Miksi jotkut 1950-luvun lopussa syntyneet sanovat esim., että "peruskoulun jälkeen menin ammattikouluun"?

Ovat sen ikäisiä että osalle se peruskoulu oli jo todellisuutta. Käsittääkseni peruskouluun siirryttiin pohjoisesta asteittain. Itse s -57 ja kävin Helsingissä 4v kansakoulua, 5v keskikoulua ja 3v lukiota. Kirjoitin 76. Pian sen jälkeen oma koulunikin muuttui peruskouluksi.

Onkohan tämä ihan todellinen ongelma? 

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tämä ihan todellinen ongelma?

 

Ei toki. Kunhan vain ihmettelin. 

Keskikoulu oli täysin sama asia kuin nykyiset peruskoulun luokat 5-9, paitsi että tuolloin jo nykyisten vitosten ja kutosten ikäisillä oli aineenopettajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansakouluun menivät ne jotka eivät päässeet oppikouluun. Kansakoulusta mentiin ammattikouluun ja oppikoulusta lukioon. 

Oppikoulusta aiheutui vanhemmille paljon maksettavaa eli varallisuus vaikutti salliko koti edes pyrkiä oppikouluun.

Itse kävin yksityistä oppikoulua, vanhemmat maksoivat: lukukausimaksut, kirjat yms, matkat, kotitaloustarvikkeet, käsityötarvikkeet, kouluruokailun. Kunnallisia oppikouluja pienempine kuluineen oli harvassa. Tämän päivän koululaisille tarjotaan kaikki ja silti Pisa-tulokset sakkaa !

Evakkoina tulleet vanhemmat pitivät hyvin tärkeänä koulunkäyntiä, kiitollinen siitä vielä tänäkin päivänä ja ollut johtotähti omien lasten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä koulua nuoret nykyään käy en tiedä. Maksoin eilen kampaamossa satasella, lasku oli 85e. Kampaaja laski puhelimella paljonko  on minun vaihtoraha:DD

"on minun vaihtoraha"  - Tarkoititko, että kampaajasi käytti puhelimensa laskinta laskeakseen paljonko hänen pitää antaa sinulle vaihtorahaa?  

Yksi tärkeimmistä koululaitokseen liittyvistä uudistuksista tapahtui vuosina 1971-1972, jolloin siirryttiin viisipäiväiseen kouluviikkoon eli lauantait olivat aina vapaita.Tosin vielä 1980-luvulla yliopistojen yleiset tenttipäivät olivat lauantaisin klo 9-13, ja armeijan viikonloppuvapaat alkoivat lauantaina klo 12 ja loppuivat sunnuntaina klo 24.

Peruskoulun käyneenä puhun kyllä edelleen yläasteesta ja ala-asteesta enkä yläkoulusta ja alakoulusta. Noita oppilaitosten nimiäkin on kyllä muuteltu tasaisin väliajoin.

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoriso ymmärtää vain peruskoulun, siksi. Ennen oli jatkoluokat=kansalaiskoulu. Sitten oli yhteiskoulu tai keskikoulu rahoituksesta riippuen.

Tämän takia tänä päivänä moni varmasti puhuu ala- ja yläasteen sijaan ala- ja yläkoulusta, koska ne tarkoittaa käytännössä samaa asiaa eri nimillä.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Vuonna 1969 oli kokeiluperuskouluja mm. Sipoossa, Vammalassa, Raisiossa. Oppilaita kokeiluperuskouluissa oli n. 40 000. Vuonna 1955 syntyneet pääsivät kokeiluun ja vuotta vanhemmat tuplaamalla viidennen luokan. Sitä ennen neljännen luokan jälkeen osa pyrki oppikouluun, osa jatkoi kansa- ja kansalaiskoulussa. Päästötodistus oli virallinen nimitys kansakoulun suorittamisesta. Nykyisten päästöjen kanssa sanalla ei ollut samaa merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Älä viitsi jos et ees tiedä mikä on kansakoulu.

Sain kansakoulun päästötodistuksen ( se oli päästötodistus silloin) .   Xxx on suorittanut kansakoulun oppimäärän 8 luokkaa.

Kansakouluun sisältyi tuo kansalaiskoulu, se ei ollut mikään erillinen koulu vaan oppivelvollisuutta.

Oppivelvollisuutta kyllä, ihan niin kuin keskikoulukin, mutta ainakin meidän kaupungissa, kansalaiskoulu oli ihan oma erillinen koulu, eikä ollut mitenkään yhteydessä kansakouluun, aivan eri paikassakin. Kansakoulu oli siis kuusivuotinen ja sen jälkeen oli 2 vuotta kansalaiskoulua. Vaihtoehtona oli mennä keski-, eli oppikouluun, jonne sai siirtyä jo kansakoulun neljänneltä luokalta, mutta mahdollista oli oppikouluun mennä vasta viidenneltä, tai kuudennelta luokaltakin. 

