Palstalaiset selittäkäähän minulle äänikirjojen tarkoitus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät pysty keskittymään lukemiseen tai kuuntelemiseen, vaan tarvitsevat jotakin tekemistä käsilleen, jotta huomio pysyy ns. maan tasalla eikä mieli lähde harhailemaan

Kuulostaa aika vajaalta jos ei pysty suorittamaan rutiininomaista touhua kuten siivoamista ilman 100% keskittymistä

Lukutaito ei ole välttämättä tulevaisuudessa relevantti sillä asteella mitä äikänopet sen haluaisivat olevan, ja ylipäätään se että kokonainen kirja olisi sisällöltään siedettävä olisi ihme. Se ettet sinä kestä lukuääntä on toisille se, että ei kestä isoa osaa sisällöstä, joka on pääosin jotani täytesanoja, turhanpäiväistä draamaa, ym. Se että ihmiset suostuvat nauttimaan kirjoista edes luettuina on mielestäni paljon, itse en tee sitäkään enää

Söisitkö itse pullaa, jossa on 80% sahanpurua, ja oikein laittaisit aikaa

Pitäähän lukemiseenkin keskittyä. Välillä huomaa lukeneensa sivun ja ajatukset ovat olleet muualla.  Kirjaa on helpompi selata taaksepäin kuin äänikirjaa.

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät pysty keskittymään lukemiseen tai kuuntelemiseen, vaan tarvitsevat jotakin tekemistä käsilleen, jotta huomio pysyy ns. maan tasalla eikä mieli lähde harhailemaan

Kuulostaa aika vajaalta jos ei pysty suorittamaan rutiininomaista touhua kuten siivoamista ilman 100% keskittymistä

Lukutaito ei ole välttämättä tulevaisuudessa relevantti sillä asteella mitä äikänopet sen haluaisivat olevan, ja ylipäätään se että kokonainen kirja olisi sisällöltään siedettävä olisi ihme. Se ettet sinä kestä lukuääntä on toisille se, että ei kestä isoa osaa sisällöstä, joka on pääosin jotani täytesanoja, turhanpäiväistä draamaa, ym. Se että ihmiset suostuvat nauttimaan kirjoista edes luettuina on mielestäni paljon, itse en tee sitäkään enää

Söisitkö itse pullaa,

Pitäähän lukemiseenkin keskittyä. Välillä huomaa lukeneensa sivun ja ajatukset ovat olleet muualla.  Kirjaa on helpompi selata taaksepäin kuin äänikirjaa.

Ainakin Storytelissä on todella vaivatonta selata, kun luvut saa esille allekkaisina janoina ja kursorin voi siirtää mihin tahansa haluamaansa kohtaan haluamastaan luvusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään äänikirja ei yllä likikään sille tasolle kuin jos istuu kirja kädessä aloillaan sivuja kääntelemässä ja lukemassa testiä omalla eläytyvällä ajatusäänellään.

Tämä.

Ei varmaan, mutta kerro tämä sokealle.

Kyllä se kuulkaas niin on, että jos äänikirjoista haluaa saada kaiken mahdollisen irti, niin sen kuuntelemiseen on keskityttävä ja silloin voi eläytyä tapahtumiin. 

Olen yli kymmenen vuotta kuunnellut äänikirjoja ja todella pidän niistä. Todella rentouttavaa.Mistä en tykkää, hipasen het pois.

Kuuntelu vaatii aikaa, ja sitä minulla on, koska olen 77v eläkeläinen.

Pitääkö kaikesta saada kaikki irti? Eikö telkkaristakin voi joskus katsella jotain muun lomassa.

Onneksi kukaan ei kuulustele minulta vapaa-ajan viihteenä medialla milllä hyvänsä seurattuja tarinoita.

En lue ajatusäänellä tai millään muullakaan äänellä; sehän on hurjan hidasta..Olen nopea lukija silmien nähdessä kokonaisuuksia usean sanan ryppäinä ja samalla ajatukset muodostavat kuvaa tapahtumista, olosuhteista, ihmisistä tekstin edetessä.

Kuten moni muukin  täällä, sekä luen fyysisiä kirjoja että kuuntelen äänikirjoja varsinkin käsitöitä tehdessäni. Kunhan uudessa työssä on päässyt alkuun, niin voi jo keskittyä kuuntelemaan lukijaa.

