Lue keskustelun säännöt.
Nykylapset eivät osaa viisarikelloa, kuukausia ja viikonpäiviä!
17.03.2025 |
Eikä valitettavasti paljon mitään muutakaan. Tämä on murheellinen totuus, jonka näen työssäni koulussa joka päivä. Tilanne on paha. Olisi paljon muutakin kerrottavaa, mutta en nyt jaksa kertoa kaikkea.
Kommentit (356)
161/356
|
17.03.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ja näköjään ne nykypenskoista valittavat eivät itse jaksa edes kertoa, mistä valittavat. Aika surkeaa, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne lapset, joiden kotona arvostetaan pelaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämmöstä on nykyaika. Kaikki istuu kotona sohvalla tuijottaen älypuhelimiaan tai telkkaria. Ollaan käyty nyt parin viikon ajan 3-vuotiaan lapsen kanssa useamman kerran leikkipuistossa arkena ja viikonloppuna siinä alkuillan tietämillä (vielä valoisaa kun on menty) eikä koskaan ole ollut ketään muuta leikkimässä siellä. Ja ihan taajamassa asutaan, omakotitaloja ja rivareita alueella. Jos joskus ohikulkiessa sattuu näkemään leikkipuistossa ihmisiä, niin usein se näky on sitten sellainen että lapsi leikkii jotain ja vanhempi vahtaa puhelintaan. Tää nykyaika on aivan p*rseestä. Ihmiset ei ole enää läsnä eikä viitsi opettaa juuri mitään lapsilleen.
Ei ihmisillä juuri ole enää lapsia. Ja ne vähät lapset viettävät arkipäivät varhaiskasvatuslaitoksissa ja arki-illat ja viikonloput taas ohjatuissa treeneissä missä valmentajan johdolla tehdään asioita. Ei ole sellaisi
Niin, jos on kokopäivätyöt, siihen työmatkat päälle, niin ei jonkun kolmevuotiaan kanssa hirveästi ehdi eikä jaksa enää lähteä leikkipuistoon illalla. Varsinkaan talvella kun se kaikki pukeminen ja liukkaus ym. tekee lähtemisestä hankalampaa. Viikonloppuna sitten, kyllä ainakin aamupäivisin näyttää olevan porukkaa puistoissa kun koiran kanssa lenkkeilen ohi. Ja vanhemmat on nykyään tosi paljon lastensa kanssa, harvoin näkee lapsia keskenään missään. Ainakaan jotain alle 10v.
Kyllä jotenkin tosi heitteillä ja ulkona maailmanmenosta tarvii olla ettei noita vahingossakaan opi.
Nykylapsista moni osaa ja paljon. Ennen suurin osa oppilaista oli ns. kasin tasoa. Nykyään ne kasit ovat kadonneet ja on lapsia, jotka osaavat kaiken (9-10 oppilaat) ja taas sitten niitä, jotka eivät osaa juuri mitään (6-7 oppilaat). Kaikki tungetaan samaan luokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asenneilmapiiri on muuttunut. Oli aika kun sekä vaadittiin että ainakin isoin osa oli innostunut tiedon hankinnasta ja kaikesta osaamisesta. Yhtä matkaa fyysisen velttouden kanssa on tullut henkinen ja älyllinen velttous. Vippaskonstit ei siihen auta.
Vierailija kirjoitti:
Nykylapsista moni osaa ja paljon. Ennen suurin osa oppilaista oli ns. kasin tasoa. Nykyään ne kasit ovat kadonneet ja on lapsia, jotka osaavat kaiken (9-10 oppilaat) ja taas sitten niitä, jotka eivät osaa juuri mitään (6-7 oppilaat). Kaikki tungetaan samaan luokkaan.
No niinpä. Monet vanhemmat panostaa lapsiinsa ihan älyttömästi (ja suunnilleen polttaa itsensä loppuun siinä hommassa). Ja kyllähän heidän lapset osaa monia juttuja. Tosin osa saattaa olla aika avuttomia, kun vanhemmat passaa kaiken valmiiksi ja helikopteroi. Sitten on ne joitten vanhemmat ei vaan välitä ja ero on iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee noihin luisteluihin ja hiihtämisiin, niin enpä tiedä... Itse kävin jotain pururadalle tehtyä latua pitkin hiihtämässä lapsena, mutta tuntuupa vähän vieraalta ajatukselta päästää joku 8-10-vuotias yksin metsään hiihtämään. En päästäisi. Joten ei mikään ihme, että lapset ulkoilevat vähemmän ja tuollaiset taidot jää helposti oppimatta tai ainakin vähemmälle.
