Onko totta että miehet ei pyri iskemään erityisen kauniita naisia vaan niitä joiden kanssa todennäköisimmin onnistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmassa työporukassa oli yksi aivan poikkeuksellisen upea nuori naisenalku. Häntä lähestyttiin ihan koko ajan baarissa mutta ei koskaan mukavien miesten vaan lipevien ja yli-itsevarmojen miesten toimesta. Lopulta hän lopetti baarissa käymisen kun feikkisormuskaan ei lopettanut jatkuvaa häirintää. Kerran esim kaksi jantteria otti hänen baarijakkarasta kiinni ja kantoi naisen jakkaroineen omaan pöytäänsä. Sääliksi kävi lopulta koska illat on vain jatkuvaa lähentelyä ja pakkien antamista. Meille muille tuli mukavat tavallisetkin miehet juttelemaan mutta luultavasti vain saadakseen jutella hänen kanssa. Kaikki muut kuitenkin päätyi pitkään parisuhteeseen ja hän on somen mukaan vieläkin sinkku. 

Jotenkin surullinen tarina. Todellisuudessa tää hyvännäköinen oli kumminkin voittaja. Te muut jouduitte parisuhteeseen mahdollisesti sellasen kanssa joka ei teitä alunperinkää

Saimme kodit ja kauniit lapset, miehet jotka tekevät osuutensa ja kivan elämän. Voi kamalaa tätä meidän kohtaloa.

Ylipäätään ihmettelen että eikö ihminen voi olla onnellinen koskaan jos ei saa sitä maailman täydellisintä autoa, täydellisintä kotia tai täydellisintä työpaikkaa. Hieman surullinen ajatusmaailma ja johtaa oikeastaan siihen ettei kukaan maan päällä voisi olla onnellinen koska jossain on aina joku joka voisi olla kauniimpi/isompi/hienompi/arvokkaampi.

Vierailija kirjoitti:

"Tuosta hyvästä perheestä vielä. En tarkoittanut sillä niinkään, että perhe kylpisi rahassa vaan sitä, että on ehjä perhetausta. Harvaa miestä kiinnostaa nainen, jolla on joku isäsuhdeongelma, jota projisoidaan kaikkiin miehiin."

"Tulee kaikenlaista henkistä kuormaa ja tauhkaa mukana. Myös luokkanäkökulmasta työväenluokan asenneilmasto on vieraan tuntoinen."

 

Oletpa ennakkoluuloinen ja yksioikoinen. Avioeroperhe ei tarkoita automaattisesti isäsuhdeongelmia. Eivätköhän ihmiset saa sitäpaitsi jossain vaiheessa elämää ongelmansa käsiteltyä ja henkisen kuormansa jätettyä taakse. Mutta sinulle avioeroperheestä tai muuten "huonosta" taustasta tuleva nainen on ikuisesti damaged goods. Kaikki työväenluokkaisesta taustasta tulevat ihmiset eivät jaa perheensä asenneilmastoa. Mutta ethän sitä voi tietää, kun jo etukäteen kieltäydyt tutustumasta. 

Miksi tutustuisin, kun on parempiakin tarjolla?

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ja miehillehän ei pitänyt olla mitään merkitystä naisen koulutuksella ja ammatilla, vaan ainoastaan ulkonäöllä?"

No tuohan on ihan myytti. Varsinkin jos mies on itse yhtään paremmasta perheestä niin kyllä miehetkin katsovat tarkasti kehen haksahtavat.

Millä tavalla perhetausta pilaa muuten täydellisen naisen? Sen naisen kanssahan sinä seurustelet, etkä hänen sukunsa.

On kokemusta katkeroituneesta sisaruksesta, joka yrittää pilata suhteeni. Minulla löytyi sekä omalta että puolison puolelta tälläiset tapaukset aiheuttamaan parisuhteeseemme ylimääräistä draamaa ja kuormitusta.

Sinun tapauksessasi te seurustelettekin sukunne kanssa. Itse kierrän sukunsa kanssa naimisissa olevat ihmiset kaukaa, vahingosta viisastuneena. 

Sitä oman sukunsa puolelta tulevaa selkäänpuukotusta yrittävää on aika vaikea kiertää varsinkin ekalla kerralla kun tuo tulee yllätyksenä.

Puolison suhteen sama tilanne eli ongelma tuli esille vasta kun olimme jo olleet aikaa yhdessä.

Ihmissuhdeongelmia saa kun on ihmissuhteita. Yksinelävällä erakolla näitä ei ole. Itse valitsen mieluummin ihmissuhteet ja niihin liittyvät ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi myös löytyä siitä että kaikissa suosituissa yökerhoissa käy jonkun verran kaunottaria jotka eivät ole siellä lämpeämässä yhtään kenellekään. Pointti ilmeisesti vaan fiilistellä ihailevia katseita tai vertailla itseään muihin ja kokea että kuuluu paikan parhaimmannäköiseen eliittiin. Moni mies tunnistaa nämä tapaukset ja jättää rauhaan.

