Lue keskustelun säännöt.
Nykylapset eivät osaa viisarikelloa, kuukausia ja viikonpäiviä!
17.03.2025 |
Eikä valitettavasti paljon mitään muutakaan. Tämä on murheellinen totuus, jonka näen työssäni koulussa joka päivä. Tilanne on paha. Olisi paljon muutakin kerrottavaa, mutta en nyt jaksa kertoa kaikkea.
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä toitota ripulipaskaa.
Kyll ne lapset osaavat, mikäli niitä edes vähäsen kotona kasvatettu. Opetettu perus käytöstavoille, ja hokamaan tietyt perusasat.
Ja miten kummassa nää samat lapsukaiset tietää, karrikoiden, että milloin ja mihi Teletapit alkouvat telkussa? Tai muut suosikki ohjelmat?
Selvää on se, että vanhemmilla on ENSISIJAINEN KASVATUSVASTUU LAPSISTAAN.
Koulun ensijainen tehtävä: On antaa lapsille perustiedot, kevyt yleissivistys, useista eri oppiaineista.
Mihin ja mitä muuta koulu edes ehtisi tehdä, eri aineiden opetustuntien aikana?
Pointti on siinä, jotta nykyvanhemmat, etenkin ne kouluttumattomat ja itsekin jo syntymästään tyhmät:
Luulevat ja odottavat, että koulu tekee heidän kasvattomista, huonosti kohdellutäytyy rajoittaa ja alle 6 v ei tarvi päästä pelaamaan kännyköillä, pleikalla, tietsikalla jne jne, jos ette viitsi lukea niin mummmot hyötykäyttöön, lulea, lukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kasarilla kypärä. Jopa kaverillsani oli, jonka vanhemmat oli tosi suurpiirteisiä. Tämä Hkissä.
Mulla ei ysärillä ollut ja mun vanhemmat oli enemmän ylihuolehtivia kuin suurpiirteisiä. Siis verrattuna kavereitten vanhempiin.
Ok. Sitten oli näin. Ei ole kyllä täällä päin noita jäädytettyjä luistinratoja enää, että sinänsä vaikeampi harrastaa. Ei myöskään luonnonjäälle aurata ratoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimiskyky on romahtanut. Muisti ei toimi, joten muistiin ei jää asiat esim. viikonpäivät, vaikka niitä päivittäin harjoitellaan.
Mitään ei tarvi muistaa, eikä oikein osatakaan koska...kaiken voi katsoa netistä, tiktokista tms valemediasta sillä älypuhelimella.
Ja sitten kun "töpselit vedetään seinästä" niin tähän tyhmentymiseen kasvaneet ihmiset on avuttomia zombeja.
täytyykö osata enää kertotaulua? Opetin aikoinaan ekaluokkalaiselle pojalleni kertotaulun ennen 7 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa yläasteikäiset eivät osaa enää avata maitopurkkia, siis sellaista, jossa ei ole sitä muovikorkkia.
Väkisin repivät sitä pahvia auki ihan miten sattuu, vaikka osalle tuo näytetty jo useampaan kertaan.
En oikein näe tässä sellaista "suomi nousuun" tyyppistä tulevaisuutta.
Kersoilla ei ole mitään motorisia taitoja tai sorminäppäryyttä tms. Ihan järkyttävää. Laittakaa nyt ne pilttinne askartelemaan ja käyttämään opastettuna esim. työkaluja, saksia tms Eihän tästä muuten tule mitään!
Eikö kotona ole opetettu, helppo avata.
Ei se joka kerta onnistu minullakaan ja olen kohta 40v ja keskivertoa kätevämpi käsistäni.
Tuttua, tuttua ja melkoisen järkyttävää. Ei osata myöskään tavallisimpia ilmaisuja, esim. jos puhutaan vuorokaudenajoista, vaikkapa että mikä vuorokaudenaika nyt on, vastaa aika moni melkein yläkoululainen, että kevät.
Olen tavannut ison määrän yläasteikäisiä, jotka eivät osaa käyttää saksia. Leikkaamisesta ei tule mitään, kun välinettä yritetään käyttää molemmin käsin kahvoista kiinni pitäen ja jotenkin voimalla rouhimalla.
