Maatilan jatkaminen, sisarusten tilanne

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään.  Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.

Kyllähän heille jäi se "omakotitalon hinta", jonka veli tilasta maksoi.

Omakotitalot maksavat maalla 1/10 kaupungin hinnoista.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään.  Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.

Miten niin vanhemmillesi ei jäänyt omaisuutta? Mihin se "omakotitalon hinta"  sittten joutui? Eikö se veljesi sen verran maksanut vanhemmillesi? 

Tämän sektorin perintä ja tilan jatkaminen on todellinen miinakenttä niin tilan nykyisille omistajille, kuin jälkeläisillekin. Jos jaat esim neljälle perilliselle yhdenmukaiset osuudet toimivasta maatilasta, sellaisella toimella on seurauksena. Jäljellä on tasan nolla toimivaa maatilaa. NIIN SE VAIN MENEE...

Itse olen myös jäänyt paitsioon näistä maatalouden perinnöistä, mielenterveyden kannalta katsoen onneksi ylisukupolvisista sellaisista.

Itseasiassa molemmat jo vuosikymmeniä sitten edesmenneet vanhempani olivat lähtöisin tosin vain keskisuurista maatiloilta, ja kumpikaan ei käsittääkseni perineet yhtikäs mitään. No isälleni lohkaistiin kotitilaltaan 1,5 ha tontti.

Molemmissa tapauksissa yksi sisarussarjan lapsista "sitoutui" jatkamaan tilanpitoa, joten muut jälkeläiset ( en puhu perillisistä) tekivät omat ratkaisunsa. No kyllähän sitä lapsena saattoi kuulla, että meninkin antamaan sen osuuteni parilla pottusäkillä, ja potutkin piti itse nostaa.perk...jne..

Ajallisesti jutut tapahtuivat melkein vuosien tarkkuudella samaan aikaan. Äitini tilalla oli hitusen yli 300ha, isäni kotona vain 200ha.

Niin tilan jatkaminen molemmissa jutuissa tapahtui samaa kaavaa toistaen, eli elukat lahtiin ja metsien parturointi käyntiin. Oliko se sitten ajankohdan pakottama juttu vai mikä se olikaan silloin voivuoren tietämissä.

Lopputuloksena vaurautta tai katkeruutta useassa perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään.  Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.

Olisikohan ollut niin, että sai maksettavakseen vanhempiensa investointilainat tai jonkunmoisen lahjaveron? Nyt taitaa olla ettet ole perillä ihan joka asiasta. Nykyään verottaja ja valitettavasti kateelliset pitävät huolen ettei helpolla pääse. Sisaruksesi vastaa kuitenkin tilasta oikeasti 24/7/365 vaikkei samassa suhteessa todellakaan työskentele. Kyllä hänkin välillä nukkuu ja syö, sekä hoitaa yksityisasioitaan yms. Kaikki tilan menot ovat pois tilan tulosta. Palkkatyöntekijä saa sisarukseltasi palkan vaikka tila tekisi tappiota ja tulot olisivat miinuksella. Sisaruksesi ei saisi kun ei olisi mistä ottaa. Palkan maksuun olisi joko otettava lainaa tai myytävä omaisuutta.

Itse vastaat työssäsi "vain" 8/5/220. Silloinkin vain omasta, toki arvokkaasta työpanoksestasi. Työpaikkasi menot eivät vaikuta tuloihisi. Ja jos ilkeilylinjalle lähdetään, saat palkkasi, jos työnantaja ei pysty näyttämään ettet ole tehnyt sovittuja töitä sovittuna aikana. Jos sisaruksesi tilallaan jättää jotain tekemättä, ei sitä muutkaan tee. Jos hän pärjää hyvin, ole iloinen. Kaikki eivät pärjää.

Ja jos oikein kateuden hammasta kivistää, ala selailla myytäviä maatalouskiinteistöjä. Niitä on nykyään jo aika hyvin tarjolla. Hyvillä rakennuksilla ja kalustoilla. Peltoakin on myynnissä tai vuokrattavana. Eikun hyvän elingin perään!

