Miksi jotkut 1950-luvun lopussa syntyneet sanovat esim., että "peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun"?

Mitä merkitystä? Jokainen normaaliälyinen kuitenkin ymmärtää, että kyse on sen ajan oppivelvollisuuskoulusta.

Asian kannalta on samantekevää että minkä nimistä koulua ovat käyneet ennen ammattikouluun menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt vuonna 1964 ja ehdin käydä kansakoulua ekaluokan ennen kuin tokalle mennessä se muuttui peruskouluksi. Vaikka olisin syntynyt 50-luvun lopulla, niin peruskoulun päättötodistuksen olisin aikanaan saanut.

Mutta keski- tai kansakoulun opetussuunnitelman mukaisesti, jos oli ehtinyt kansakoulun kuudennelle tai keskikoulun toiselle luokalle.

Osa kansakouluun jääneistä kävi kuudennen luokan kahdesti saadakseen peruskoulun päästötodistuksen ilman lisämainintaa.

Hei mikä tää ihmeen pääStötodistus on? Todistus joistakin ilmastopäästöistä?? Todistus tulee koulun päättämisestä = pääTTötodistus. 

En voi laittaa kuvaa omastani, koska one. Anonyymi.

Mutta kirjoita googleen päästötodistus. 

Olet nuori tosiaankin mutta sen verran aikuinen että pitäisi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoriso ymmärtää vain peruskoulun, siksi. Ennen oli jatkoluokat=kansalaiskoulu. Sitten oli yhteiskoulu tai keskikoulu rahoituksesta riippuen.

Tai ihan oikeasti he ovat saaneet päättötodistuksen peruskoulusta.

 

Kaikki muuttuu  .(Ennen muuten puhuttiin pääStö todistuksesta , mikä on enemmän koulutusorganisaation kannalta kuin koulutettavien yksilöiden kannalta katsottu ilmaisu

Ennen koulusta siis päästiin nykyisin yksilö  taas päättää   (...opintiensä siinä koulussa) pieni, lähes huomaamaton ,mutta silti huisi ero sanamuodossa kohden nykyistä 'yksilöyhteiskuntaamme' entisestä (laitosten tekemän yksilön määrittelyn armoilla olosta)

Kiitos selvennyksestä ja ensimmäisestä asiallisesta vastauksesta tähän päästöasiaan 👍

En voi laittaa kuvaa omastani, koska one. Anonyymi.

Mutta kirjoita googleen päästötodistus. 

Olet nuori tosiaankin mutta sen verran aikuinen että pitäisi tietää.

***

Sinunkin aikuisena pitäisi tietää, että todistustaakka on aina väittäjällä. Kirjoita siis itse googleen ja linkitä tänne, äläkä yritä irvailla mistään iästä.

Tosin joku sinua aikuisempi jo avasikin asian fiksusti edellä, kiitos hänelle!

Mitä väliä sillä on, mitä koulua 65-70-vuotias on aikoinaan käynyt? Ehkä he haluavat käyttää nimitystä, jota käytetään nykyään tietyn ikäluokan koulusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt vuonna 1964 ja ehdin käydä kansakoulua ekaluokan ennen kuin tokalle mennessä se muuttui peruskouluksi. Vaikka olisin syntynyt 50-luvun lopulla, niin peruskoulun päättötodistuksen olisin aikanaan saanut.

Mutta keski- tai kansakoulun opetussuunnitelman mukaisesti, jos oli ehtinyt kansakoulun kuudennelle tai keskikoulun toiselle luokalle.

Osa kansakouluun jääneistä kävi kuudennen luokan kahdesti saadakseen peruskoulun päästötodistuksen ilman lisämainintaa.

Hei mikä tää ihmeen pääStötodistus on? Todistus joistakin ilmastopäästöistä?? Todistus tulee koulun päättämisestä = pääTTötodistus. 

Nuorison :D olen 46-vuotias. Laita linkki tietoon, että olisi ollut mikään hassu päästötodistus.

Minä olen sinua yli 10 vuotta nuorempi ja tiedän että se on ollut päästötodistus. Mutta olenkin aina ollut kiinnostunut historiasta ja lukenut paljon kirjoja, vanhojakin. Sieltä se jostain on tarttunut päähän, yleissivistys. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on, mitä koulua 65-70-vuotias on aikoinaan käynyt? Ehkä he haluavat käyttää nimitystä, jota käytetään nykyään tietyn ikäluokan koulusta?

