Kumppanin etsiminen on saanut mun itsetunnon pohjalukemiin!
Miehet vaan yhtäkkiä katoavat senkin jälkeen, kun on jo treffattu. Olen tehnyt tästä sen päätelmän, että olen kauhea ja vastenmielinen. Miten joku viitsii edes väittää, että nainen löytää helposti parisuhteen??
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten treffailu ja kumppanien etsiminen nykyään yhtä valitusta. Se on siitä kiinni että sattuuko tapaamaan ihmisen jonka kanssa ne kuuluisat kemiat kolahtaa. Kun ei tule ihastumisen fiiliksiä niin ihmiset jatkaa matkaa. Ei se tarkoita että siinä toisessa olisi ollut jotain vikaa. Kun ei nappaa niin ei nappaa ja harvemmin tunteilleen mitään voi. Toisilla käy hyvä tuuri ja "löytyy" helposti kumppani ja toisilla voi kestää, jotkut jäävät yksin. Ihan liikaa jauhetaan tasoista, kriteereistä, "kun ei kunnon mies ja tavis nainen kelpaa" yms.
Suurin osa ihmisistä ei ihastu heti toiseen. Vaatisi vähintään pari-kolme tutustumiskertaa ennenkuin voi muodostaa kunnollista mielipidettä.
Harmi, että on ekojen treffien päätteeksi sanottu että nähdään pian uudestaan ja sitten kuitenkin ghostattu. Ei hyvä.<
Niinpä. Tuo oli minun kirjoittama teksti ja olen mies.
No kun saa yhenkin näistä miehistä avautumaan niin ymmärtää miksi. He haaveilevat pornopanosuhteesta eli sinun pitäisi olla treffeillä perse pystyssä ja synnyttämässä miehille lapsia, sekä kuunnella vittuilua kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Sinä et saa pyytää mitään
Nykymiehiä ei ole kasvatettu. He ova kasvaneet biologiseen muottiinsa alfahaaremien ylläpitäjinä. Josmiehellä on pieni pippeli, etsii vakisuhdetta ja naista pahoinpideltäväksi, jos iso ja terve itsetunto niin haaremia.
Anna yksinkertaisesti olla. Nykymiehistä ei ole parisuhteisiin tai avioliittoon. Se on menneen talven lumia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten treffailu ja kumppanien etsiminen nykyään yhtä valitusta. Se on siitä kiinni että sattuuko tapaamaan ihmisen jonka kanssa ne kuuluisat kemiat kolahtaa. Kun ei tule ihastumisen fiiliksiä niin ihmiset jatkaa matkaa. Ei se tarkoita että siinä toisessa olisi ollut jotain vikaa. Kun ei nappaa niin ei nappaa ja harvemmin tunteilleen mitään voi. Toisilla käy hyvä tuuri ja "löytyy" helposti kumppani ja toisilla voi kestää, jotkut jäävät yksin. Ihan liikaa jauhetaan tasoista, kriteereistä, "kun ei kunnon mies ja tavis nainen kelpaa" yms.
Suurin osa ihmisistä ei ihastu heti toiseen. Vaatisi vähintään pari-kolme tutustumiskertaa ennenkuin voi muodostaa kunnollista mielipidettä.
Harmi, että on ekojen treffien päätteeksi sanottu että nähdään pian
Se miesten "moka" on vähän liian harvoin joku tällanien ettei ole pessyt ikkunoita ja liian usein naisviha tai muu viharikos. Se ei ole mikään "pikkumoka" vaan erittäin suuri red flag ja turvallisuusriski naiselle, lähes satavarma eroperhe ja lapsen elämä pilalla. Aggressio ei kuulu sinne missä on naisia ja lapsia, jos miehet eivät tätä ymmärrä niin sitten heillä on vain yksi suunta ja se on pois päin kohdusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kumppania voi etsiä.
Rakkaus osuu kohdalle elämässä sattumalta
yksi kaksi kolme eli muutan kerran mahdollisuus on.
Tinderin karjamarkkinat tai muu höylääminen ja joukkopanot tai pornomaailma ei auta.
Mihin ihmeeseen tämä nyt perustuu... Itse löysin sen elämäni rakkauden - yllätys - nimenomaan tinderistä.
Jos koko elämänsä jättää sattuman varaan, paljon hyviä asioita voi mennä aivan sivu suun.