Tilanjatkaja on voinut ottaa entisten tilallisten velat hoitaakseen. Lisäksi on voitu sopia, että tilanjatkaja tukee vanhuksia taloudellisesti. Näin on monesti tapahtunut sukupolvenvaihdoksissa täällä päin, vaikka asioista ei isosti huudella. Ap kommentoi tilanjatkajan menestyneen erinomaisesti. Nykymaataloudessa se vaatii paljon työtä, eikä varmasti ole yksin maataloudesta peräisin. Luultavasti tilanjatkaja tekee jotain muuta työtä tilanhoidon ohessa tai puoliso on erittäin hyvin palkatussa työssä tilan ulkopuolella. Niin kuin jotkut muutkin ovat kommentoineet, jos tila olisi myyty ulkopuoliselle ap sisaruksineen tuskin olisi ollut käsi ojossa vaatimassa rahaa. Ei olisi tullut sellainen mieleen. Olisiko ap  tai joku muu sisaruksista halunnut tilanjatkajaksi? Harva siihen työhön on valmis, mutta käyttäytyy kuin tilanjatkajaksi suostunut sisarus olisi saanut lahjaksi kultakaivoksen, jossa ei tarvitse työtä tehdä. Omalla kohdalla tilanjatkamisen ajatellaan olevan ikävää raatamista, mutta sisaruksen ajatellaan saaneen valtavat rikkaudet. Teoriassa maatila on arvokas, mutta jos sitä yrittää myydä ei siitä paljon makseta. Sivullista ostajaa ei välttämättä edes löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenpa sivusta kuullut, miten katkeria nelilapsisen perheen kolme tyttöä ovat, kun vanhemmat myivät ainoalle pojalle maatilan ja sisaret saivat hyvin pienet perintöosuudet aikanaan. Maatilaa poika ei jatkanut, laittoi lehmät pois hyvin nopeasti. Mutta, se tila sattuu olemaan nykyään isoksi kasvaneen laskettelukeskuksen läheisyydessä. Poika myi suurimmaksi osaksi pellot ja maat, jotka on nyt täynnä loma-asuntoja. Jätti itselleen parhaat paikat, rakennutti ne täyteen ja myi sitten eteenpäin. Ai että siskot on nyt katkeria, ovat olleet kymmeniä vuosia.

Miksi ei myyty tyttärille,vaan pojalle? Kysyttiinkö tytöiltä,haluavatko ostaa vai eivät? Aivan sairasta tämä suomalainen sukupuolisyrjintä ja pas ka epätasapuolinen vanhemmuus.

 

Maatilojen tyttäret usein kouluttautuvat hoitajiksi, opettajiksi, tutkijoiksi - aika harvoin agrologi/agronomi - tosin usein kaupunkilaisagronomi on päätynyt ison tilan emännäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tilanjatkaja on voinut ottaa entisten tilallisten velat hoitaakseen. Lisäksi on voitu sopia, että tilanjatkaja tukee vanhuksia taloudellisesti. Näin on monesti tapahtunut sukupolvenvaihdoksissa täällä päin, vaikka asioista ei isosti huudella. Ap kommentoi tilanjatkajan menestyneen erinomaisesti. Nykymaataloudessa se vaatii paljon työtä, eikä varmasti ole yksin maataloudesta peräisin. Luultavasti tilanjatkaja tekee jotain muuta työtä tilanhoidon ohessa tai puoliso on erittäin hyvin palkatussa työssä tilan ulkopuolella. Niin kuin jotkut muutkin ovat kommentoineet, jos tila olisi myyty ulkopuoliselle ap sisaruksineen tuskin olisi ollut käsi ojossa vaatimassa rahaa. Ei olisi tullut sellainen mieleen. Olisiko ap  tai joku muu sisaruksista halunnut tilanjatkajaksi? Harva siihen työhön on valmis, mutta käyttäytyy kuin tilanjatkajaksi suostunut sisarus olisi saanut lahjaksi kultakaivoksen, jossa ei tarvitse työtä tehdä. Omalla kohdalla tilanjatkamisen ajatellaan

Investointien velat todennäköisesti tulleet kaupan mukana ja kauppasummalla maksettu myös muita velkoja. Vanhuksien huolenpito ja myöhemmin hautakiven hoito kuuluu yleensä tilalliselle tai monessa tapauksessa käytännössä miniälle.

