Miksi jotkut 1950-luvun lopussa syntyneet sanovat esim., että "peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun"?
Ainakin itse olen kuullut. Eihän heidän kouluaikoinaan ollut vielä peruskoulua, vaan keski- ja kansalaiskoulut.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Peruskoulu syntyi 1970-luvun koulu-uudistuksessa, jossa siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään siten, että kansakoulu, sen jatkona ollut kansalaiskoulu ja oppikoulun viisi tai kuusi ensimmäistä luokkaa muodostanut keskikoulu sulautuivat peruskouluksi ja oppikoulun kolme viimeistä luokkaa muodostaneesta lukiosta tuli itsenäinen koulu."
Neljänneltä kansakoulusta pyrittiin oppikouluun, ja jos ei päässyt, pyrittiin ammattikouluun, tai sitten jos ei, niin "mentiin" töihin!
Väärin. Neljänneltä ja viidenneltä osa lähti oppikouluun . Osa kävi kansakoulua kuudenteen luokkaan samassa koulussa ja menivät kansalaiskouluun. Oppikoulusta ja kansalaiskoulusta valmistuttiin oppivelvollisuus suoritettuna 16 vuotiaana ja sitten mentiin jatko-opintoihin.
Käsittääkseni oppikoulusta mentiin enemmän opistoihin kuin ammattikouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.
No ei todellakaan muuttunut. Stadiin tuli peruskoulu vasta noin 1977-78. En ole käynyt päivääkään peruskoulua ja syntynyt -60 luvun alkupuolella.
Todellakin muuttui, paitsi siellä tuppukylässä stadissa. Ilkeilyt pois, koulumuutos tapahtui pohjoisesta alkaen 70-luvun alusta, Etelä-Suomi viimeisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.
No ei todellakaan muuttunut. Stadiin tuli peruskoulu vasta noin 1977-78. En ole käynyt päivääkään peruskoulua ja syntynyt -60 luvun alkupuolella.
Todellakin muuttui, paitsi siellä tuppukylässä stadissa. Ilkeilyt pois, koulumuutos tapahtui pohjoisesta alkaen 70-luvun alusta, Etelä-Suomi viimeisenä.
Silti peruskoulun oppimäärän on voinut suorittaa aikaisintaan 1961 syntynyt, koska muutos koski vasta viidesluokkalaisia ja tätä nuorempia.
Mitä te täällä väittelette, kysykää kyseisiltä henkilöiltä itseltään. Varmasti he itse tietävät parhaiten.
Kai se nyt on aivan sama, sanooko "peruskoulu" vai "keskikoulu", jos päästötodistus on peruskoulusta, mutta keskikoulun oppimäärän ja opetussuunnitelman mukaisesti.
Olen saanut päästötodistukseni peruskoulusta, mutta opetussuunnitelma oli keskikoulun. Kai se nyt on aivan sama, kumpaa sanaa käytän, varsinkin kun samat asiat molemmissa kouluissa on opiskeltu?
Moni väittää opiskelleensa korkeakoulussa, vaikka opinahjo ei ole heidän opiskeluaikanaan ollut vielä korkeakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut päästötodistukseni peruskoulusta, mutta opetussuunnitelma oli keskikoulun. Kai se nyt on aivan sama, kumpaa sanaa käytän, varsinkin kun samat asiat molemmissa kouluissa on opiskeltu?
Kun opetussuunnitelma on ollut eri, eihän samoja asioita ole opiskeltu. Itse olen ylpeä siitä, etten ole opiskellut päivääkään peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Peruskoulu syntyi 1970-luvun koulu-uudistuksessa, jossa siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään siten, että kansakoulu, sen jatkona ollut kansalaiskoulu ja oppikoulun viisi tai kuusi ensimmäistä luokkaa muodostanut keskikoulu sulautuivat peruskouluksi ja oppikoulun kolme viimeistä luokkaa muodostaneesta lukiosta tuli itsenäinen koulu."
Neljänneltä kansakoulusta pyrittiin oppikouluun, ja jos ei päässyt, pyrittiin ammattikouluun, tai sitten jos ei, niin "mentiin" töihin!
Väärin. Neljänneltä ja viidenneltä osa lähti oppikouluun . Osa kävi kansakoulua kuudenteen luokkaan samassa koulussa ja menivät kansalaiskouluun. Oppikoulusta ja kansalaiskoulusta valmistuttiin oppivelvollisuus suoritett
Oppikoulu koostui keskikoulusta ja lukiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava se matematiikan joukko-oppi. Alettiin opettamaan ihmisille boolen algebraa, jota tietokoneen mallinnusohjelm käyttää.
Ei siinä ollut sitten mitään huvittavaa sillä sitä joukko-oppia ei edes opettajat osanneet. Olen syntynyt vuonna 1968 ja olen noita joukko-opin uhreja. Onneksi se joukko-oppi haudattiin vähin äänin ja aloitettiin taas opettaa kunnollista matematiikkaa.
Joukko-oppikin taidettiin lainata DDR:stä, demarien ihannemaasta.
Peruskoulun jälkeen menin suoraan töihin jossa sain olla ilman yt vaaraa tai muita vaikeuksia eläkeikään saakka.Kuullostaa oikeammalta.
Vierailija kirjoitti:
Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon.
Oppikoulu koostui keskikoulusta ja lukiosta. Ei lukioon pyritty erikseen, vaan ne, jotka halusivat, jatkoivat keskikoulun jälkeen lukiossa.
Ennen peruskoulua menin ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun jälkeen menin suoraan töihin jossa sain olla ilman yt vaaraa tai muita vaikeuksia eläkeikään saakka.Kuullostaa oikeammalta.
Pointti ap:n aloituksessa oli se, että peruskoulu tuli opetussuunnitelmallisesti vasta aikaisintaan 1961 syntyneille.
Minun paikkakunnallani oli kokeiluperuskoulu, josta ensimmäiset jatkoivat lukioon ja kirjoittivat jo 1974. Edistyksellistä!
Valehtelevat todnäk. Ei peruskoulua ollut kuin vasta 60-luvulla syntyneistä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulua nuoret nykyään käy en tiedä. Maksoin eilen kampaamossa satasella, lasku oli 85e. Kampaaja laski puhelimella paljonko on minun vaihtoraha:DD
Osasi sentään laskea puhelimella?
Koulu kun koulu, jokainen koulu oli ajallaan ja ajoi asiansa.
Nykylapsilla ja -nuorilla on niin heikko yleissivistys, etteivät monet varmaan tiedä, mitä sellaiset keski- ja kansa-/kansalaiskoulut oikein olivat, joten varmaan helpompi sanoa "peruskoulu" kuin alkaa selittämään heille em. termejä.
Samantekevää. Ei tarvitse olla mikään Einstein tajutakseen, että kyse on sen ajan oppivelvollisuuteen kuuluvasta koulutuksesta. Keskikoulussa opiskeltiin täysin samoja asioita kuin myöhemmin peruskoulun vuosiluokilla 5-9, kansalaiskoulu painottui enemmän kädentaitoihin ja käytännön asioihin.