Pahat ongelmat on kaikenlaisessa toiminnanohjauksessa, kun mihinkään ei pystytä keskittymään. Esimerkki: taannoin piti pukea esiliinat. Varmasti monelle entuudestaan tuntematon vaatekappale, sen ymmärrän, mutta kun ei ole mitään kykyä edes yrittää ratkaista asiaa hetken pohtimalla tai katsomalla, löytyisikö kavereiden pukemisesta mallia tai vaikka kysymällä. Ei, alle sekunnissa alkaa raivoisa kiljuminen, huutaminen ja tempoilu eikä essua onnistuta saamaan päälle ilman, että opettaja pukee sen yksitellen liki kaikille yli kymmenvuotiaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympärillä aloitin koulun, ja nuo jutut opeteltiin ykkösluokalla kaikki, sen muistan selvästi. Miksi nykyään oletetaan, että lapsi tulee kouluun osaten jo kaiken tuon ja myös lukea pitäisi osata? Koulun tehtävähän se on nuo asiat opettaa.
Juuri näin. Ja mikä motivaatio ja tarkoitus on näillä vanhempien jatkuvilla haukkumisella ja syyllistämisillä, jopa opettajalta, jonka pitäisi lain mukaan tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa. Siitä hänelle maksetaan palkka.
Nykyään opettaja-aines on todella romahtanut, kun luulisi jokaisen opettajan kunnia-asian olevan jokaisen oppilaan parhaat mahdolliset suoritukset ja oppimisen, jos jollekin niitä ei ole opetettu kotona tai lapsi unohtanut asian, ei luulisi olevan se kummempi asia opettaa asia vaikka välitunnilla oppilaalle. Näin tehdään muissa työtehtävissä ja työpaikpissa.
Et selvästi nyt ymmärrä. Kun 80% oppilaista ei enää osaa juuri mitään, ei koulussa yksinkertaisesti pystytä paikkaamaan tätä vajetta. Jokaiseen viikkoon tarvittaisiin muutama oppitunti lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten oppimiskyky on romahtanut. Muisti ei toimi, joten muistiin ei jää asiat esim. viikonpäivät, vaikka niitä päivittäin harjoitellaan.
Mitään ei tarvi muistaa, eikä oikein osatakaan koska...kaiken voi katsoa netistä, tiktokista tms valemediasta sillä älypuhelimella.
Ja sitten kun "töpselit vedetään seinästä" niin tähän tyhmentymiseen kasvaneet ihmiset on avuttomia zombeja.
täytyykö osata enää kertotaulua? Opetin aikoinaan ekaluokkalaiselle pojalleni kertotaulun ennen 7 v.
Kolmannella luokalla opetellaan kertotaulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
95%:lla yläkoululaisista on kännykkäaddigtio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympärillä aloitin koulun, ja nuo jutut opeteltiin ykkösluokalla kaikki, sen muistan selvästi. Miksi nykyään oletetaan, että lapsi tulee kouluun osaten jo kaiken tuon ja myös lukea pitäisi osata? Koulun tehtävähän se on nuo asiat opettaa.
Juuri näin. Ja mikä motivaatio ja tarkoitus on näillä vanhempien jatkuvilla haukkumisella ja syyllistämisillä, jopa opettajalta, jonka pitäisi lain mukaan tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa. Siitä hänelle maksetaan palkka.
Nykyään opettaja-aines on todella romahtanut, kun luulisi jokaisen opettajan kunnia-asian olevan jokaisen oppilaan parhaat mahdolliset suoritukset ja oppimisen, jos jollekin niitä ei ole opetettu kotona tai lapsi unohtanut asian, ei luulisi olevan se kummempi asia opettaa asia vaikka välitunnilla oppilaalle. Näin tehdään muissa työtehtä
Et selvästi nyt ymmärrä. Kun 80% oppilaista ei enää osaa juuri mitään, ei koulussa yksinkertaisesti pystytä paikkaamaan tätä vajetta. Jokaiseen viikkoon tarvittaisiin muutama oppitunti lisää.
Mä en tajua miten voi olla mahdollista että 80% lapsista ei osaa mitään, kun kaikki mun tuntemat lapset osaa kyllä. Suurin osa oppii lukemaankin ennen koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tulee noihin luisteluihin ja hiihtämisiin, niin enpä tiedä... Itse kävin jotain pururadalle tehtyä latua pitkin hiihtämässä lapsena, mutta tuntuupa vähän vieraalta ajatukselta päästää joku 8-10-vuotias yksin metsään hiihtämään. En päästäisi. Joten ei mikään ihme, että lapset ulkoilevat vähemmän ja tuollaiset taidot jää helposti oppimatta tai ainakin vähemmälle.
