Lue keskustelun säännöt.
En jaksa huolehtia lapsesta yksin
12.03.2025 |
Olen yh, isänsä tapaa lasta meillä, lapsi ei suostu isälleen. Olen pitkäaikaistyötön ja käytännössä siis yh. Hoidan kaikki lapseen liittyvät asiat yksin. Lapsi on jo 11 v mutta koulussa alkanut ilmenemään oppimisvaikeudet eikä ole kavereita. On kotona koko ajan. Harrastuksia muutama mutta ei vaan kaveria saa. Päivöt menee niin että aamulla joudun moneen kertaan sanomaan kouluunlähdlstä ja vartioimaan että pesee hampaat jne muuten jää haaveilemaan. Teen aamiaisen valmiiksi. Päivät Olen viime aikoina tapellut Kelan kanssa, olemme muuttaneet 10 kk sisällä kaksi kertaa liian kalliin vuokran takia ja nyt tuli korotus tähän.. sen vuoksi Olen velkaantunut kuk muutot maksavat eikä ole ketään auttamassa. Haen myös töitä päivittäin. Viime aikoina olen lähinnä itkenyt päivät.
Lapsi tulee n kello 14 jonka jälkeen laitan välipalan ja alkaa tekemään läksyjä ja lukemaan kokeisiin tms. Tarvitsee joka päivä apua niissä niihin menee n 2 tuntia. Kokeisiin luku lisäksi. Sitten teen iltaruuan ja saatan lapsen harrastukseen bussilla jos on rahaa lippuun.
Sillä välillä käyn pesutuvassa ( ei ole varaa koneeseen) ja haen lapsen. Sitten iltapala ja vartiointi että menee nukkumaan
Viikonloput samaa mutta lisänä lapsen kiukuttelu kun ei ole kavereita. Pitäisi keksiä koko ajan tekemistä muuten istuu puhelimellaan. En ole ikinä viettänyt yötä erossa lapsesta.
Meillä ei ole ketään ystäviä tai sukulaisia. Olen täysin yksin aina lapsen kanssa. Nyt on niskassa taloushuolet maksan toimeentulotuesta 200 e vuokraan, lapsen oppimisen ongelmaa tutkitaan ( autismi?) ja sen mukaan olisi yläaste.
En tiedä mistä hakisin asuntoa kun lapsen tutkimukset kesken ja siksi koulu mietinnässä mutta päivittäin tilanne oksettaa ja stressaa,,olen alkanut saada paniikkikohtauksia. Tällä alueella lähellä koulua ei ole halvempia asuntoja.
En tiedä mihin meidän pitäisi muuttaa ja millä voimilla. Edellisen muuton laatikot kotona edelleen osittain. Asumme pienessä kaksiossa nyt.
Alkanut tuntua etten jaksa ja pysty enää huolehtimaan lapsesta. Hän ei halua tukihenkilöä tms sitä on ehdotettu. Ongelmana on ihan arki kun jumittuu kaikkeen tekemiseen, joka helv aamu ssa olla huolissaan ehtiikö kouluun vai ei ja illalla iltatpmissa menee 1,5 tuntia istuu vain vessassa tai katselee itseään peilistä. Olen helvetin loppu ja väsynyt.
Haluaisin töihin mutta mikää voimilla? Lapsi myös sairastelee edelleen paljon ja sen takia on nukkunut vieressäni pari viime vkoa ( avaava lääke käytössä).
En muista koska olisin katsonut telkkaria tai käynyt kävelyllä. Mihinkään harrastuksiin ei ole rahaa.
Anteeksi ja kiitos avautuminen. Tiedän että monilla on rankempaa mutta tuntuu ettei meillä ole mitään toivoa paremmasta. Rahat ei vaan helvetti riitä enkä voi edes ajatella esim vuorotyötä ei lapsi pärjää itsekseen iltoja.
Kommentit (97)
Pakko kyllä tosta tukiperheasiasta sanoa sen verran, että se voi olla sille lapselle ihan todella kuormittavaa, vaikka aikuisen näkökulmasta siellä tehtäisiin kivoja juttuja ja lapsi saisi pirteän aikuisen seuraa.
Olen itse nepsy ja lapsena olin tukiperheessä. Perhe sinällään oli mukava ja tehtiin kaikkea kivaa ja siellä oli muita lapsia, mutta silti päällimmäinen muisto on ahdistus ja se kuinka nukkumaan mennessä tuijotin verhoja hämärässä ja toivoin olevani kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastensuojelusta voi saada apua, jos lapsen asiat huolettaa. Kuulostaa kuitenkin enemmän siltä, että se puoli on selvityksen alla ja mahdollisesti paranee, kun hoitoa saisi akuutimpi asia eli sinä itse. Aloituksesta jää enemmän ainakin se kuva, että ap on se, jonka asiat ovat huonolla mallilla ja apu olisi tarpeen. Sosiaalitoimisto voisi olla oikea paikka lähteä hakemaan apua. Jos tuntuu, että kaipaisit sairaslomaa tai muuten apua lääkäriltä, sekään ei varmasti ole poissuljettu avunhakupaikka. Itkuisuus, voimattomuus, stressi, paniikkikohtaukset... ne ovat enemmän sitä lääkäreiden hallitsemaa puolta.