Hyvä lukija on kullanarvoinen. Ei eläydy liikaa, esim vaihda ääntään keskustelijoiden mukaan tms. Normaali, eloisa ääni on paras. Minun suosikkeja ovat Lars Svedberg ja Krista Putkonen-Örn. Tuo jälkimmäinen oli ääntään lukuunottamatta aluksi ihan tuntematon minulle, kunnes bongasin hänet Sykkeen lääkärinä (siis TV-sarjasta). Myös Koskinen-dekkareita lukeva miesääni on miellyttävä ja sopii sarjaan mainiosti.

Vielä äänikirjoista. Kuunnelkaapa Mika Valtarin Sinuhe ja Mikael Karvajalka sekä tämän jatko-osa Mikael Hakim. Mikaelin tarinan kuuntelu  kävi jo työstä! Ja jos olisin lukenut ihan itse, olisin jättänyt kesken, oli niin epämieluisaa, osin karmeaa, osin pitkäveteistä..Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa, tämä oli minun tunteeni näistä.

On muillakin kuin Storytelilla samat taaksepäin kelaamisen mahdollisuudet, mutta on kirjasta kuitenkin helpompi löytää oikea sivu, kuin äänikirjasta. Tai, ehkä siinä on eroja, miten yleensäkin hahmottaa asioita.  Itse joudun kelaamaan, kuuntelemaan, kelaamaan. Hyvä, jos toisille helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kuuntelee siivotessa musaa, toiset radiota, podeja ja jopa äänikirjoja. Siivoaminen on niin yksioikosta touhua, että helposti voi keskittyä muuhun. Siivous tapahtuu automodella.

 

Olen niin laiska,että siivoan harvoin ja silloinkin nopeasti. Siinä ei paljon ehdi tarina edetä. 

Vierailija kirjoitti:

Äänikirja on paluu juurille, lukutaito oli vain Välimäen kauden teknologia

Lukutaidon häviäminen on sivistyksen katoamista puhtaimmillaan. Kirjapainotaito ja lukutaito loivat länsimaisen sivistyksen nykymuodossaan. Kultaiset vuosisadat ovat ehkä menneet ja idioluutio on täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen äänikirjoja kävelylenkeillä, automatkoilla, kotitöitä tehdessä. Silloin kun tarvitsee jotain viihdykettä, mutta lukeminen ei onnistu. Pystyn hyvin keskittymään, minäkin katson ns. elokuvaa kuunnellessa. Kävelylenkit muuttuvat mielekkäämmiksi ja pidemmäksi hyvää kirjaa kuunnellessa, tylsiä kotityötä jaksaa paremmin tehdä kuunnellessa, automatkoille tekemistä jne.

Luen myös kirjoja kirjoina.

Tiivistettynä olet siis laiska.

Omituinen johtopäätös.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö kaikesta saada kaikki irti? Eikö telkkaristakin voi joskus katsella jotain muun lomassa.

Kyllä, usein laitan ruokaa tai leivon, kun katson telkkaria. Samoin saatan neuloa, ommella tai silittää, silti pysyn mukana siinä mitä tv:ssa näytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen fyysisiä kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja. Äänikirjat ovat käteviä esim. kävellessä, kotitöitä tehdessä ja illalla sängyssä eli tilanteissa, jotka eivät vaadi erityistä huomiota. Ihan samalla tavalla pystyn keskittymään lukemiseen ja kuuntelemiseen. Näen äänikirjan tapahtumat samalla tavalla "elokuvana" kuin fyysisen kirjankin tapahtumat.

Miten analysoit tekstiä, kieltä, rakennetta ja kerrontaa?

Suurin osa lukee/kuuntelee kirjoja ajanvietteenä, ei tehdäkseen analyysiä.

Juuri niin.

Vierailija kirjoitti:

En lue ajatusäänellä tai millään muullakaan äänellä; sehän on hurjan hidasta..Olen nopea lukija silmien nähdessä kokonaisuuksia usean sanan ryppäinä ja samalla ajatukset muodostavat kuvaa tapahtumista, olosuhteista, ihmisistä tekstin edetessä.

Kuten moni muukin  täällä, sekä luen fyysisiä kirjoja että kuuntelen äänikirjoja varsinkin käsitöitä tehdessäni. Kunhan uudessa työssä on päässyt alkuun, niin voi jo keskittyä kuuntelemaan lukijaa.

Hyvä lukija on kullanarvoinen. Ei eläydy liikaa, esim vaihda ääntään keskustelijoiden mukaan tms. Normaali, eloisa ääni on paras. Minun suosikkeja ovat Lars Svedberg ja Krista Putkonen-Örn. Tuo jälkimmäinen oli ääntään lukuunottamatta aluksi ihan tuntematon minulle, kunnes bongasin hänet Sykkeen lääkärinä (siis TV-sarjasta). Myös Koskinen-dekkareita lukeva miesääni on miellyttävä ja sopii sarjaan mainiosti.