Jos omat piirit on suht pienet (kuten monella lopulta on, elämä pyörii työn, kodin ja harrastusten ympärillä) niin sattumalta sopivan tyypin löytäminen on vain ja ainoastaan tuuripeliä. Deittisovelluksen käyttäminen on aktiivista mahdollisuuksien maksimointia sen muun elämän rinnalla. Itse en taatusti olisi mieheeni sattumalta törmännyt ikinä.
Ihminen
"Kaivampa nyt tätä paskakasaa ja toivon löytäväni sieltä timantin tai edes heinänkorren"
Mitäpä jos vaan antaisit sinäkin olla. Tuon vammaisuuden ylläpitäminen vaan ruokkii tuota miesten deluusiota, että kyllä täällä meille niitä pornopano-vihattavia-naisia on, kun ne kerran täällä kortteineen ovat. Et sinä menisi baariinkaan, jossa sinua ahdisteltaisiin, vongattaisiin ja halveksuttaisiin avoimesti. Mutta tinderiin menet? Valoja päälle uuvatti
Vierailija kirjoitti:
No kun saa yhenkin näistä miehistä avautumaan niin ymmärtää miksi. He haaveilevat pornopanosuhteesta eli sinun pitäisi olla treffeillä perse pystyssä ja synnyttämässä miehille lapsia, sekä kuunnella vittuilua kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Sinä et saa pyytää mitään
Nykymiehiä ei ole kasvatettu. He ova kasvaneet biologiseen muottiinsa alfahaaremien ylläpitäjinä. Josmiehellä on pieni pippeli, etsii vakisuhdetta ja naista pahoinpideltäväksi, jos iso ja terve itsetunto niin haaremia.
Anna yksinkertaisesti olla. Nykymiehistä ei ole parisuhteisiin tai avioliittoon. Se on menneen talven lumia
Naiset saavat mitä feministit kylvivät.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te olette siellä Tinderissä? Tuntuu aivan typerältä ja pinnalliselta koko idea. En ymmärrä, että kukaan itseään kunnioittava aikuinen jaksaa roikkua siellä.
Eikö niihin potentiaalisiin tutustuta perinteisesti parhaiten: harrastukset, työpaikka, baarit jne. Kun nyt katson ympärilleni, niin esimerkiksi nuoremmat työkaverit ovat pariutuneet viime vuosina työkaverin, harrastuskaverin jne. kanssa. Vain yksi on löytänyt kumppanin Tinderistä. Sukulaisnainen löysi miehen juuri lähibaarista, jonne poikkesi kaljalle. Eivät kumpikaan ole mitään kaljasieppoja, mutta sattumalta olivat samaan aikaan ja juttu alkoi luistamaan, joten tulikin pitkä ilta ja se oli siinä. Yksi sukulainen löysi miesystävänsä Facesta laittamalla viestiä vanhalle luokkakaverille. Ihan vaan kysyi, mitä kuuluu.
Työpaikalla voi olla kiusallista olla pakit saatua tai pikkujoulun jälkeisen kännipanon jälkeen. Tätä kannattaa harrastaa vain työpaikan vaihdoksen ollessa helppoa. Harrastuksesta parisuhde saattaa löytyä, mutta siihen pätee samat kiusallisuudet mitä duuniin: jos rakas harrastus ja pieni porukka niin ei kannata. Baareista naisia löytää viettämässä iltaa toisten naisten kanssa, ei etsimässä seuraa. Tästä Iltapulun artikkeli https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/bffac545-5f6e-4415-b1c8-f7c909….
Nettideittailu on ainoa realistinen mahdollisuus monelle, vaikka siihen menee tolkuttomasti aikaa. Siihen menee kuitenkin huomattavasti vähemmän rahaa mitä baareissa käymiseen. Rahan- ja ajankäytön suhteen prostituoidut on kaikkein halvin ja varmin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Ei kumppania voi etsiä.
Rakkaus osuu kohdalle elämässä sattumalta
yksi kaksi kolme eli muutan kerran mahdollisuus on.
Tinderin karjamarkkinat tai muu höylääminen ja joukkopanot tai pornomaailma ei auta.
Odottamalla jää yksin hyvin todnäk. Nimenomaan etsiä pitää ja mielellään etsikkoaikana eli 20-30v. Ei hampaat irvessä kuitenkaan.
Mun itsetunto lötsähtää vasta parisuhteessa. Suosittelen sinkkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mun itsetunto lötsähtää vasta parisuhteessa. Suosittelen sinkkuutta.