Se, että jollain muulla on ehkä vaikeampaa, ei ole mikään syy pitää asioita sisällään. Ihan jokainen meistä ansaitsee apua, jos on tilanteessa, että sitä tarvitaan.
En usko tän aloituksen olevan aito. Jos lapsi on jo tuen piirissä mikä on ongelma. Ja miksi väkivaltainen isä kävisi lapsen luonakaan lasta tapamaassa? Sitä varten on virallinen, esim. tapaamispaikka. Sossuhan ne järjestää jos tarve. Eikö tuo ole vähän riski ottaa isä kotiin?
Pystyisitkö selittämään lapsellesi että äidin voimat ovat nyt yksinkertaisesti lopussa, tarvitaan tukihenkilö/perhe/isällä oloa jne. koska vointisi voi romahtaa jos näin jatkuu.
Voi tuntua rankalta puhua lapselle tuollaisia mutta vielä pahempaa on jos ajat itsesi totaaliin romahdukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja osta se pesukone vaikka käytettynä, helpottaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin, ei ole normaalia.
Tutkimuksia käynnistellään. Lapsi on muutenkin lapsellisempi ikäistään mutta töi yksinäisyys jatkuva tuen tarve vanhemmalta väsyttää.
Juuri ikätoverin puute sen tekee. Muutaman vuoden päästä on teini ja vaivoin puhuu kotona aikuiselle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyisitkö selittämään lapsellesi että äidin voimat ovat nyt yksinkertaisesti lopussa, tarvitaan tukihenkilö/perhe/isällä oloa jne. koska vointisi voi romahtaa jos näin jatkuu.
Voi tuntua rankalta puhua lapselle tuollaisia mutta vielä pahempaa on jos ajat itsesi totaaliin romahdukseen.
Okei unohda mitä sanoin isällä olosta, luin juuri tuon kommentin isän väkivaltaisuudesta. Tukiperhe siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks ei lapsi mee isälleen?
Miks tähän tuli alapeukku heti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja osta se pesukone vaikka käytettynä, helpottaa paljon.
No, ei kahden ihmisen pyykeissä paljoa pesemistä ole.
Vierailija kirjoitti:
En usko tän aloituksen olevan aito. Jos lapsi on jo tuen piirissä mikä on ongelma. Ja miksi väkivaltainen isä kävisi lapsen luonakaan lasta tapamaassa? Sitä varten on virallinen, esim. tapaamispaikka. Sossuhan ne järjestää jos tarve. Eikö tuo ole vähän riski ottaa isä kotiin?
Ääliöhommaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojeluun yhteys.
Samaa olin tulossa ehdottamaan.
Miksi lapsi ei halua isälle? Onko isä vastuulisen oloinen kuitenkin?
Entäs tukiperhettä, niitähän jotkut saa.
Auttakaa nyt hyvänen aika tätä äitiä kun vielä on suht järjissään.
Tekisi ihan mieli kysyä missä asut.
Ymmärrän näitä haastavia lapsia ja ongelmia mutta nyt täytyisi huolehtia jo molemmista.
Asutte nyt siinä ja nyt täytyy saada apua ja äkkiä! Lapsikin reagoi siihen että äiti on stressaantunut ja voimaton.
Lapsi voi reagoida noin äitinsä hätään. Ei lapsi ymmärrä mitään hallituksen leikkauksista tai Kelasta.
Vierailija kirjoitti:
11-vuotias on koulussa 5 tuntia joka päivä. Tiedän, koska itselläni on saman ikäinen lapsi. Eli kyllä siihen aika paljon omaa aikaakin jää.
Ja haluan, että tiedät, että kyllä ihan tavallisiakin lapsia joutuu ohjaamaan aamutoimissa, nukkumaan menossa ja muistuttelemaan läksyjen teosta. Joka aamu sanon lapsille, että nyt ylös sängystä, nyt vaatteet päälle, nyt syöt, nyt peset hampaat, nyt katsot, että reppu on pakattu, nyt puet ulkovaatteet, otat repun mukaan, tarkistat, että on puhelin ja avaimet mukana jne. Se nyt vain on niin, ettei lapsilla tuo toiminnanohjaus ole vielä aikuisen tasolla. Meillä on siis hyvin koulussa pärjäävät lapset.
Reppu pakataan illalla. Ei aamulla kukaan ole järjissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
11-vuotias on koulussa 5 tuntia joka päivä. Tiedän, koska itselläni on saman ikäinen lapsi. Eli kyllä siihen aika paljon omaa aikaakin jää.
