Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäisenä on ensimmäinen muistosi lapsuudesta?
Vauva-aikaamme emme muista mutta missä iässä alkaa olla sinun ensimmäisiä muistoja? Minun eka muisto on 2-vuotiaana laivamatkalta Tukholmaan. Se kun kävelimme laivan kannella ja pelkäsin tuulen vievän minut mereen. Olin silloin vasta 2 -vuotias.
Kommentit (248)
Muistan kuinka 2 -vuotiaana jouduin sairaalaan ja samalla päivien ajaksi eroon vanhemmistani. Sairaala oli eri paikkakunnalla kaukana kotoa. Siellä oli ainakin yksi ilkeä sairaanhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liukastuin ja löin pääni. Jouduin sairaalaan tikattavaksi ja muistan vieläkin hoitajat kasvot. Olin 3-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alle 3v mullakin, jokunen muistikuva. Yksi oli kun äidin kanssa talvella tehtiin kerrostalon takapihalle lumeen polkuja ja toinen, kun päiväkotimatkalla leikin lätäköissä ja äiti hoputti vieressä. Kolmannessa muistikuvassa testasin, miltä talvisen puhelinkopin seinä tuntuu huulia vasten (ei hyvä idea, jäädyin suustani siihen kiinni ja muistan, että huulista tuli sitten verta).
Harvinaistahan se on, että ennen 3 vuoden ikää tapahtuneita asioita muistaa.
Tämän alle 3vuotiaan jutun minäkin "muistan" leikkipuistosta kun pakkasella kieleni tarttui liukumäen yläkaiteeseen . Äiti kertoo tarinaa että täytin juuri joulukuussa 3v. En tiedä muistaisinko itse nyt enää koko tapausta jos sitä tarinaa ei kerrottas lapsille joka talvi. Mutta muistin kyllä pitkään sen puistopäivän.
Tuosta tuli lapsuusmuisto mieleen, tosin olin varmaan jo vähintään 4 -vuotias, ehkä vanhempikin joskus 1978 - 1981 välillä, kun kerrostalon leikkikentällä yksi poika yllytti talviaikaan koskemaan kielellä metallisten tikapuiden reunarautaa. Juuri äskettäin olin varmaan televisiossa nähnyt jonkun tietoiskun tai jonkun ohjelman, missä oli tehty samallalailla ja kieli jäätynyt tietysti kiinni siihen rautaan, ja niinpä sanoin että en laita kieltä siihen kun se jäätyy kiinni. Yllyttäjä sitten luopui yllytyksestään ainakin minun kohdalla, en tiedä oliko saanut jonkun muun huijattua kielestään kiinni niihin tikkaisiin.
Tällaiset tempaukset on tietysti olleet omiaan herättämään epäluottamusta kaikkia ihmisiä kohtaan...
Otaksun olleeni toisella vuodella, kun kävelemään opetellessani otin tukea tuolista ja äiti sanoi: "Ei". Ensimmäisen kerran ymmärsin puhetta.
Muistan muutaman välähdyksen ulkomaanmatkalta kun olin 2-vuotias, pian 3. Muistossa on lähinnä paikka ja tietty tuoksu. Moni muisto on saattanut tulla valokuvasta tai jonkun kertomana, mutta uskon tuoksun perusteella olevan ihan todellinen oma muisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun näin tunnelin päässä valoa ja työnnyin äidin haarovälistä ulos. Kätilö oli iso lihava nainen ja lääkärillä oli parta ja viikset. Itkuksihan se meni saman tien ja muistan kuinka paleli niin perkeleesti.
XD jotkut varmaa muistaa syntymisensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3-vuotiaana; muistan väläyksiä isäni 50v. syntymäpäivien tiimoilta.
Tai sitten olet vaan katsellut valokuvia näistä ja kuvitellut muistavasi.