Tyypillistä naisten käytöstä. Kun itse jäädään yksin, niin ei haluta, että muutkaan naiset pääsisivät parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun itsetunto lötsähtää vasta parisuhteessa. Suosittelen sinkkuutta.
Tyypillistä naisten käytöstä. Kun itse jäädään yksin, niin ei haluta, että muutkaan naiset pääsisivät parisuhteeseen.
Jos joku saa parisuhteesta hyvää oloa ja viihtyy sellaisessa, niin sehän on vain mukava asia. Mutta aika moni ei, tai ainakaan hyvätapaista ja fiksua kumppania ei riitä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naset valittaa ettei miestä löydä mutta kun ette ole mitään missejä kaikki niin kannattaa sitä rimaa alentaa reippaasti. Suomessa on yli 600 000 sinkkumiestä ja lähes saman verran naisia niin kyllä se naisten nirsoudesta johtuu että miehet joutuu olee sinkkuna.
Mielestäni ok odottaa samaa tasoa olevaa kumppania, omanikäiset (38v) miehet alkaa olemaan siinä kunnossa, että olen alkanut katsoa nuorempia. Ei voi mitään jos ei synny kipinää ylipainoisen kaljaa kittaavan miehen kanssa. Itse olen urheilullinen hoikka nainen.
Nuoremmat eivät kittaa kaljaa? Hyväkuntoisia urheilullisia miehiä on kaikissa ikäluokissa, mikset onnistu löytämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun itsetunto lötsähtää vasta parisuhteessa. Suosittelen sinkkuutta.
Tyypillistä naisten käytöstä. Kun itse jäädään yksin, niin ei haluta, että muutkaan naiset pääsisivät parisuhteeseen.
Toi on kyllä perinteistä incelien käytöstä, mutta senhän sä incelinä kyllä hyvin tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naset valittaa ettei miestä löydä mutta kun ette ole mitään missejä kaikki niin kannattaa sitä rimaa alentaa reippaasti. Suomessa on yli 600 000 sinkkumiestä ja lähes saman verran naisia niin kyllä se naisten nirsoudesta johtuu että miehet joutuu olee sinkkuna.
Mielestäni ok odottaa samaa tasoa olevaa kumppania, omanikäiset (38v) miehet alkaa olemaan siinä kunnossa, että olen alkanut katsoa nuorempia. Ei voi mitään jos ei synny kipinää ylipainoisen kaljaa kittaavan miehen kanssa. Itse olen urheilullinen hoikka nainen.
Nuoremmat eivät kittaa kaljaa? Hyväkuntoisia urheilullisia miehiä on kaikissa ikäluokissa, mikset onnistu löytämään?
Mikset sä ole onnistunut löytämään naista?
Tinder on haaveiden lihatiski. Siellä on todennäköisesti saatu match jonkun paremman näköisemmän tai olettaman mukaan helpommin heruttavamman kanssa ja lähdetty sen perään vain pettyäkseen jälleen.
Nykyään treffailussa kärsivällisyys on romahtanut minimiin ja sekin lienee älypuhelimien aikaansaannosta.
Vierailija kirjoitti:
Tinder on haaveiden lihatiski. Siellä on todennäköisesti saatu match jonkun paremman näköisemmän tai olettaman mukaan helpommin heruttavamman kanssa ja lähdetty sen perään vain pettyäkseen jälleen.
Nykyään treffailussa kärsivällisyys on romahtanut minimiin ja sekin lienee älypuhelimien aikaansaannosta.
Siihen hyvään ulkonäköönkin on syytä suhtautua varauksella. Kuvat voi olla 10v vanhoja ja/tai käytetty sellaisia filttereitä, ettei toista livenä edes samaksi tyypiksi tunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naset valittaa ettei miestä löydä mutta kun ette ole mitään missejä kaikki niin kannattaa sitä rimaa alentaa reippaasti. Suomessa on yli 600 000 sinkkumiestä ja lähes saman verran naisia niin kyllä se naisten nirsoudesta johtuu että miehet joutuu olee sinkkuna.
Mielestäni ok odottaa samaa tasoa olevaa kumppania, omanikäiset (38v) miehet alkaa olemaan siinä kunnossa, että olen alkanut katsoa nuorempia. Ei voi mitään jos ei synny kipinää ylipainoisen kaljaa kittaavan miehen kanssa. Itse olen urheilullinen hoikka nainen.
Nuoremmat eivät kittaa kaljaa? Hyväkuntoisia urheilullisia miehiä on kaikissa ikäluokissa, mikset onnistu löytämään?