Nykyään tiloja jatkaa myös tyttäret eli kannattaa opetella kaikkia tilan töitä, olla niissä mukana ja kouluttautua oikein, pojat voivat viihtyä jossain 8-16 toimistohommassa paremmin.

"Kyllä. Veljistä yksi jatkoi tilaa, kaksi sai metsää ja rantatontit.Me tytöt ei mitään."

Tämä oli tilanne ennen ja ehkä vieläkin maalla noudatetaan tätä vanhaa tapaa. Maatila pojalle/pojille ja tytöt hankkikoot "oman maatilan" naimakaupoilla kuten on aiemminkin tehty.

No minä sentään sain kahden veljeni kanssa kukin  nykyrahassa 5000e, kun vanhin veljeni sai sukupolvenvaihdoksessa maatilan. 

Näitä juttuja kun lukee niin oltiin onnekkaita silloin 80-luvun alussa :)

Sitten kun ostin veljeltäni samaisen maatilan, josta metsä oli hakattu, maksoin siitä 200 000e.

Vähälahjaisin ryhtyy tilalliseksi ja kepulaiseksi jonka yrittäminen ei ilman tukiaisia ja verohelpotuksia kannata.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki olisi näköjään halunneet alkaa majussiksi tässä ketjussa.

Maatilan hoitaminen yhdessä koko porukalla? Yksi haluaa lampaanvillaa, toinen luomuherneitä, kolmas maalaa tauluja. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ei opiskele lääkäreiksi. Mieheni, 40v, menee edelleen avuksi kotipaikalleen toukotöiden aikaan ja puima-aikaan. Velvollisuudesta, vaikka ei saa penniäkään korvausta avusta, jonka tilan hyväksi tekee. Sisarensa on pitokokki kaikissa juhlissa. Kun on tilalla, on aamusta iltaan keittiössä, piikana tilalla, josta ei omista mitään."

Johan on v..n tyhmää väkeä,kun ilmaiseksi teettävät itsellään töitä ja sitten varmasti jälkikäteen itketään,kuinka ei kukaan arvosta. Tyhmä ei ole joka pyytää,vaan se joka maksaa. 

Tuossa valituksessa taitaa vain jäädä mainitsematta, että useita kertoja vuodessa tulevat täyshoitoon. Saattavat työntää lapsensakin täyshoitoon, että itse saavat viettää lapsivapaata aikaa. Eikö tuollaisesta ilmaisesta edusta voisi edes muutaman tunnin vuodessa tehdä työtä... eikä kuvitella olevansa oikeutettu tulemaan kahta kättä heiluttaen pitopöytään. Ja saavatko tilan tuotteita myös kotiinviemiseksi?

Vierailija kirjoitti:

No minä sentään sain kahden veljeni kanssa kukin  nykyrahassa 5000e, kun vanhin veljeni sai sukupolvenvaihdoksessa maatilan. 

Näitä juttuja kun lukee niin oltiin onnekkaita silloin 80-luvun alussa :)

Sitten kun ostin veljeltäni samaisen maatilan, josta metsä oli hakattu, maksoin siitä 200 000e.

 

Ei kai se vanhin veli sitä tilaa ilmaiseksi saanut, kuinka paljon joutui maksamaan? Kuinka paljon investoi siihen, ennen kuin myi sinulle?

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä. Veljistä yksi jatkoi tilaa, kaksi sai metsää ja rantatontit.Me tytöt ei mitään."

Tämä oli tilanne ennen ja ehkä vieläkin maalla noudatetaan tätä vanhaa tapaa. Maatila pojalle/pojille ja tytöt hankkikoot "oman maatilan" naimakaupoilla kuten on aiemminkin tehty.

Aika sairasta sovinismia ja patriarkaalisuutta. Kuten sanottua; kannattaisi tuoda näitä mätäpaiseita kovalla kolinalla julkisuuteen. Maaseudun Tulevaisuus? Haastatteluja tutkimusta!

Minä en lainkaan ymmärrä tuota valitusta epäoikeudenmukaista jaosta. Vanhemmat käyttää rahansa ja tekee omaisuudelleen, niin kuin parhaaksi katsovat.