Miehenä komppaan tätä. Se syy miksi niitä todella kauniita naisia ei lähestytä helposti johtuu myös niitten vibasta - eivät usein anna katsekontaktia ja fiilis on sellanen "kylmä" ja jotenkin tyly. Riippuu ihan tilanteesta tietenkin, en itse ylipäätään ole koskaan noin vaan mennyt juttelemaan jossain baarissa tuntemattomalle naiselle... se tuntuu jotenkin niin feikiltä ja oudolta. Olen aina toivonut että naiset ottaisivat sitä ensikontaktia sillä naisilla on mielestäni valta koko tilanteessa.

"Sitten niitä kaunottaria lähestyvät vain erilaiset rajattomat ja estottomat rentut, jotka ovat tottuneet "häpäisemään" itseään julkisesti muutenkin ja joita eivät pakit liikuta."

Nyt tuli tuossa vastaus kysymykseen, joka on askarruttanut minua pitkään. Elävästi tunnistan tämän jutun, mutta jotenkin hyvä lukea vahvistus.

Vierailija kirjoitti:

Miksi en saisi vaatia kaunista naista. Antakaa minulle edes mahdollisuus. 

T. Kilttimies

Ainahan sitä vaatia saa, mutta jääkö sulle mitään kuormasta? Se on toinen juttu ;)

T.Alfa

Luulen että tuo yllä oleva (jota en jaksa lainata kun tulee oudosti) kuvaa yllättävän monien miesten ajattelutapaa. Ei (monet) miehet ole sen kiinnostuneempia niiden kauniiden naisten ajatuksista ja persoonasta kuin tavallisten näköistenkään. Naiselle leperrellään jotain mitä kuvitellaan että nainen haluaisi kuulla, tai sitten sitä mitä itse haluaisi kuulla. Kunhan on joku nainen, ja mielellään korkealla omassa asteikossa, yleensä ulkonäkö ensimmäisenä. Ei ne miehet ole kiinnostuneita muiden miesten ajatuksista tai seurasta sen enempää. Se on vain sitä että kuinka pitkälle pääsee siinä pelissä jota päänsä sisällä pelaa.

"Kirjoittaja tarkoitti, että ylimielisellä ja epäkypsällä pumpulissa kasvaneella ei ole henkisesti paljoakaan annettavaa suhteelle. Hyvä, että olet kuitenkin löytänyt kaltaistasi seuraa, joille sinäkin kelpaat siitä huolimatta. "

Miten voi päätellä, että ehjässä perheessä kasvanut on pumpulissa kasvanut?

Toiseksi, millä perusteella pumpulissa kasvanut on ylimielinen ja epäkypsä?

Kummallisia johtopäätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi myös löytyä siitä että kaikissa suosituissa yökerhoissa käy jonkun verran kaunottaria jotka eivät ole siellä lämpeämässä yhtään kenellekään. Pointti ilmeisesti vaan fiilistellä ihailevia katseita tai vertailla itseään muihin ja kokea että kuuluu paikan parhaimmannäköiseen eliittiin. Moni mies tunnistaa nämä tapaukset ja jättää rauhaan.

 

Miehenä komppaan tätä. Se syy miksi niitä todella kauniita naisia ei lähestytä helposti johtuu myös niitten vibasta - eivät usein anna katsekontaktia ja fiilis on sellanen "kylmä" ja jotenkin tyly. Riippuu ihan tilanteesta tietenkin, en itse ylipäätään ole koskaan noin vaan mennyt juttelemaan jossain baarissa tuntemattomalle naiselle... se tuntuu jotenkin niin feikiltä ja oudolta. Olen aina toivonut että naiset ottaisivat sitä ensikontaktia sillä naisilla on mielestäni valta koko tilanteessa.

Kauniin naisen on pakko olla potentiaalisissa iskutilanteissa tyly koska miehille iskee todella helposti sellainen delulu, jossa hymyily tai juttelu tulkitaan kiinnostukseksi. Kun mies huomaa olleensa väärässä, niin se saattaa alkaa ilkeäksi tai joskus jopa uhkaavaksi. Kukaan nainen ei tiedä etukäteen kohtaako kivan tyypin vai potentiaalisen vainoojan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuosta hyvästä perheestä vielä. En tarkoittanut sillä niinkään, että perhe kylpisi rahassa vaan sitä, että on ehjä perhetausta. Harvaa miestä kiinnostaa nainen, jolla on joku isäsuhdeongelma, jota projisoidaan kaikkiin miehiin."

