Lapsuus 70-luvulla. Aikuiset oli silloin todella ilkeitä lapsille.
Muistoja vähemmän kivasta 70-luvusta?
Ainakin aikuisilla ei ollut mitään pidäkkeitä haukkua lapsia. Sieltäkö juontaa nykyinen huono käytös?
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ollut alkeellisempaa mitä oikeasti ollut kun on sitten sepitetyt tarinat kun välttämättä tuolloin edes syntynyt.
Jep mä muutin v 81, 14 vuotiaana kerrostaloon, sitä ennen ulkohuussi ja kantovesi ja puulämmitys, pakkasaamuina sisällä oli tosi kylmä
Niin varmaan. Ja kouluun mennessä oli ylämäki mennen tullen.
Puolison lapsuudenkotiin tehtiin sisävessa, kylpyhuone ja sauna talon sisätiloihin vasta 80-luvulla. Sitä ennen oli ulkovessa ja ulkosauna ilman erillisiä pesutiloja.
Ei mitenkään harvinainen tilanne maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneen teini-ikä oli 80-luvulla. Luin tuon pitkän keskustelun, naiset kävivät töissä, olivat siistejä mutta nuo kirjoittajat kuvailivat äitejään n. 1920 luvun naisiksi jotka virkkasivat siteet, eivät tienneet että kaupassa tarvikkeet, siteet ja tampponit.
Moni kertoo saaneensa trauman kun äiti vei hoitoon, ei rakastanut lastaan jotta olisi käänyt kotiin hoitamaan. Kovasti paheksuneet 70-luvun ansioäitejä.
Olet lukenut varmaan eri ketjua. Ne 40-luvulla syntyneet äidit oli jotenkin ihan sekaisin siinä naiseudessaan kun kuukautiset oli häpeän asia eikä niistä kyetty keskustelemaan tyttärien kanssa. Mistään virkatuista siteistä ei ollut kyse vaan asenneongelmasta.
60-luku, kun neljäkytluv
Kyllä mulla on kuvia, kun tyttöjen kanssa drinksuja otettiin ravintolassa ja ihan ilman miesseuraa. 1966
Vuosi taisi olla 1978 kun kaksi luokan poikaa oli tapellut pihalla niin että molemmilta tuli nenästä verta ja vaatteita revennyt ym. Tästä kun kerrottiin opettajalle, niin sanoi vain että "Vai niin. Kumpi voitti?"
Vierailija kirjoitti:
Totta, itse työnsin 4 vuotiaana hiuspinni pistorasiaan sai kovan tärskyn, vieraana ollut äitini ystävätär kauhisteli asiaa, äitini tokaisi siinähän oppii kannataako
Minä lykkäsin etusormen ompelukoneen lampun paikalle, kun johto oli seinässä. Kivasti sykki sormessa
Vierailija kirjoitti:
Vuosi taisi olla 1978 kun kaksi luokan poikaa oli tapellut pihalla niin että molemmilta tuli nenästä verta ja vaatteita revennyt ym. Tästä kun kerrottiin opettajalle, niin sanoi vain että "Vai niin. Kumpi voitti?"
Nykyään kutsuttaisiin moniammatillinen kriisiryhmä paikalle ja sekä tappelijoista että silminnäkijöistä tehtäisiin lasut.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi taisi olla 1978 kun kaksi luokan poikaa oli tapellut pihalla niin että molemmilta tuli nenästä verta ja vaatteita revennyt ym. Tästä kun kerrottiin opettajalle, niin sanoi vain että "Vai niin. Kumpi voitti?"
Meidän koulussa minä ja eräs meidän luokkalainen poika saatiin kyllä arestia, eli jälki-istuntoa kun tapeltiin välkällä koulun pihalla
Näin erilaisia olivat näköjään joko muistot tai sitten eri koulujen tavat
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneet sai nuorena huutoa vanhoilta, nyt ne saa huutoa nuorilta.
Ikinä ei ole sellaista aikaa ettei joutuisi kuuntelemaan huutoa.
Lapsena paheksuttiin jos ei luovuttanut aikuiselle paikkaansa, nykyään paheksutaan jos ei anna kakaralle paikkaansa.