Ei tulisi pieneen mieleenkään alkaa laskeskelemaan, kuinka paljon sisaruksen perhe on saanut meidän vanhemmilta. Luonnollisesti olen saanut "vähemmän", koska olen jättänyt parisuhteen solmimatta ja lapset tekemättä. Aikoinaan mahdollinen perintöni menee sisaruksen lapsille, jos eivät kieltäydy perinnöstä (Liikaa vaivaa ja liian vähän rahaa).

Vierailija kirjoitti:

Minä en lainkaan ymmärrä tuota valitusta epäoikeudenmukaista jaosta. Vanhemmat käyttää rahansa ja tekee omaisuudelleen, niin kuin parhaaksi katsovat.

Ei tulisi pieneen mieleenkään alkaa laskeskelemaan, kuinka paljon sisaruksen perhe on saanut meidän vanhemmilta. Luonnollisesti olen saanut "vähemmän", koska olen jättänyt parisuhteen solmimatta ja lapset tekemättä. Aikoinaan mahdollinen perintöni menee sisaruksen lapsille, jos eivät kieltäydy perinnöstä (Liikaa vaivaa ja liian vähän rahaa).

Minä taas en ymmärrä sitä, että egon suuruus vaatii ylläpitämään tilaa, jolla käytännössä on hädin tuskin tulevaisuutta menestyä. Miksi ihmeessä? Ja samalla tähän uhrataan muiden sisarusten perintöosuudet! Suorastaan perverssiä! Jos tila ei tasapuolisen jaon jälkeen ole enää toimintakykyinen, on hyvä kuopata koko homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä sentään sain kahden veljeni kanssa kukin  nykyrahassa 5000e, kun vanhin veljeni sai sukupolvenvaihdoksessa maatilan. 

Näitä juttuja kun lukee niin oltiin onnekkaita silloin 80-luvun alussa :)

Sitten kun ostin veljeltäni samaisen maatilan, josta metsä oli hakattu, maksoin siitä 200 000e.

 

Ei kai se vanhin veli sitä tilaa ilmaiseksi saanut, kuinka paljon joutui maksamaan? Kuinka paljon investoi siihen, ennen kuin myi sinulle?

Olisipa investoinutkin! Möi kaikki maatalouskoneet pois kun lopetti tilan pidon. 

Ilmeisesti se maatila olisi pitänyt jakaa omaisuudeksi kaikkien lapsien kesken. Tietenkin yksi lapsista olisi jäänyt maatilalla asumisoikeutta vastaanhoitamaan maatilaa vuosikymmeniksi palkatta. Helppoahan se maatilanhoito olisi ollut, koska se maatilalta pois muuttaneiden lapsuusaikainen työnteko oli sen verran rankkaa, että oikeutti osuuteen vanhempien omaisuudesta.

Kun se maatilan ostaneen elämäntyö pitäisi kompensoida sisaruksille, niin ovatko samalla periaatteella varmiita jakamaan omat palkkansa tehtyjen työtuntien perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti se maatila olisi pitänyt jakaa omaisuudeksi kaikkien lapsien kesken. Tietenkin yksi lapsista olisi jäänyt maatilalla asumisoikeutta vastaanhoitamaan maatilaa vuosikymmeniksi palkatta. Helppoahan se maatilanhoito olisi ollut, koska se maatilalta pois muuttaneiden lapsuusaikainen työnteko oli sen verran rankkaa, että oikeutti osuuteen vanhempien omaisuudesta.

Kun se maatilan ostaneen elämäntyö pitäisi kompensoida sisaruksille, niin ovatko samalla periaatteella varmiita jakamaan omat palkkansa tehtyjen työtuntien perusteella?

Maatila olisi pitänyt laittaa lihoiksi ja jakaa kaikille. Tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vähälahjaisin ryhtyy tilalliseksi ja kepulaiseksi jonka yrittäminen ei ilman tukiaisia ja verohelpotuksia kannata.

Toinen vähälahjainen sitten kehtaa karehtia sitä vähälahjaista tilanpitäjää.

Miksi.