Itse asun ulkomailla, ja täällä ei alle teini-ikäiset edes saa mennä ulos yksin. En ole itse työelämässä, joten minulla on onneksi mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja viedä lapsia harrastuksiin. Eli kyllä ihan nykymaailman menokin on niin erilaista, että vaikuttaa mahdollisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat eivät enää opi, vaikka asioita käydään jatkuvasti läpi. Jatkuva puhelimella/laitteella oleminen muuttaa aivoja niin, ettei oppimista enää tapahdu. Nuoret myös pitävät suurta osaa asioista ihan turhana. Myös sellaisia asioita, joita osaamatta ei aikuisena pärjää.
75% yhdeksäsluokkalaisista ei osannut nimetä kartalle lähikaupunkeja. 30% samoista oppilaista ei tiennyt missä on Tanska.Ei sitä olisi ennenkään haluttu opiskella. Mutta entisajan kasvatuskulttuurissa homman nimi oli se, että joko opiskeltiin tai sitten itkettiin ja opiskeltiin. Nykyään lapsia ei enää pysty pakottamaan mihinkään koska pakottamista pidetään epäeettisenä ja traumaattisena.
En nyt sanoisi noin. Lapsihan on luonnostaan utelias ja haluaa oppia asioita.
Se on kovin moderni ajatus, että luotetaan lasten uteliaisuuteen ja siihen, että lapsi kyllä haluaa oppia kaiken tarvittavan. Mm. koulujen toiminta on pitkälti sopeutettu tuohon ajatusmalliin.
Mutta käytännön elämässä on paljon asioita jotka on tärkeä osata mutta joista lapset eivät yleensä ole erityisemmin kiinnostuneita tai joiden opiskelu on niin työlästä että se vie kiinnostuksen pois.
Itse kyllä puhun kokemuksesta lasten kanssa. Kyselevät kovasti. Eivät tietenkään kaikkea tarvittavaa, mutta monet asiat oppii helposti pakottamatta. Pakottamallahan kaikesta tulee helposti vähän tylsää. Jos pidemmälle mennään opinnoissa, kyllä sen mun mielestä pitää lähteä omasta motivaatiosta, uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta. Tietenkin se edellyttää, että ei ole jotain digiaddiktiota, joka vie kaiken huomion. Ja jotkut asiat on tietysti aina tylsää opeteltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mä en tajua miten voi olla mahdollista että 80% lapsista ei osaa mitään, kun kaikki mun tuntemat lapset osaa kyllä. Suurin osa oppii lukemaankin ennen koulua. "
Nykylasten lukutaito jää pysyvästi kolmasluokkalaisen tasolle. He yksinkertaisesti lakkaavat lukemasta mitään kun saavat kännykän. En laske lukemiseksi pikaviestejä joissa on läjä hymiöitä ja sana Jou.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa syntyneet lapsukaiset eivät mm. tiedä sanan työpöytä merkitystä.
Yhteiskuntamme on loistavan vakaalla pohjalla! 👌
Siinä oli varmaan outo se sanan ensimmäinen osa "työ".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ympärillä aloitin koulun, ja nuo jutut opeteltiin ykkösluokalla kaikki, sen muistan selvästi. Miksi nykyään oletetaan, että lapsi tulee kouluun osaten jo kaiken tuon ja myös lukea pitäisi osata? Koulun tehtävähän se on nuo asiat opettaa.
Juuri näin. Ja mikä motivaatio ja tarkoitus on näillä vanhempien jatkuvilla haukkumisella ja syyllistämisillä, jopa opettajalta, jonka pitäisi lain mukaan tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja oppimisessa. Siitä hänelle maksetaan palkka.
Nykyään opettaja-aines on todella romahtanut, kun luulisi jokaisen opettajan kunnia-asian olevan jokaisen oppilaan parhaat mahdolliset suoritukset ja oppimisen, jos jollekin niitä ei ole opetettu kotona tai lapsi unohtanut asian, ei luulisi olevan se kummempi asia opettaa asia vaikka välitunnilla oppilaalle. Näin tehdään muissa työtehtävissä ja työpaikpissa.
Älä viitsi. Tunnen paljon opettajia ja ovat kyllä huomattavasti tunnollisempia ja osaavampia kuin omat opettajani aikoinaan koulussa. Hyvin helpolla pääsivät silloin verrattuna nykyopettajiin, jos ajattelen omaa kouluani.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee noihin luisteluihin ja hiihtämisiin, niin enpä tiedä... Itse kävin jotain pururadalle tehtyä latua pitkin hiihtämässä lapsena, mutta tuntuupa vähän vieraalta ajatukselta päästää joku 8-10-vuotias yksin metsään hiihtämään. En päästäisi. Joten ei mikään ihme, että lapset ulkoilevat vähemmän ja tuollaiset taidot jää helposti oppimatta tai ainakin vähemmälle.