Meillä oli tapana aina avata porraskäytävän alalovi naapurin sedälle kun hän tuli kaupasta, koska siitä palkinnoksi sai karamellin
70 luku
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tapana aina avata porraskäytävän alalovi naapurin sedälle kun hän tuli kaupasta, koska siitä palkinnoksi sai karamellin
70 luku
Nykyään jos vieras aikuinen antaisi lapselle karamellin niin hän olisi kaikkien silmissä namusetä ja joutuisi lähtemään maanpakoon.
^- p u p p a varmaan ollut jakelemassa karkkia jo 70 - 80-luvuilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneen teini-ikä oli 80-luvulla. Luin tuon pitkän keskustelun, naiset kävivät töissä, olivat siistejä mutta nuo kirjoittajat kuvailivat äitejään n. 1920 luvun naisiksi jotka virkkasivat siteet, eivät tienneet että kaupassa tarvikkeet, siteet ja tampponit.
Moni kertoo saaneensa trauman kun äiti vei hoitoon, ei rakastanut lastaan jotta olisi käänyt kotiin hoitamaan. Kovasti paheksuneet 70-luvun ansioäitejä.
40-luvulla syntynyt äitini oli n. 37-vuotias kun minulla alkoi kuukautiset. Sen sijaan, että hän olisi käynyt kaupassa ostamassa minulle jotain nykyaikaisia ohuita siteitä, tuuppasi hän käyttööni jotain 60-luvun paksuja ilman teippikiinitystä olevia jotain sidevyöllä käytettäviä hirvityksiä.
Särkylääkettä en saanut, koska kuukautiskipu oli hänen mielestään psykosomaatista kipua. Onneksi isällä oli aina särkylääkettä, jota
En tiedä mistä kymmenestä puhut. Tyttäreni syntyi - 81, hänelle tuli sidetarve n.1993, ei silloinkaan vielä ollut nykyisenkaltaista sidevalikoimaa. Eli muistikuvissa monesti voi mennä nykyajan tavarahyllyt ja 80-luvun valikoimat sekaisin.
Äitini lienee ollyt fiksumpi kuin monien nuoremmat äidit, hän neuvoi, jo 50-luvulla ostettiin perfektamerkkisiä solmittavia siteitä kaupasta. Hän ei enää itse tarvinnut koska oli jo jotain 55-vuotias.
Omilla lapsilla, koska olin se paha lapsia rakastamaton ansioäiti, nk. Tili lähikaupassa josta saivat tarvittaessa ruokaa ja vaikka siteet tai shampoo .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla syntyneen teini-ikä oli 80-luvulla. Luin tuon pitkän keskustelun, naiset kävivät töissä, olivat siistejä mutta nuo kirjoittajat kuvailivat äitejään n. 1920 luvun naisiksi jotka virkkasivat siteet, eivät tienneet että kaupassa tarvikkeet, siteet ja tampponit.
Moni kertoo saaneensa trauman kun äiti vei hoitoon, ei rakastanut lastaan jotta olisi käänyt kotiin hoitamaan. Kovasti paheksuneet 70-luvun ansioäitejä.
40-luvulla syntynyt äitini oli n. 37-vuotias kun minulla alkoi kuukautiset. Sen sijaan, että hän olisi käynyt kaupassa ostamassa minulle jotain nykyaikaisia ohuita siteitä, tuuppasi hän käyttööni jotain 60-luvun paksuja ilman teippikiinitystä olevia jotain sidevyöllä käytettäviä hirvityksiä.
Särkylääkettä en saanut, koska kuukautiskipu oli hänen mielestään psykosomaatista kipu
Kyllä jo 80-luvun alussa oli Libresset ja Alwaysit valikoimissa.
Minä käytän vieläkin pottaa.
t. 70-luvulla syntynyt äitihullu
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän vieläkin pottaa.
t. 70-luvulla syntynyt äitihullu
Arvasin, että 70-luvulla syntynyt äitihullu on tehtaillut uuden vihanketjun pakkomielteestään.
Vierailija kirjoitti:
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen lähti kasvuun kun kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä alkoi valtaamaan alaa. Silloin tuli esille se millaisissa oloissa suomalaiset lapset elää.