Nimenomaan siitä on kysymys. Valemuisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun kaverien kesken uiskenneltiin isän kasseissa ja vitsailtiin että joku meistä joutuu joko talouspaperiin, vessanpyttyyn tai sitten joutuu syntymään Suomeen. Kun saatiin tieto missä maassa eletään, multa se meni jotenkin ohi, ja niinpä päädyinkin syntymään Suomeen, ihmettelinkin jo miten helposti kävi se kilpauinnin voitto munasoluun... eräitä ui jopa kauhuissaan vastavirtaan että me ei ainakaan haluta sinne jääkylmään verohelvettiin.
Vierailija kirjoitti:
Varhaisin muistikuvani on se, kun putosin isovanhempieni kotona yläkerrasta tullessani raput alas. Olin ollut päiväunilla yläkerrassa ja herännyt ja tullut sitten kierien ne raput alas (se siitä teoriasta, että lapsi oppisi kulkemaan rapuissa ennen kuin oppii kävelemään). Muistan, kuinka mummo tuli keittiöstä vastaan ja kauhistuneena ojensi käsiään (ja muistan, mitä hän sanoi). Olin noin 1,5v, koska sen jälkeen en enää nukkunut päiväunia yläkerrassa, vaan alakerrassa, ja sit kun olin 2v, muutettiin omaan kotiin. Ja alle vuoden ikäisenä asuimme toisessa mummolassa.
Tämän lisäksi minulla on erittäin varhainen "kehomuisto" imetyksestä. Se muisto -tunne, fyysinen tila, tulee joskus kun olen turvallisessa tilassa nukahtamassa. Tajusin vasta omaa esikoista imettäessäni, mikä se oli; imen äitini rintaa, lämmin maito+nänni osuu kitalakeeni ja olen raukea, nukahtamassa, kaikki on hyvin ja minulla on lämmin, olen turvassa. Äitini imetti minua 70-luvun alun lapseksi pitkään, noin 4kk.
Kummastakaan asiasta ei ole valokuvia eikä kukaan kertonut niistä.
Jotain 2v ja 3v välissä, muistan meidän kissan, se katosi alle vuoden ikäisenä.
Olin 4v, kun naapurimaassa asunut serkku tuli endimmöistä kertaa perheineen Suomeen. Tulimme hyvin toimeen, vaikkemme puhuneet samaa kieltä. Muistan hänen isomummonsa, joka puhui kolmatta, vierasta kieltä, mutta tämän mummon puheesta ymmärsin osan, koska oma mummoni puhui sitä samaa kieltä. Joo, mä olin varsinainen kielinero pienenä (no en todellakaan!) mut siinä vaiheessa siis ymmärsin, että on eri kieliä ja jotkut kielet on hyvin samanlaisia ja jotkut tosi erilaisia. Alle viisivuotiaana opin lukemaan itsekseni, kun pikkuveljeni syntyi, eikä äidillä ollut aikaa lukea minulle.
Minulla on ollut hyvä, turvallinen, onnellinen lapsuus. Siksi en ehkä muistakaan niin paljoa, koska kaikki on ollut tasaista ja hyvää, ehkä tylsääkin?
Voi se raukea, hyvä olo tulla muustakin kuin vain imetyksestä 😂 joku imetys fetissi sulla?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun alle kolmevuotiaina juotiin serkkupojan kanssa ensimmäiset humalat papan keskenkäyneestä kiljusta. Ajoin kurkkumopolla seinään ja serkku paskansi housuunsa.
Tää on paha XD
Ajoin vuoden ikäisenä potkupyörällä päin ukin lasiovea, joka näytti auringonvalossa kuin portilta toiseen maailmaan. Muistan kuinka ukki kertoi tämän minulle kun olin 3-vuotias ja siitä lähtien muistan muiston itse, vaikka ukkini sen kertoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 3v, kun sisko kaatoi pöydästä kuuman kupin päälleen. Äiti kietoi hänet kirjavaan pussilakanaan ja katsoin ikkunasta, kun naapuri lähti viemään heitä sairaalaan. Myöhemmin olen olohuoneessa, sisko istuu isän sylissä ja ihmettelen harsoa siskon päällä. Muistan senkin, että siskolla ei ollut vielä ollenkaan hiuksia. Eli on täytynyt olla joku vähän yli vuoden ikäinen. Ikäeroa meillä on alle kaksi vuotta.