Itse asun ulkomailla, ja täällä ei alle teini-ikäiset edes saa mennä ulos yksin. En ole itse työelämässä, joten minulla on onneksi mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja viedä lapsia harrastuksiin. Eli kyllä ihan nykymaailman menokin on niin erilaista, että vaikuttaa mahdollisuuksiin.
Näin se on, nykyään se ei enää mene niin että lapset käsketään ulos pois vanhempien jaloista, vaan vanhemman pitää mennä mukaan. Hyvänä puolen
Tottakai käydään töissä! Lapsia ei yleensä viedä vauvana harrastuksiin. Meillä lapset menivät itse harkkoihin. Nyt on toki raitilla eri meininki, en ehkä päästäisi lapsiani yksin enää liikenteeseen😱Monikulttuurisuus kuulemma rulettaa🤢😬
Sitä se netin ja kaikenlaisten tikitokkien töllötys tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alkuopettaja. Meillä on luokan seinällä kalenteri ja joka aamu käydään läpi, mikä viikonpäivä ja kuinka mones päivä mitäkin kuuta on, joku oppilaista käy aina laittamassa oikean päivän esille. Eli näitä käydään kyllä päivittäin läpi luokassa. Tokaluokalla pidän aina testin kuukausista, jossa ne pitää osata kirjoittaa järjestyksessä. Aina on pari-kolme, jotka eivät osaa, joutuvat tekemään testiä useampaan kertaan ja vaikka lopulta pääsevät läpi, sen jo arvaa etteivät nämä heille sinne päähän kaikki jää. Lopulta ehkä jäävät, jos näitä kerrataan myös ylemmillä luokilla, mutta välttämättä ei aina kerrata.
Kellonajatkin kyllä opetellaan koulussa, mutta matematiikan tunneilla näistä on yleensä muutama kappale kirjassa per vuosi, eikä näitä voida jäädä junnaamaan kovin pitkäksi aikaa, eli jos asia tulee koulussa ihan täysin uutena, voi olla hankala päästä kärryille siinä ajassa kuin on käytettävissä. Jos kotona on edes vähän tutustuttu kelloon, silloin koulun opetuksella oppii yleensä ihan hyvin. Entisaikoina lasten varmasti oli enemmän pakko tutustua kelloon jo pienempinä, nykyään vanhemmat voivat soittaa lapselle ja laittaa hälytyksiä kun pitää lähteä johonkin, eli ulkoista pakkoa ei niin paljon ole ja sitten ollaan hämmästyneitä, kun pelkällä koulun opetuksella ei ehdi oppia. Jos tämä asia halutaan jättää pelkästään koulun vastuulle, siihen pitää varata enemmän aikaa opetussuunnitelmassa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on itseasiassa ihan totta. Testasin asiaa kesällä sukulaislapsilta eikä kuudesluokkalainen osannut kertoa mikä vuosi nyt on eikä tiennyt kuukausia eikä vuodenaikoja. Todella järkyttävää...
Ei edes vuodenaikoja? Ei tiennyt että oli kesä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulussa edelleen opetetaan asiat. Toisilla on valtavia vaikeuksia muistaa. Muistin heikkeneminen on este oppimiselle.
Viikonpäiviä on opeteltu eskarissa joka päivä. Ne harjoitellaan myös alkuopetuksessa. Kuukaudet opetellaan myös alkuopetuksessa kuten myös vuodenajat ja vuorokaudenajat.
Viisarikellosta harjoitellaan tasat ja puolet ekaluokalla ja muut ajat (vaille, yli) tokalla. Kolmannella tulee digitaalikello. Kertotauluja harjoitellaan tokaluokasta alkaen. Kaikki kertotaulut käydään kolmannella. Sitten ne pitäisi osata. Niitä kyllä kerrataan nelosella, vitosella...
Kengännahojen solmimisen opettelu ei kuulu koulun tehtäviin.
Koulussa harjoitellaan päivittäin paljon asioita, mutta toisilla ei jää mitään mieleen. Se on nykypäivän ilmiö.