Juuri näin. Jos joku nuori kysyy, milloin menit amikseen, vastaan 16-vuoriaana heti peruskoulun jälkeen. Turha puhua mitään keskikoulusta, pitäisi alkaa selittämään, eikä ehkä ymmärtäisi edes.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt vuonna 1964 ja ehdin käydä kansakoulua ekaluokan ennen kuin tokalle mennessä se muuttui peruskouluksi. Vaikka olisin syntynyt 50-luvun lopulla, niin peruskoulun päättötodistuksen olisin aikanaan saanut.

Mutta keski- tai kansakoulun opetussuunnitelman mukaisesti, jos oli ehtinyt kansakoulun kuudennelle tai keskikoulun toiselle luokalle.

Osa kansakouluun jääneistä kävi kuudennen luokan kahdesti saadakseen peruskoulun päästötodistuksen ilman lisämainintaa.

Enpä usko kenenkään halunneet vapaaehtoisesti jäädä luokalleen.

Kyllä jotkut jäi. Jos oli tokarissa nelonen tai kaksi tai nelonen ja vito

Peruskoululaiset lapsenlapseni ovat katselleet vanhoja kokeitani 60-luvulta ja ovat ihan pöyristyneitä, mitä meiltä oli vaadittu vastaavan ikäisenä heihin verrattuna, joten neloset oli aikoinaan ihan mahdollisia.

Tyttäreni on lukenut yliopistossa matematiikkaa, cumun suoritti. Ihmetteli katsoessaan vanhaa geometrian oppikirjaani, kun meidän piti osata todistaa niitä teoreemoja ym juttuja luokan edessä,  vaikka ei mitään ymmärtänyt, mutta osata piti. 

Tämä siis oppikoulun 4-5-6 luokilla. ( oma keskikouluni oli kuusi vuotinen)

Hän ei kyllä peruskoulussa olisi tajunnut yhtään mitään niistä eikä olisi kuulema ulkoakaan oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni on lukenut yliopistossa matematiikkaa, cumun suoritti. Ihmetteli katsoessaan vanhaa geometrian oppikirjaani, kun meidän piti osata todistaa niitä teoreemoja ym juttuja luokan edessä,  vaikka ei mitään ymmärtänyt, mutta osata piti. 

Tämä siis oppikoulun 4-5-6 luokilla. ( oma keskikouluni oli kuusi vuotinen)

Hän ei kyllä peruskoulussa olisi tajunnut yhtään mitään niistä eikä olisi kuulema ulkoakaan oppinut.

Kävit tyttökoulua? Niissähän tais keskikoulu olla 6 vuotta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä usko kenenkään halunneet vapaaehtoisesti jäädä luokalleen.

Minä jättäydyin luokalle oppikoulussa kaksi kertaa (ja yritin kolmatta kertaa, mutta en onnistunut) koska alemmille luokille tuli vuosi vuodelta kauniimpia kaunottaria.

Huomasin kyllä.

Kun 14-vuotiaana menin keskikoulun neljännelle luokalle, luokan vanhin oli 19-vuotias herrasmies. Viidennellä vanhimmat täyttivät jo 20.

Saivat käydä koulua niin kauan kuin vanhempien kukkaro sieti, jotta olisivat saaneet edes jonkin päättötodistuksen.

Meidän köyhempien oli pakko puurtaa vuosi/luokka-menetelmällä.

T. Luokan kaunotar

Vierailija kirjoitti:

En sano enkä mennyt. Peruskoulu-uudistus tuli lapsuudenaikaiselle kotipaikkakunnalleni silloin kun aloitin keskikoulun viimeisen eli viidennen luokan. Kävin siis keskikoulun. Sen jälkeen menin lukioon.