Itse asun ulkomailla, ja täällä ei alle teini-ikäiset edes saa mennä ulos yksin. En ole itse työelämässä, joten minulla on onneksi mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja viedä lapsia harrastuksiin. Eli kyllä ihan nykymaailman menokin on niin erilaista, että vaikuttaa mahdollisuuksiin.
Näin se on, nykyään se ei enää mene niin että lapset käsketään ulos pois vanhempien jaloista, vaan vanhemman pitää mennä mukaan. Hyvänä puolena on se, että lapset pysyy turvassa eivätkä tee pahojaan keskenään ulkona, huonona se, että ne lapset katsoo sitten enemmän ruutuja, kun vanhemmilla on kuitenkin vaan rajallinen määrä aikaa ja jaksamista kotihommiin, ulkoiluun ja muuhun touhuun.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat eivät enää opi, vaikka asioita käydään jatkuvasti läpi. Jatkuva puhelimella/laitteella oleminen muuttaa aivoja niin, ettei oppimista enää tapahdu. Nuoret myös pitävät suurta osaa asioista ihan turhana. Myös sellaisia asioita, joita osaamatta ei aikuisena pärjää.
75% yhdeksäsluokkalaisista ei osannut nimetä kartalle lähikaupunkeja. 30% samoista oppilaista ei tiennyt missä on Tanska.
Miten sitten lienee mahdollista, että viime keväänäkin kirjoitti ylioppilaaksi ennätysmäärä nuoria, erinomaisin arvosanoin, jopa ylioppilaskirjoituksissa 12 ällää ja näin ei koskaan aikaisemmin ole ollut Suomen historiassa. Samoin lähes kaikilla alle 25v on jo toisen asteen koulutus. Samoin heidän kielitaito on erinomainen, sillä puhuvat useampaa kieltä, ovat verkostoituneita jo nuorena ja hyvät sosiaaliset taidot.
Ja silti haukutaan ja mitätöidään.
"Miten sitten lienee mahdollista, että viime keväänäkin kirjoitti ylioppilaaksi ennätysmäärä nuoria, erinomaisin arvosanoin, jopa ylioppilaskirjoituksissa 12 ällää ja näin ei koskaan aikaisemmin ole ollut Suomen historiassa. Samoin lähes kaikilla alle 25v on jo toisen asteen koulutus. Samoin heidän kielitaito on erinomainen, sillä puhuvat useampaa kieltä, ovat verkostoituneita jo nuorena ja hyvät sosiaaliset taidot.
Ja silti haukutaan ja mitätöidään. "
Meillä on äärimmäisen pieni osuus näitä hyviä oppilaita. He ovat reilusti parempia kuin ennen. Tulevan yhteiskunnan näkökulmasta heitä on aivan liian vähän. Toki nykyään L irtoaa heikommalla suorituksella kuin aikaisemmin. Lähinnä englannissa ja äidinkielessä on vaatimustaso noussut.
Vierailija kirjoitti:
Viisarikelloa ei tosiaan välttämättä kotona tarvitse mihinkään, ei sellaista välttämättä edes joka kodista löydy. En sinänsä ihmettele yhtään jos ei tule mieleen opettaa sitä lapsille, jos nämä kuitenkin osaa tulkita sitä digikelloa. Tosin mun 6v on sitä mieltä että ymmärtää viisarikelloa paremmin kuin digitaalista. En ole mielestäni hänelle mitään kelloa opettanut, mutta eskarissa ilmeisesti ovat, ja osaa siis kyllä.
Moni ei tiedä, että kartan keksiminen, ja sen jälkeen analogisen kellon keksiminen on ohjannut ja edistänyt huikeasti ihmiskunnan kognitiivisia kykyjä ja ajattelua. Siis kollektiivisesti. Laajeni siis suurempaan ja suuriin joukkoihin pienen ryhmän sijaan. Etenkin abstraktin ajattelun ja kokonaisuuksien hahmottamisen osalta. Digitaalikellossa näkyy vain yksi numero (sarja), ja sekin on irrallaan siitä "koko kuvasta".
Hyvä, että lapsesi ymmärtää "viisarikelloa". Siinä on näkyvillä logiikka. Digissä ei.
eiks sun tehtävä olis opettaa niitä eikä vaan kiukutelal netissä
Mun lapset on ainakin opetelleet sormivirkkaamaan päiväkodissa tai esikoulussa.