"Tulee kaikenlaista henkistä kuormaa ja tauhkaa mukana. Myös luokkanäkökulmasta työväenluokan asenneilmasto on vieraan tuntoinen."

 

Oletpa ennakkoluuloinen ja yksioikoinen. Avioeroperhe ei tarkoita automaattisesti isäsuhdeongelmia. Eivätköhän ihmiset saa sitäpaitsi jossain vaiheessa elämää ongelmansa käsiteltyä ja henkisen kuormansa jätettyä taakse. Mutta sinulle avioeroperheestä tai muuten "huonosta" taustasta tuleva nainen on ikuisesti damaged goods. Kaikki työväenluokkaisesta taustasta tulevat ihmiset eivät jaa perheensä asenneilmastoa. Mutta ethän sitä voi tietää, kun jo etukäteen kieltäydyt tutustumasta. 

Kyse olikin nyt muutoin täydellistä naisesta, jonka torjut tuon syyn takia. Et vaikuta tosin kovin tasokkaalta itse, joten tuskin sitä täydellistä naista saisitkaan. Parempi sanoa en olisi huolinutkaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Tästä syystä joku juoppo artisti voi olla haluttu puoliso."

Juoppo artisti kiinnostaa tiettyä aika pientä osuutta naisista joilla on joku ylikorostunut hoiva- ja pelastusvietti. Suurinta osaa naisista he eivät innosta.

Juoppo artisti on täysi paradoksi. Taideala on niin pieni ja kilpailtu, että siinä loppuvat työt ja keikat siltä ensimmäisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi en saisi vaatia kaunista naista. Antakaa minulle edes mahdollisuus. 

T. Kilttimies

Kilttimies vaatii. Kiltti mies ei vaadi. Välilyönnillä on väliä välillä jopa lyönnin verran. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy voi myös löytyä siitä että kaikissa suosituissa yökerhoissa käy jonkun verran kaunottaria jotka eivät ole siellä lämpeämässä yhtään kenellekään. Pointti ilmeisesti vaan fiilistellä ihailevia katseita tai vertailla itseään muihin ja kokea että kuuluu paikan parhaimmannäköiseen eliittiin. Moni mies tunnistaa nämä tapaukset ja jättää rauhaan.

 

Miehenä komppaan tätä. Se syy miksi niitä todella kauniita naisia ei lähestytä helposti johtuu myös niitten vibasta - eivät usein anna katsekontaktia ja fiilis on sellanen "kylmä" ja jotenkin tyly. Riippuu ihan tilanteesta tietenkin, en itse ylipäätään ole koskaan noin vaan mennyt juttelemaan jossain baarissa tuntemattomalle naiselle... se tuntuu jotenkin niin feikiltä ja oudolta. Olen aina toivonut että naiset ottaisivat sitä ensikontaktia sillä nais

"Kauniin naisen on pakko olla potentiaalisissa iskutilanteissa tyly koska miehille iskee todella helposti sellainen delulu, jossa hymyily tai juttelu tulkitaan kiinnostukseksi. Kun mies huomaa olleensa väärässä, niin se saattaa alkaa ilkeäksi tai joskus jopa uhkaavaksi. Kukaan nainen ei tiedä etukäteen kohtaako kivan tyypin vai potentiaalisen vainoojan."

Sen minä kyllä ymmärrän ja se on mielestäni todella loogista, kommenttini "tarkoitus" olikin vain valottaa sitä perimmäistä syytä miksi näitä todella kauniita naisia ei noin vaan lähestytä helposti.



Itse hämmentyisin jos kaunis nainen hymyilisi minulle :) sillä en ole tottunut siihen.

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin tykkään enemmän vähemmän tällätyistä kasvoista. Yleensä ovat oikeasti kauniimpia kun näkee että ei ole vedetty överiksi esim. tekoripsillä. 

Et taida edes tietää miten ja miten huomaamattomasti naiset meikkaavat. Se pakkelinaama isoilla tekoripsillä ei osaa meikata, se onkin eri asia. Näitä(kin) on Suomessa paljon. 

Kauniin naisen on pakko olla potentiaalisissa iskutilanteissa tyly koska miehille iskee todella helposti sellainen delulu, jossa hymyily tai juttelu tulkitaan kiinnostukseksi. Kun mies huomaa olleensa väärässä, niin se saattaa alkaa ilkeäksi tai joskus jopa uhkaavaksi. Kukaan nainen ei tiedä etukäteen kohtaako kivan tyypin vai potentiaalisen vainoojan.

Tämä. Miehet kuvittelevat että perusystävällisyys on kiinnostuksen osoitus vaikkei ole. Miehet eivät itse koskaan vaivaudu olemaan peruskohteliaita epäkiinnostaville naisille.