Samoihin aikoihin on alkanut Pikkukakkonen. Minua kiehtoi kovasti karvakuonot, ehkä siksi jäi muistikuva. Paljon muutakin muistan 70-luvun lopusta, vaikka olen syntynyt -74.
Minä muistan jo alusta, vaikken ole paljon vanhempi.
En tiedä alle 4v se oli
Söin etanan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajoin vuoden ikäisenä potkupyörällä päin ukin lasiovea, joka näytti auringonvalossa kuin portilta toiseen maailmaan. Muistan kuinka ukki kertoi tämän minulle kun olin 3-vuotias ja siitä lähtien muistan muiston itse, vaikka ukkini sen kertoi.
Keksin tämän😂
Varhaisimpia lapsuusmuistoja voi olla 3-4 vuoden iästä lähtien.
Muistan kuinka hauki tuijotti mua vihaisena laiturin alta, kun kahlasin 2v vedessä. Se oli metrin pituinen pötkylä, osasin jo tuolloin arvioida mittoja koululaisen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Alle 3v mullakin, jokunen muistikuva. Yksi oli kun äidin kanssa talvella tehtiin kerrostalon takapihalle lumeen polkuja ja toinen, kun päiväkotimatkalla leikin lätäköissä ja äiti hoputti vieressä. Kolmannessa muistikuvassa testasin, miltä talvisen puhelinkopin seinä tuntuu huulia vasten (ei hyvä idea, jäädyin suustani siihen kiinni ja muistan, että huulista tuli sitten verta).
Harvinaistahan se on, että ennen 3 vuoden ikää tapahtuneita asioita muistaa.
Minun ensimmäiset muistot on ajalta jolloin nukuin vielä pinnasängyssä, eli alle 2 vuotta. Muistan että sänky oli siirretty olohuoneeseen joulukuusen viereen ja katselin isoa lasipalloa. Sitten kummitäti tuli minun luokse ja antoi mulle joululahjaksi valkoisen nallen.
Muistan myös kun meille tuli televisio, olin silloin kaksi ja puolivuotias. Katselin ruotsinkielistä lastenohjelmaa, jossa miesnäyttelijä, jonka nimeä en nyt muista, rakensi dioraamaa kotieläimistä. Tykkäsin leikkiä pikkueläimillä niin se jäi mieleeni. Ja onhan noita monia muitakin ennen 3v.
Muistan melko tarkasti onnettomuuden johon jouduin 2,5 -vuotiaana ja sen kun palattiin kotiin ensiavusta.
Olin 2-vuotias tai vähän alle 2-vuotias. Olin vanhempieni kanssa tätini perheen luona kylässä. Siellä oli minua vuoden vanhempi serkkuni, joka söi karkkia. Hänelle sanottiin, että hän antaisi karkkia minullekin ja hän antoi minulle rasian hedelmäkarkkeja. Minä ilahduin niistä kovasti ja se oli ensimmäinen kerta, kun sain karkkia. Voi kunpa nykyäänkin ilahtuisi pienestä asiasta yhtä paljon kuin minä silloin siitä pienestä karkkirasiasta.
Alue: Aihe vapaa
Olin 3v, kun sisko kaatoi pöydästä kuuman kupin päälleen. Äiti kietoi hänet kirjavaan pussilakanaan ja katsoin ikkunasta, kun naapuri lähti viemään heitä sairaalaan. Myöhemmin olen olohuoneessa, sisko istuu isän sylissä ja ihmettelen harsoa siskon päällä. Muistan senkin, että siskolla ei ollut vielä ollenkaan hiuksia. Eli on täytynyt olla joku vähän yli vuoden ikäinen. Ikäeroa meillä on alle kaksi vuotta.
Samoihin aikoihin on alkanut Pikkukakkonen. Minua kiehtoi kovasti karvakuonot, ehkä siksi jäi muistikuva. Paljon muutakin muistan 70-luvun lopusta, vaikka olen syntynyt -74.