäpaitsi eiköhän sielläkin ole kotona otettu huomioon näitä asioita sen verran kuin on tarpeen ja millaisia tarpeita lapsella on.. 

Lisäksi joillain auttaa toiminnallisuuteen nimenomaan se, että asiat on esillä. Kaikki mikä on piilossa, on piilossa ja jää sinne. 

Olipa heppoinen tuotantokausi. Taisi taas kerran mennä katsojien kalastelu ja loppurahastus överiksi. Juurihan se kakkoskausikin tuli ja nyt tämä. Jos jatkoa tulee, niin mukaan enemmän syvyyttä ja persoonallisempia ihmisiä. Noista kaikki vaikuttaa lähinnä perinteisiltä angstisilta teineiltä.

Vierailija kirjoitti:

Olipa heppoinen tuotantokausi. Taisi taas kerran mennä katsojien kalastelu ja loppurahastus överiksi. Juurihan se kakkoskausikin tuli ja nyt tämä. Jos jatkoa tulee, niin mukaan enemmän syvyyttä ja persoonallisempia ihmisiä. Noista kaikki vaikuttaa lähinnä perinteisiltä angstisilta teineiltä.

Aika äärimmäisen neutraalisti käyttäytyviä ja super hillittyjä teinejä tunnet, jos nuo on mielestäsi angstisia :D 

Tässä on pakko tehdä vertailua toisen elämänhallintaongelmaisia käsittelevän sarjan, Logged in, kanssa. Logged inissä henkilöt olivat syrjäytyneitä, kököttivät enimmäkseen kotona tietokoneen ja pelien parissa. Työkkäri ja Kela olivat ne ns. auttavat tahot, joiden toimien toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni näiden Logged in ja Kirjolla -tyyppien ero ei oikeasti ole kovin suuri. Elämänhallinta ja tulevaisuuden näkymät eivät kummankaan sarjan hahmoilla ole kovin hyvät, mutta Kirjolla henkilöt saavat selkeästi enemmän tukea vanhemmiltaan ja ammattilaisilta.

Kuinka moni itsensä kanssa hukassa oleva nuori ajautuu komeroitumaan kotiinsa, koska vanhemmilla ei ole halua tai kykyä tukea lastaan? Ja toisaalta, kuinka moni nuori saa ihan normaaleille kasvukivuilleen ja omalle persoonallisuudelle poikkeavuuden diagnoosin, koska vanhemmat ulkoistavat kasvatusvastuunsa psykologeille ja kuraattoreille? Näissä sarjoissa käsitellään ääripäitä, jotka kuitenkin paradoksaalisesti ovat lähellä toisiaan, toiset ovat heitteillä ja toisille tasoitetaan tietä ihan loputtomiin. Eroa on myös siinä, miten heidät on opetettu sanoittamaan oloaan. Toiset puhuvat sujuvasti opittua psykopuhetta, on stimmailua, ekkoja ja kuormitusta ja uupumusta. Toiset taas jäävät ehkä ilman apua juuri siksi, etteivät osaa pyytää sitä oikeilla sanoilla.

Tosin Logged inin tyypit olivat sen verran vanhempia, että asuivat omillaan. Näistä Kirjolla henkilöistä voi tulla ihan samanlaisia hikkyjä, jahka muuttavat omilleen ja joutuvat hoitamaan asiansa Kelan kanssa. Kummassakin sarjassa on surullisia tarinoita, joihin ei ole mitään helppoa ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on pakko tehdä vertailua toisen elämänhallintaongelmaisia käsittelevän sarjan, Logged in, kanssa. Logged inissä henkilöt olivat syrjäytyneitä, kököttivät enimmäkseen kotona tietokoneen ja pelien parissa. Työkkäri ja Kela olivat ne ns. auttavat tahot, joiden toimien toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni näiden Logged in ja Kirjolla -tyyppien ero ei oikeasti ole kovin suuri. Elämänhallinta ja tulevaisuuden näkymät eivät kummankaan sarjan hahmoilla ole kovin hyvät, mutta Kirjolla henkilöt saavat selkeästi enemmän tukea vanhemmiltaan ja ammattilaisilta.

Kuinka moni itsensä kanssa hukassa oleva nuori ajautuu komeroitumaan kotiinsa, koska vanhemmilla ei ole halua tai kykyä tukea lastaan? Ja toisaalta, kuinka moni nuori saa ihan normaaleille kasvukivuilleen ja omalle persoonallisuudelle poikkeavuuden diagnoosin, koska vanhemmat ulkoistavat kasvatusvastuunsa psykologeille ja kuraattoreille? Näissä sarjoissa käsitellään ääripä

Mieti sä oot niiiin ärsyyntynyt nuista Kirjolla-sarjan hyväosaisista ja älykkäistä autistinuorista, että näit vaivaa kirjoittaaksesi noin pitkän viestin bullshittiä :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on pakko tehdä vertailua toisen elämänhallintaongelmaisia käsittelevän sarjan, Logged in, kanssa. Logged inissä henkilöt olivat syrjäytyneitä, kököttivät enimmäkseen kotona tietokoneen ja pelien parissa. Työkkäri ja Kela olivat ne ns. auttavat tahot, joiden toimien toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni näiden Logged in ja Kirjolla -tyyppien ero ei oikeasti ole kovin suuri. Elämänhallinta ja tulevaisuuden näkymät eivät kummankaan sarjan hahmoilla ole kovin hyvät, mutta Kirjolla henkilöt saavat selkeästi enemmän tukea vanhemmiltaan ja ammattilaisilta.