Meillä kuudesluokkalainen on harjoitellut joka päivä minun valvonnassa tunnin koulun jälkeen kertotauluja ja ei vieläkään osaa niitä. Tämä on oikeasti tosi harmi, koska ajattelin että harjoittelemalla ne menee, niin ei.
Minä opin ne kovalla työllä, mutta tämä ei ole kolmessa vuodessa oppinut ja joka päivä tunnin verran väännetään joskus itkulla mennään.
Minun lapsenlapseni opettelee viisarikelloa. Muskarissa odotellessamme yhdestä vanhasta lastenkirjasta opetellaan. Viikonpäivät osaa ja laulelee usein sitä yhtä viikkonpäivälaulua (tarhassakin) ja tietää, että koska nyt on perjantai niin mikä sen jälkeen tulee jne. Tammikuussa täytti 4v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen taas ekalle luokalle mennessä opeteltiin a-aa-ii-i. Nykyään tuntuu et pitäs osata lukea jo ennen ku eka luokka alkaa.
Enemmistö taitaa oppia 5-6-vuotiaana viimeistään lukemaan. Ainakin, jos on koulutetut vanhemmat.
Mun äiti on walesilainen ja isä on insinööri kainuusta. Osaan tosi välttävästi englannin kieltä ja olen asunut englannissa tyyliin 6 vuottakin ja en koskaan oppinut kieltä vaikka opiskelin natiivien keskuudessa ja kotona puhuttiin kieltä.
Ei kaikki opi asioita vaikka kuinka opetetaan. Äitini on englannin kielen opettaja. Kuulun yksikielisiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Sitä se netin ja kaikenlaisten tikitokkien töllötys tekee.
No ei edes toi. Se että jos sua ei kiinnosta oppia, niin totuus on ettei ketään voi pakottaa oppimaan mitään. Pakkoruotsi on yksi tämmöinen selvyys.
Miljoonia verorahoja menee hukkaan kun monet perussuomalaiset lapset ei opiskele ruotsin kieltä, joka tarjotaan heille lautaselta.
Opiskelu ei kannata ja nuoret tietää sen. Tarjolla ei ole hyviä työpaikkoja.
Parempi jättää kouluttautumatta niin saa sen perustulonsa helpommin elämässä, jossa ei ole mahdollisuutta edetä.
Työpaikat ja muut tulee suhde-etuina hyvä veli järjestelmällä harvoille.
Vierailija kirjoitti:
Sitä se netin ja kaikenlaisten tikitokkien töllötys tekee.
Tiktok, on Kiinan hallituksen juoni länsimaiden nuorison tyhmentämiseksi ja länsimaiden degeneroimiseksi. Ja hyvin näyttää valitettavasti toimivan....
Vierailija kirjoitti:
Sitä se netin ja kaikenlaisten tikitokkien töllötys tekee.
No ei edes toi. Se että jos sua ei kiinnosta oppia, niin totuus on ettei ketään voi pakottaa oppimaan mitään. Pakkoruotsi on yksi tämmöinen selvyys.
Miljoonia verorahoja menee hukkaan kun monet lapset ei opiskele ruotsin kieltä, joka tarjotaan heille lautaselta.
Opiskelu ei kannata ja nuoret tietää sen. Tarjolla ei ole hyviä työpaikkoja.
Parempi jättää kouluttautumatta niin saa sen perustulonsa helpommin elämässä, jossa ei ole mahdollisuutta edetä.
Työpaikat ja muut tulee suhde-etuina hyvä veli järjestelmällä harvoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko teidän aikuisten opettaa ne kuten aiempinakin vuosikymmeninä? Vai onko Facebookissa roikkuminen kivempaa?
Toki opetetaan. Tosin ennen vanhaan nämä opittiin jo kotona. Mutta yritämme parhaamme.
Ap
Olen mennyt kouluun -81 ja vaikka taisin noita juttuja osata jo valmiiksi, on minulla mielikuva, että niitä käsiteltiin ihan koulukirjoissakin. Eli jos ei osannut ennalta, niin sitten oppi. Ei siitä numeroa tehty ja vaadittu vanhempien päitä vadille, syytetty televisiota tms. Kouluun mentiin silloin oppimaan, eikä esittämään miten hyvin tai huonosti vanhemmat olivat mitäkin opettaneet. Ehkä opettajat supisivat keskenään, mutta eivät lapset näitä kuulleet. Nykyisin taitavat lapset hyvin tietää miten sysip*skoina heitä pidetään.