Ja haluan, että tiedät, että kyllä ihan tavallisiakin lapsia joutuu ohjaamaan aamutoimissa, nukkumaan menossa ja muistuttelemaan läksyjen teosta. Joka aamu sanon lapsille, että nyt ylös sängystä, nyt vaatteet päälle, nyt syöt, nyt peset hampaat, nyt katsot, että reppu on pakattu, nyt puet ulkovaatteet, otat repun mukaan, tarkistat, että on puhelin ja avaimet mukana jne. Se nyt vain on niin, ettei lapsilla tuo toiminnanohjaus ole vielä aikuisen tasolla. Meillä on siis hyvin koulussa pärjäävät lapset.
Reppu pakataan illalla. Ei aamulla kukaan ole järjissään.
Niin pakataankin, mutta eipä ne lapset sitä aina muista, ellet ole itse muistanut illalla muistuttaa. Siksi kysyn aina vielä aamulla, että onhan kaikki nyt varmasti mukana. Varsinkin talvella liikuntapäivinä piti olla tarkkana, että onko hiihtoa, luistelua, salibandya vai mitä, että on varmasti oikeat välineet mukana. Meillä siis kolme lasta, eli paljon muuttujia.
Minulla on samanikäinen lapsi ja hieman vastaava tilanne, joskin lapsen isä on yhä kuvioissa. Lapsella ei ole kavereita ja häntä on kiusattu koulussa. Kotona uppoutuu erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin ja on välillä takertuva. Tuntuu että oma ilmatila loppuu täysin.
Meillä lapsi sai diagnoosin autisminkirjosta ja saa nyt kuntoutusta. Asiat ovat menneet parempaan suuntaan.
Haluaisitko ap vaihtaa sposteja ja vertaistukea?
Vierailija kirjoitti:
11-vuotias on koulussa 5 tuntia joka päivä. Tiedän, koska itselläni on saman ikäinen lapsi. Eli kyllä siihen aika paljon omaa aikaakin jää.
Ja haluan, että tiedät, että kyllä ihan tavallisiakin lapsia joutuu ohjaamaan aamutoimissa, nukkumaan menossa ja muistuttelemaan läksyjen teosta. Joka aamu sanon lapsille, että nyt ylös sängystä, nyt vaatteet päälle, nyt syöt, nyt peset hampaat, nyt katsot, että reppu on pakattu, nyt puet ulkovaatteet, otat repun mukaan, tarkistat, että on puhelin ja avaimet mukana jne. Se nyt vain on niin, ettei lapsilla tuo toiminnanohjaus ole vielä aikuisen tasolla. Meillä on siis hyvin koulussa pärjäävät lapset.
No, osittain tuo kyllä riippuu siitäkin mitä lapsille on opetettu. Suurin osa lapsista pääsee kyllä sinne kouluun ihan oikeissa kamppeissa syöneenä ja hampaat pestynä aamulla, vaikkei äiti olekaan huolehtimassa ja vahtimassa joka vaihetta. Joskus voi jotain unohtua mutta siinähän sitä oppii. Siis tarkoitan nyt niitä normaaleita pärjääviä lapsia, ap:n tapauksessa ei varmasti kyse ole (pelkästään) kasvatuksesta vaan ne ongelmat on syvemmällä.
Ap on masentunut/uupunut. Siksi ei voi hyödyntää koulupäiviä.
Omassa lähipiirissäni hivenen autistiset ovat menneet todella ahdistuneiksi ja masentuneiksi jäätyään yksin. Lisäksi ovat sietäneet väkivaltaa sinisilmäisyyksissään liian pitkään.
Kuvitteleeko joku että jossain keskiluokkaidyllissä samanikäinen lapsi ei haaveile ja peilailee ja jumita? Kyllä vain! Tuo ei ole nyt muuta kun liiallisesta muuttamisesta ja kotona olosta aiheutuvaa uupumusta ja tylsistymistä. Aivan samalla tavalla 8- vuotiaat hyppii sohvalle pääalaspäin, olivat he mistä tahansa elintasosta.
Älä vaadi liikaa itseltäsi ja lapseltasi! Kuulostaa että kuvittelet että teissä on jotain vikaa. Ei ole.
Anna lapselle aikaa. Et tarvitse auttaa läksyissä, vaan anna opettajan huomata jos ei osaa. Älä tee läksyjä hänen puolestaan, sillä jos tarvitsee tukea, saa helpommin. Muistuttaa voi löksyjen teosta. Lapsesi ahdistuu liiasta vaatimisesta ja rakenne muuttuu ankeaksi tai on sitä jo!
Menet katsomaan televisiota ja anna lapsesi hoitaa iltatoimet itse. Sanot käskyn iltapalalle ja siitä se lähtee. Repun voit tarkastaa lopuksi. Kaikista tärkeintä on se että vanhempi on siellä kotona ja pitää itsensä kasassa. Kyllä lapsi hoitaa omat hommansa. Luota häneen!