Itse menin kansakoulun neljänneltä keskikouluun, mutta meidän luokalle tuli yksi tyttö myös kansakoulun kuudennelta luokalta. Oli siis meitä muita pari vuotta vanhempi. Ehdin käydä keskikoulua kolme vuotta, kunnes kolmannelta luokalta siirryttiin kahdeksannelle luokalle peruskouluun. Tämä siis tapahtui Pirkanmaalla, silloisessa Hämeen läänissä ja olen 60-luvun alkupuolella syntynyt, eli pohjoisessa jossa peruskoulu-uudistus alkoi jo muutama vuosi aiemmin, siirtyi 50-luvun lopulla syntyneet peruskouluun jo alemmalla luokalla kuin minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoriso ymmärtää vain peruskoulun, siksi. Ennen oli jatkoluokat=kansalaiskoulu. Sitten oli yhteiskoulu tai keskikoulu rahoituksesta riippuen.

Tämän takia tänä päivänä moni varmasti puhuu ala- ja yläasteen sijaan ala- ja yläkoulusta, koska ne tarkoittaa käytännössä samaa asiaa eri nimillä.

Moni puhuu aivan oikein, koska ala- ja yläaste jako poistettiin jo vuonna 1999 ja sen jälkeen näitä on kutsuttu ihan oikein ylä ja alakouluksi. Hallinnollisestihan sekä ylä ja alakoulu on nykyään yhtä samaa peruskoulua. 

Wikipediassakin on virhe. Siellä lukee että kansalaiskoulu oli heille jotka eivät menneet oppikouluun tai ammattikouluun.

Ei ammattikouluun otettu 13-vuotiaita. Ikä milloin aloitettiin kansakoulun osa nimeltä kansalaiskoulu.

Hakemukseen ammattikouluun  piti liittää kopio ksnsakoulun päästötodistuksesta.  Jonka sai kun oppivelvollisuus 8 lk oli käyty.

Vanhoista vuosikymmenistä en tiedä,  puhun 50 -60-lukujen vaihteesta.  ( äitini kävi karjakkokoulun noin vuonna 1920 kiertokoulupohjalla. ) 

Olivat viimeisiä vanhan järjestelmän käyneitä, se muuttui pian heidän jälkeensä peruskouluksi.

Kannattaa kysyä heiltä itseltään, jos asia vaivaa sinua, ap. En osaa vastata tuntemattomien ihmisten puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Muuttui kyllä vasta heidän jälkeensä, elleivät olleet peruskoulukokeilussa.

Miksi näitä älyttymyyksiä tehtaillaan, kun ihan googlaamalla löytyy, että peruskoululaki hyväksyttiin eduskunnassa v. 1968 ja syksyllä peruskoulutus alkoi asteittain eli jos oli syntynyt 1959 niin hyvin oli peruskoulu ikäinen, kun koulu oli 9 lk. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä älyttymyyksiä tehtaillaan, kun ihan googlaamalla löytyy, että peruskoululaki hyväksyttiin eduskunnassa v. 1968 ja syksyllä peruskoulutus alkoi asteittain eli jos oli syntynyt 1959 niin hyvin oli peruskoulu ikäinen, kun koulu oli 9 lk.

 

Kuten tässäkin ketjussa on useampaan otteeseen todettu, niin peruskoulu tuli ensimmäisenä vuonna 1972 Lappiin vuosiluokille 1-5. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

No ei todellakaan muuttunut. Stadiin tuli peruskoulu vasta noin 1977-78. En ole käynyt päivääkään peruskoulua ja syntynyt -60 luvun alkupuolella.

Turkuun tuli -76, ehdin käydä ekan luokan kansakoulua ja sitten vaihtui.

Vm 68

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko siitä, että heidän aikanaan keski- ja kansalaiskoulu muuttuivat peruskouluksi.

Mä olen syntynyt 1964 ja olin viimeinen vuosikerta joka kävi keskikoulun, en koskaan sano että "peruskoulun jälkeen" yhtään mitään.

Ehkä jotkut sanoo niin kun ajattelevat että jonnet ei tiedä mikä oli keskikoulu. 

Peruskouluun siirryttiin todellakin kerralla vain vuosiluokilla 1-5. Tätä vanhemmat jatkoivat vanhojen opetussuunnitelmiensa mukaisesti. Heille ei esim. tullut tasokursseja, ja vuoden oppikoulua käyneet jatkoivat kutosella aineenopettajilla.