Itse olen esim toisen sukupolven sotainvalidin lapsi. Suomi unohti ne, jotka sitä sotaa kävivät. Miesten mielenterveysongelmat, päihteidenkäyttö, jne salattiin ja piilotettiin, että maa saataisiin jälleen rakennettua miesten voimin.
Mainitsemasi "kansakunnan lippulaiva" , päivähoitojärjestelmä mahdollisti mm. myös perheenäitien työssäkäynnin. Tämä kohotti perheiden ansiotasoa ja soi myös naisille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja käyttää taitojaan myös muutenkin kuin vain kotitöissä.
Toisesta kappaleestasi olen samaa mieltä. Suomi unohti sodassa nuoruutensa uhranneet miehet. Sodan traumat jäivät käsittelemättä ja ahdistus purettiin kotiväkivaltaan ja alkoholiin. Miehen kuului olla vahva ja jälleenrakentaa - tunteita ei sopinut näyttää. Tuo kylmäkiskoisuus siirtyi lapsille ja lapsenlapsille ja kuinka kauas lie kulkeekaan sodan traumat sukupolvien ketjussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen lähti kasvuun kun kansakuntamme lippulaiva päivähoitojärjestelmä alkoi valtaamaan alaa. Silloin tuli esille se millaisissa oloissa suomalaiset lapset elää.
Itse olen esim toisen sukupolven sotainvalidin lapsi. Suomi unohti ne, jotka sitä sotaa kävivät. Miesten mielenterveysongelmat, päihteidenkäyttö, jne salattiin ja piilotettiin, että maa saataisiin jälleen rakennettua miesten voimin.
Hys hys, suomalainen mies on etuoikeutettu ja naiset näiden etuoikeuksien uhreja.
Ei ole yllättävää, että kun ääliöliberaali yhteiskunta on nostanut yksilön tunteet kaiken keskiöön, niitä myös käytetään. Jos monista aikuisistakin on tullut kuin uudelleen pikkulapsia, jotka tarvitsevat tukea ikävien tunteiden kestämiseen ja valtiota kantamaan vastuuta, onko ihme, jos kouluissa on ongelmia?
Tekisi sinullekin hyvää joskus "nostaa tunteet keskiöön" ja kohdata ne, käsitellä niitä - sen sijaan että selkeästi halveksit tunnepuhetta ja tunteensa näyttäviä miehiä? Kommentissa, mihin viittaat mainitaan sotaveteraanit, jotka sodassa uhrasivat nuoruutensa, hyvin moni invalidisoitui sekä aika moni menetti myös mielenterveytensä. Tuona aikana mihen kuului olla vahva, tunteita näyttämätön eikä ollut sopivaa itkeä - se tulkittiin epämiehekkääksi ja heikkoudeksi. Sodan kauheuksista ei puhuttu, ne tulivat öisin painajaisiin sitäkin voimakkaammin. On ikävää, että viel tänä päivänä joku puhuu tunteista noin halventavaan sävyyn. Minusta se osaltaan osoittaa, että miten pitkälle ja laajalle puhumattomuuden ja tunteiden häpeämisen kulttuuri kantaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käytän vieläkin pottaa.
t. 70-luvulla syntynyt äitihulluArvasin, että 70-luvulla syntynyt äitihullu on tehtaillut uuden vihanketjun pakkomielteestään.
Modejen linja, 70-luvulla syntyneistä ei saa puhua. Joku tänä aamuna yritti heidän ongelmallisesta suhteestaan vanhempiin ikäluokkiin. Kymmenkunta kommenttia ja pois, he ovat jalustalle nostettu kärsivä ikäluokka, joiden syntymävuosi alkaa 197..
Vierailija kirjoitti:
Kohdeluokan naisia: tarja Halonen, katri-helena, koivuniemi, keitä näitä nyt on.
Nuo mainitsemasi eivät syntyneet 1970-luvulla...
Outo käsitys.
Minulla oli ihana lapsuus 70-luvulla.
Tämän foorumin besserwisserit tietää kyllä kaiken. 🤣