Mikset sä ole onnistunut löytämään naista?
Sun pitää kysyä naisilta! 😆
-eri
Vierailija kirjoitti:
Miksi te olette siellä Tinderissä? Tuntuu aivan typerältä ja pinnalliselta koko idea. En ymmärrä, että kukaan itseään kunnioittava aikuinen jaksaa roikkua siellä.
Eikö niihin potentiaalisiin tutustuta perinteisesti parhaiten: harrastukset, työpaikka, baarit jne. Kun nyt katson ympärilleni, niin esimerkiksi nuoremmat työkaverit ovat pariutuneet viime vuosina työkaverin, harrastuskaverin jne. kanssa. Vain yksi on löytänyt kumppanin Tinderistä. Sukulaisnainen löysi miehen juuri lähibaarista, jonne poikkesi kaljalle. Eivät kumpikaan ole mitään kaljasieppoja, mutta sattumalta olivat samaan aikaan ja juttu alkoi luistamaan, joten tulikin pitkä ilta ja se oli siinä. Yksi sukulainen löysi miesystävänsä Facesta laittamalla viestiä vanhalle luokkakaverille. Ihan vaan kysyi, mitä kuuluu.
"Eikö niihin potentiaalisiin tutustuta perinteisesti parhaiten: harrastukset, työpaikka, baarit jne."
Luuletko että kukaan käyttäisi deittiappeja, jos ei ns olisi "pakko"? Jos niitä kumppaniehdokkaita olisi tarjolla livenä, niin ei kukaan vapaaehtoisesti rämpisi näissä sovelluksissa - ne on hirveää, traumatisoivaa kuraa useimmille!
Esim itse olen 100% etätöissä, lähimmät kollegat asuu 750km päässä. Eli eipä ole deittejä tulossa sieltä.
Harrastuksissani en ole vielä koskaan tutustunut keneenkään, koska kaikki ovat yksin tehtäviä. Enkä halua alkaa harrastaa jotain mikä ei yhtään minua kiinnosta ja jota inhoan, koska enhän sellaisesta löytäisi sopivaa kumppania ja tuntisin huijaavani. Jos vaikka esimerkiksi alkaisin käymään jalkapallomatseissa, olisi se mulle ihan kidutusta, ja potentiaalinen kumppani tietty tykkäisi jalkapallosta ja olettaisi että minäkin tykkään. Kertoisinko parin kk seurustelun jälkeen että itse asiassa vihaan jalista enkä koskaan enää lähde hänen kanssaan katsomaan peliä? Olisipa reilua. Enkä edes usko että sellaisessa ketään tapaisin, kun istuisin siellä tuskaisena korvatulpat korvissa ja kuulosuojaimet päässä - en ole niin hyvä näyttelijä että osaisin esittää nauttivani jostain mikä on epämieluisaa.
En käytä ollenkaan alkoholia enkä myöskään viihdy ollenkaan baareissa. Eli sama homma, miksi / miten niistä voisi löytää ketää sopivaa jos istun siellä kännisten seassa kärsien melusta, enkä edes halua kumppania joka käy baareissa?
Että ei tässä ole muita vaihtoehtoja kuin sovellukset, joista ei sieltäkään löydy tähän mennessä muuta kuin pelottavia kokemuksia, mutta en pysty (enkä halua) muuttamaan itseäni ryhmäharrastuksista pitäväksi alkoholistiksi. Niille, jotka työskentelee ihmisten parissa ja jotka tykkää suosituista ryhmäharrastuksista ja juoksee baareissa, tämä toki on ihan käsittämätöntä että kaikki eivät elä kuin he.
Vierailija kirjoitti:
Tinder on haaveiden lihatiski. Siellä on todennäköisesti saatu match jonkun paremman näköisemmän tai olettaman mukaan helpommin heruttavamman kanssa ja lähdetty sen perään vain pettyäkseen jälleen.
Nykyään treffailussa kärsivällisyys on romahtanut minimiin ja sekin lienee älypuhelimien aikaansaannosta.