Kuinka moni itsensä kanssa hukassa oleva nuori ajautuu komeroitumaan kotiinsa, koska vanhemmilla ei ole halua tai kykyä tukea lastaan? Ja toisaalta, kuinka moni nuori saa ihan normaaleille kasvukivuilleen ja omalle persoonallisuudelle poikkeavuuden diagnoosin, koska vanhemmat ulkoistavat kasvatusvastuunsa psykologeille ja kuraatt

Luetun ymmärtäminen jne. Kauniisti osaat jäsennellä ja ilmaista ajatuksiasi.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on pakko tehdä vertailua toisen elämänhallintaongelmaisia käsittelevän sarjan, Logged in, kanssa. Logged inissä henkilöt olivat syrjäytyneitä, kököttivät enimmäkseen kotona tietokoneen ja pelien parissa. Työkkäri ja Kela olivat ne ns. auttavat tahot, joiden toimien toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni näiden Logged in ja Kirjolla -tyyppien ero ei oikeasti ole kovin suuri. Elämänhallinta ja tulevaisuuden näkymät eivät kummankaan sarjan hahmoilla ole kovin hyvät, mutta Kirjolla henkilöt saavat selkeästi enemmän tukea vanhemmiltaan ja ammattilaisilta.

Kuinka moni itsensä kanssa hukassa oleva nuori ajautuu komeroitumaan kotiinsa, koska vanhemmilla ei ole halua tai kykyä tukea lastaan? Ja toisaalta, kuinka moni nuori saa ihan normaaleille kasvukivuilleen ja omalle persoonallisuudelle poikkeavuuden diagnoosin, koska vanhemmat ulkoistavat kasvatusvastuunsa psykologeille ja kuraattoreille? Näissä sarjoissa käsitellään ääripä

Sulla on sana hallussa. Olen samaa mieltä. Osui eniten tuo "toiset puhuvat sujuvasti opittua psykopuhetta, on stimmailua, ekkoja ja kuormitusta ja uupumusta. Toiset taas jäävät ehkä ilman apua juuri siksi, etteivät osaa pyytää sitä oikeilla sanoilla." Luulenpa että olet monella tapaa asian ytimessä.

Itsekin kirjolaisen äitinä ja toisaalta alan ammattilaisena olen miettinyt juuri tuota, että kuinka moni oikeasti jää ilman apua jos ei ole sanoja tai voimavaroja avun hakemiseen. Valitettavasti sitä pitää monesti voimavarojen äärirajoillani osata itse pyytää ja vaatia, uudelleen ja uudelleen ennen kuin saa. 

 

Kommentti sarjaan: Sarjan nuoret vaikuttavat ihanilta jokainen, jokainen omalla tavallaan Kirjolla ja kertovat jotain omalla tavallaan. Ja lisää erilaisia kirkollisia on sarjan ulkopuolella. Samanlaisia meistä ei ole kukaan, ei neurotyypillisistä eikä kirjolaisista, eikä sen kummemmin oikealla tai väärällä tavalla sellaisia kuin on. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä on pakko tehdä vertailua toisen elämänhallintaongelmaisia käsittelevän sarjan, Logged in, kanssa. Logged inissä henkilöt olivat syrjäytyneitä, kököttivät enimmäkseen kotona tietokoneen ja pelien parissa. Työkkäri ja Kela olivat ne ns. auttavat tahot, joiden toimien toimivuudesta voi olla montaa mieltä. Mielestäni näiden Logged in ja Kirjolla -tyyppien ero ei oikeasti ole kovin suuri. Elämänhallinta ja tulevaisuuden näkymät eivät kummankaan sarjan hahmoilla ole kovin hyvät, mutta Kirjolla henkilöt saavat selkeästi enemmän tukea vanhemmiltaan ja ammattilaisilta.

Kuinka moni itsensä kanssa hukassa oleva nuori ajautuu komeroitumaan kotiinsa, koska vanhemmilla ei ole halua tai kykyä tukea lastaan? Ja toisaalta, kuinka moni nuori saa ihan normaaleille kasvukivuilleen ja omalle persoonallisuudelle poikkeavuuden diagnoosin, koska vanhemmat ulkoistavat kasvatusvastuunsa psykologeille ja kuraattoreille? Näissä sarjoissa käsitellään ääripä

Logged inin kaikki hahmot olivat miespuolisia, kuten suurin osa hikkyistä muutenkin. Ei nuorten miesten syrjäytyminen kiinnosta yhteiskuntaa millään tasolla niin kauan kun eivät aiheuta ongelmia ulkopuolisille. Minimi toimeentulo maksetaan, että pysyvät hengissä ja mitään oikeaa kuntoutusta ei tarjota, vaikka osaisivatkin ongelmiaan sanoittaa. Jos tulee sota tms. niin sitten kelpaavat tykinruoaksi tietysti, kuten vangit, päihdeongelmaiset ja muut paarialuokkalaiset.