Kaikki miehet eivät edelleenkään ole samanlaisia ja käytös riippuu paljon siitä, että millä tarkoituksella, jos millään, mies on liikenteessä. Jos tavoite on vain saada baarista yhden illan seuraa eli suomeksi nainen sänkyyn illan päätteeksi, niin kokeneempi mies saattaa jopa vaihtaa naista hieman arkisemman näköiseen kaverinsa kanssa.

Todella kauniit saavat jatkuvaa huomiota. Minulla on pari todella kaunista ystävää (serkukset, joillekin vaan geenilotto on hymyillyt...) ja molemmat tuntuvat jopa aika turhautuneilta kun eivät saa olla rauhassa. 

Molemmat aivan supermallikauniita, hätkähdyttäviä jopa. Ja myös ihania ihmisiä ja ystäviä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikaisemmassa työporukassa oli yksi aivan poikkeuksellisen upea nuori naisenalku. Häntä lähestyttiin ihan koko ajan baarissa mutta ei koskaan mukavien miesten vaan lipevien ja yli-itsevarmojen miesten toimesta. Lopulta hän lopetti baarissa käymisen kun feikkisormuskaan ei lopettanut jatkuvaa häirintää. Kerran esim kaksi jantteria otti hänen baarijakkarasta kiinni ja kantoi naisen jakkaroineen omaan pöytäänsä. Sääliksi kävi lopulta koska illat on vain jatkuvaa lähentelyä ja pakkien antamista. Meille muille tuli mukavat tavallisetkin miehet juttelemaan mutta luultavasti vain saadakseen jutella hänen kanssa. Kaikki muut kuitenkin päätyi pitkään parisuhteeseen ja hän on somen mukaan vieläkin sinkku. 

Jotenkin surullinen tarina. Todellisuudessa tää hyvännäköinen oli kumminkin voittaja. Te muut jouduitte parisuhteeseen mahdollisesti sellasen kanssa joka ei teitä alunperinkää

Mutta kai nuo miehet kuitenkin ymmärtää, että ei heillä olisi koskaan rahkeet riittäneet niihin halutuimpiin naisiin? Olisko noiden miesten siis parempi ollut jäädä peräkammaripojiksi/ yksin runkkaamaan por*nolle?  Eikä ole ollenkaan sanottu, että se kaunis nainen olisi tuonut onnen miehen elämään. Ehkä se olisi tuonut sairaaloisen mustasukkausuuden ja omistamisen halun ja johtanut lopulta vaikka mihin ikävää loppuun. Mies ei ehkä olisi onnellinen, kun kaikki miehet kuolaisi hänen vaimoaan. 

Mies vois olla hyvinkin onneton. 

Ja oikeasti, harva edes haluaa sitä kaikkien huomioivaa naista/miestä. Itse näin introverttinä ole oikein onnellinen siitä, ettei kukaan huomoi puolisoakaan, kun hän ei ole mikään George  Clooney vaan ihan tavallisen hyvännäköinen tyyppi. 

Ei elämän onni riipu puolison ulkonäöstä vaaan ihan jostakin muusta. 

Sinua voi lähinnä sääliä, kun miettii miten pinnallinen ajatusmaailama sinulla on. 

Todellisuudessa se hyvännäköinen ei aina voita. Vai onkomielestäsi voittamista  se, kun  Elizabeth Taylor oli naimisissa sen  8 kertaa? Minusta ei.  

Mutta ehkä meille ihmisille "voittaminen" ihmissuhteissa tarkoittaa eri asioita. 

"Te muut jouduitte parisuhteeseen mahdollisesti sellasen kanssa joka ei teitä alunperinkään ees halunnut"

Sen huomaa kyllä aika nopeasti jos toinen ei oikeasti halua olla yhdessä. 

Tuskin minä olen koskaan ollut mieheni unelmanainen ulkonäöllisesti, kuten hänkään ei ole minun unelmamieheni puhtaan ulkonäöllisesti. Mutta me rakastuimme toisiimme aidosti ja silloin sellaiset unelmat unohtuvat ja se valittu kumppani tuntuu juuri siltä jonka halusikin eikä ketään muuta.

Mutta turha teille on näitä rakkauksia selittää kun ne eivät teidän maailmaanne selvästikään kuulu.

Uskon siihen että parisuhde sekä lähisuhde väkivaltaa on siksi niin paljon että päädytään yhteen ihmisten kanssa joihin ei alunperinkään kokenut viehättyvyyttä tai muutakaan vetoa. Tyydytään häneen joka on suostunut sun kanssa yhteen. Mennään sillä kaavalla kun oletetaan että näin mun kuuluu olla onnellinen. Sitten puretaan katkeruutta siihen toiseen vaikka ollaankin pettyneitä siihen ettei kuunneltu itseään alunperinkään. Tuossa tilanteessa ei valitettavasti erota vaan mennään terapiaan ihmettelemään miksi näin..