Vielä äänikirjoista. Kuunnelkaapa Mika Valtarin S

Kyllä nuo Waltarin jättiromaanit ovat sellaisia, mitkä ovat minulta jääneet kesken nuoruudessa, sillä ovat niin pitkiä.

Nyt myöhemmällä iällä olen ne kuunnellut äänikirjoina ja tosi mielenkiintoisia ovatkin olleet. Kirjaa pitäisi kuitenkin pystyä lukemaan aika tiiviisti, että se pysyisi tuoreena mielessä. Noihin ei koskaan ollut riittävästi aikaa opiskelun aikaan eikä myöhemminkään, kun perhe ja työ vaativat oman aikansa.

Ei nykyihminen kerkiä lukemaan ja äänikirja on mahdottoman hyvä tuote palauttamaan armaan Suomen maan lukutaidottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äänikirja on paluu juurille, lukutaito oli vain Välimäen kauden teknologia

Lukutaidon häviäminen on sivistyksen katoamista puhtaimmillaan. Kirjapainotaito ja lukutaito loivat länsimaisen sivistyksen nykymuodossaan. Kultaiset vuosisadat ovat ehkä menneet ja idioluutio on täällä. 

 

Äänikirjoja taitavat kuitenkin lukea enimmäkseen ikäluokat, joilla on hyvä lukutaito ja monipuolinen sanavarasto.

Ap:n ja muiden äänikirjaa väheksyvien kannattaisi käydä mieluummin nuorten ikäluokkien kimppuun, joiden lukutaidon heikkeneminen  ja äidinkielen köyhtyminen tapahtuu lyhyitä tictoc-videoita katsellessa.

Suomen kielen köyhtyminen on tosiasia, kun koulussa opettajan pitää muokata kysymyksiä selkokielelle, että opiskelijat pystyisivät antamaan edes jonkinlaisen vastauksen.

Lehdessä opettajan kertoma juttu on karmea, opiskelija kysyi opettajalta, miksei suomen kielen huulet-sanan sijasta voisi käyttää "lipsejä"?

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen fyysisiä kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja. Äänikirjat ovat käteviä esim. kävellessä, kotitöitä tehdessä ja illalla sängyssä eli tilanteissa, jotka eivät vaadi erityistä huomiota. Ihan samalla tavalla pystyn keskittymään lukemiseen ja kuuntelemiseen. Näen äänikirjan tapahtumat samalla tavalla "elokuvana" kuin fyysisen kirjankin tapahtumat.

Äänikirjat ovat val-koroskaväen trendi. 

Kerro vähän, mihin ryhmään sinä kuulut?

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyihminen kerkiä lukemaan ja äänikirja on mahdottoman hyvä tuote palauttamaan armaan Suomen maan lukutaidottomaksi.

Aika omituinen ajatus. Vaikka oma ikäluokkani osaisi ja lukisi kuinka paljon, ei se auta näitä 2000-luvun puolella syntyneitä, jotka ovat syntyneet älylaite kädessä.

Ensimmäisen kerran kuulen, että äänikirja olisi syypää nuorten lukutaidottomuuteen. Eihän nuoret jaksa kuunnella mitään äänikirjaa, missä ei ole kuvaa!

Äänikirjojen tarkoitus on ottaa ihmisiltä rahat pois ja kuivattaa heidän lukutaitonsa. Helppoheikit rikastuvat ja kirjahyllyjen vihaajat urputtavat joka palstalla, vaikka ihmisten kaluste- ja hyllyasiat eivät heille kuulu mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Äänikirjojen tarkoitus on ottaa ihmisiltä rahat pois ja kuivattaa heidän lukutaitonsa. Helppoheikit rikastuvat ja kirjahyllyjen vihaajat urputtavat joka palstalla, vaikka ihmisten kaluste- ja hyllyasiat eivät heille kuulu mitenkään.

Olen kuunnellut äänikirjoja jo pitkään. Lainasin alkuun kirjastoista niitä pikkukasetteja ja sitten cd-levyjä. En koskaan ole ajatellut, että niiden tavoitteena olisi lukutaitoni heikentäminen. Kaikkea sitä saakin kuulla. Oma lukutaitoni on hyvä ja luen myöskin paperikirjoja. Aloitin vuosikymmeniä sitten äänikirjan kuuntelun, kun halusin ulkomaan matkaa ennen parantaa englannin kielen taitoani. Nykyään käytän äänikirjapalvelua siksi, että on mukavaa kuunnella kirjoja juuri koti- ja puutarhatöitä tehdessäni.