Minun odotukset ei ole ikinä liittyneet ulkonäköön, enkä todellakaan edes laita oikealle mitään komistuksia. Pettymykset on kaikki miesten luonteeseen ja käytökseen liittyviä. Ihan muutamia edellisiä kokemuksia (ulkonäön kuvaukset ettei kukaan väitä että nämä oli jotain liian komeita naisten miehiä) :
Kalju, lyhyt mies: käytiin 3 kertaa treffeillä eikä hän iki ä kysynyt minulta mitään. Minä pidin keskustelua yllä ja kyselin häneltä hänen elämästään, hän ei edes kysynyt "entä sinä". Kun sanoin etten halua tavata enää, oli hän pettynyt (vaikkei tiennyt edes minusta juuri mitään)
Reilusti lihava ja paksut silmälasit: puhuttiin päivä sovelluksessa, alkoi vaatia että tekstaan hänelle hyvät huomenet ja yöt joka päivä. Ei ymmärtänyt miksi en halunnut tehdä niin. Yritti saada selville koko nimeni. Pelottava, meni blokkiin.
Lyhyt silmälasipäinen ja harva hampainen. Käytiin treffeillä ja pyöritteli kirjaimellisesti silmiään jutuilleni. Treffien jälkeen ilmoitti että emme ole yhteensopivia MUTTA koska hän pitää ulkonäöstäni haluaa hän silti tavata uudelleen (?!?!)
Että tällaisia unelmia siellä on, ja olen erittäin erittäin tarkka siitä kenen kanssa edes alan jutella (pitää olla järkevä profiiliteksti, ei bileorientoitunut jne).
Vierailija kirjoitti:
Miksi te olette siellä Tinderissä? Tuntuu aivan typerältä ja pinnalliselta koko idea. En ymmärrä, että kukaan itseään kunnioittava aikuinen jaksaa roikkua siellä.
Eikö niihin potentiaalisiin tutustuta perinteisesti parhaiten: harrastukset, työpaikka, baarit jne. Kun nyt katson ympärilleni, niin esimerkiksi nuoremmat työkaverit ovat pariutuneet viime vuosina työkaverin, harrastuskaverin jne. kanssa. Vain yksi on löytänyt kumppanin Tinderistä. Sukulaisnainen löysi miehen juuri lähibaarista, jonne poikkesi kaljalle. Eivät kumpikaan ole mitään kaljasieppoja, mutta sattumalta olivat samaan aikaan ja juttu alkoi luistamaan, joten tulikin pitkä ilta ja se oli siinä. Yksi sukulainen löysi miesystävänsä Facesta laittamalla viestiä vanhalle luokkakaverille. Ihan vaan kysyi, mitä kuuluu.
Jos ne potentiaaliset sattuvat olemaan samoissa harrastuksissa tai samalla työpaikalla, niin kyllä. Mutta kaikilla ei satu olemaan näissä sitä potentiaalista. Ja etenkään aikuisena ei tule niin usein käytyä baarissa, että potentiaalinen ei välttämättä satu just samana päivänä samaan baariin - tai sitten jos hän olisikin siellä, niin eihän sitä pelkän ulkonäön perusteella tiedä, kuka on potentiaalinen, eli jos ei satuta juttelemaan, niin ei silloin tule tutustuttua. En tiedä, miten muilla toimii nämä baaritutustumiset, mutta itse en ole koskaan kiinnostunut kenestäkään tuntemattomasta baarissa.
Deittisovellusten hyvä puoli on juuri se, että se laajentaa mahdollisuutta tavata sellaisiakin ihmisiä, joita ei tapaisi omassa arjessaan. Eihän se silti estä olemasa avoin niille työpaikkakohtaamisillekin, mutta eipä se avoin asenne mitään auta, jos työpaikalla ei niitä potentiaalisia ole.
Miksi te olette siellä Tinderissä? Tuntuu aivan typerältä ja pinnalliselta koko idea. En ymmärrä, että kukaan itseään kunnioittava aikuinen jaksaa roikkua siellä.
Eikö niihin potentiaalisiin tutustuta perinteisesti parhaiten: harrastukset, työpaikka, baarit jne. Kun nyt katson ympärilleni, niin esimerkiksi nuoremmat työkaverit ovat pariutuneet viime vuosina työkaverin, harrastuskaverin jne. kanssa. Vain yksi on löytänyt kumppanin Tinderistä. Sukulaisnainen löysi miehen juuri lähibaarista, jonne poikkesi kaljalle. Eivät kumpikaan ole mitään kaljasieppoja, mutta sattumalta olivat samaan aikaan ja juttu alkoi luistamaan, joten tulikin pitkä ilta ja se oli siinä. Yksi sukulainen löysi miesystävänsä Facesta laittamalla viestiä vanhalle luokkakaverille. Ihan vaan kysyi, mitä kuuluu.