Meidän kunnassa peruskoulu tuli siinä vaiheessa, kun olin menossa oppikoulun 3. luokalle, mutta meninkin peruskoulun 7. luokalle. Kävin peruskoulua siis kolme vuotta, mutta silti minulla on keskikoulun päästötodistus. Jatkoin sitten lukioon. Olen syntynyt v. 60.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Muutos koski vasta kyseisen vuoden aikana 11 vuotta täyttäviä ja tätä nuorempia. Peruskouluun siirryttiin ensimmäisenä Lapissa 1972, eli 1950-luvun puolella syntynyt ei ole mitenkään voinut käydä peruskoulua.

Kyllä jotkut tuon ikäiset ovat voineet jo käydä ihan oikeaakin peruskoulua, siis peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Olihan ennen varsinaista siirtymistäkin joillakin paikkakunnilla jo kokeiluperuskouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon. 

Oppikoulusta aiheutui vanhemmille paljon maksettavaa eli varallisuus vaikutti salliko koti edes pyrkiä oppikouluun.

Itse kävin yksityistä oppikoulua, vanhemmat maksoivat: lukukausimaksut, kirjat yms, matkat, kotitaloustarvikkeet, käsityötarvikkeet, kouluruokailun. Kunnallisia oppikouluja pienempine kuluineen oli harvassa. Tämän päivän koululaisille tarjotaan kaikki ja silti Pisa-tulokset sakkaa !

Evakkoina tulleet vanhemmat pitivät hyvin tärkeänä koulunkäyntiä, kiitollinen siitä vielä tänäkin päivänä ja ollut johtotähti omien lasten suhteen.

Totta vieköön, kaiken tuon lisäksi vielä urheiluvälineitä, sukset oli pakolliset ja ne ostettiin itse.  Oli oltava myös jumppapuvut ja sopivat urheiluasut.  Mitään ei saatu koulun puolesta.  Luistimet ei olleet pakolliset, mutta olihan ne tavallaan kuitenkin, kun jumppamaikka komensi kaikki jääkaukaloon.  Minulla ei ollut luistimia enkä koskaan niitä saanut, joten sain sitten lähteä hiihtämään.  Ainaisen motkotuksen kanssa.

Me köyhimmät siinä yritettiin sitten tavoitella sitä onnemme oksaa kaiken maailman pankinjohtajien ja tehtaan pomojen penskojen kanssa.  Muistan ikäni kun kerran jumppatunnilla piti jossain piiritanssissa kaikkien kätellä toisiaan, sen löysän hipaisun ja ohikatseen, jonka lääkärin leuhka likka juuri ja juuri sai tehdyksi, ettei vain olisi tarvinnut koskea köyhään.  Eli peruskoulun tulo kyllä oli ainakin siltä osin parempi juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Muutos koski vasta kyseisen vuoden aikana 11 vuotta täyttäviä ja tätä nuorempia. Peruskouluun siirryttiin ensimmäisenä Lapissa 1972, eli 1950-luvun puolella syntynyt ei ole mitenkään voinut käydä peruskoulua.

Ovathan he voineet käydä peruskoulua, mutta eivät peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti, elleivät ole olleet jossain kokeiluperuskoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katso Wikipedia : Peruskoulu Suomessa. Vuosittainen ja kunnittainen luettelo siirtymävaiheesta.

Mutta siirto tapahtui vain luokilla 1-5. Tätä vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti.

6 luokkalaiset olivat Helsingissä vanhimpia jotka ko. siirtymä vuonna siityivät peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katso Wikipedia : Peruskoulu Suomessa. Vuosittainen ja kunnittainen luettelo siirtymävaiheesta.

Mutta siirto tapahtui vain luokilla 1-5. Tätä vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti.

6 luokkalaiset olivat Helsingissä vanhimpia jotka ko. siirtymä vuonna siityivät peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelemaan.

Eli palasivatko siis esim. oppikoulun jo aloittaneet kuudennella luokalla takaisin entisiin kansakouluihin ja luokanopettajajärjestelmään?

Vierailija kirjoitti:

Mitä koulua nuoret nykyään käy en tiedä. Maksoin eilen kampaamossa satasella, lasku oli 85e. Kampaaja laski puhelimella paljonko  on minun vaihtoraha:DD

100 - 85 = 15. Saitko 15 euroa takaisin?

Opetetaanko peruskoulussa muuten enää kertotaulua, että tietää suoraan paljonko on esimerkiksi 4 x 8 tai 6 x 7?