Lue keskustelun säännöt.
Lukioon on liian vaikea päästä
10.03.2025 |
Merja Mähkän ig:ssä juttu, jossa mainostetaan että: lukioon on liian vaikea päästä. Mielestäni tämä on vahingollista ja harhaanjohtavaa tietoa nuorille ja sellaisille aikuisille, jotka eivät ole tietoisia asioista, vaan uskovat kaiken mitä esim:ig:ssä lukee. Tulee sellainen olo, että aikuisethan näitä paineita luo, eivätkä suinkaan nuoret. Vaikuttajalla jolla on paljon seuraajia ja sitten saattaa jopa muut vaikuttajat mennä mukaan levittämään virheellistä tietoa, niin siinä on hyvin äkkiä luotu väärää tietoa tuleville lukiolaisille. Tämä ei perustu mihinkään oikeisiin lukuihin ja luodaan mielikuvaa, että keskiarvon pitäsi olla kaikkiin lukioihin 8,5-10. Vaikka oikeasti tässä nyt on selkeästi kyse siitä, että ehkäpä oma lapsi tms halutaan vaikkapa siihen eliittilukioon. Myös pienemmissä kaupungeissa joudutaan olemaan tunti bussissa, jos ei saada suosikkilukiosta opiskelupaikkaa ja ihan samoin monelta paikkakunnalta matkataan 1/2-1 tunti vakkapa ammattikouluun.
Tämä eilinen lehtijuttu johon hän pohjasi tämän keskustelun, oli tekoälyllä luotu ja siinä kirjoitettiin virheellisesti, että Helsingissä ei lukion ovet aukea, jos keskiarvo ei ole yli 8.5. Ja näinhän asia ei todellakaan ole! Tosi moneen lukioon pääsee Helsingissä alle kasin keskiarvolla. Voi kun tiedot tarkistettaisiin aina luotettavista lähteistä ja julkaistaisiin vain paikkansapitäviä juttuja.
Tässä koko jutussa nyt taisi enemmän olla pointti siinä, että harmitti se ettei päästä sinne ysin keskiarvon eliittilukioon, vaan pitää valita huonompi 7-8.5 lukio. Eli on siis vaikea päästä eliittilukioon.
Mutta niinhän se on aina ollut, että ei vain kaikista tule juristeja tai lääkäreitä ja aina on ollut niitä ns: parempia lukioita. Ja mielestäni on ihan oikein, että heillä on siihen lukio, jossa kaikilla on motivaatio korkealla alusta saakka ja tähtäimet juuri vaikkapa lääkiksessä.
Ihan taas tulevat perusmaisterit, ammattikorkealaiset ja kauppislaiset voivat olla sitten siellä alemman keskiarvon lukioissa. Unelmia sielläkin saavutetaan ja Suomessa jokaisessa lukiossa saa ihan varmasti hyvää opetusta.
Ymmärrän että jollekkin lukio on pyhä asia, ja ehkä senkin vuoksi halutaan luoda kuvaa, että lukioon on tosi vaikea päästä
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Menin lukioon 7,7 keskiarvolla. Nykyisin YTT ja yliopistolla töissä. En taitaisi olla, jos amikseen olisi ohjattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin onhan se mukavampi sanoa velaksi ostetussa jakkupuvussa, että olen pienipalkkainen maisteri kun vaikkapa 4500€ ansaiseva paskainen LVI-asentaja, joka matkaa työmatkat velattomalla bemarilla. Ihan realiteeettia ajatella palkkaa, että täällä nykymaailmassa pärjää. Monille ikävä kyllä koulutuksen luoma status painaa päälle, vaikka tilillä ei olisi penniäkään.
Olisi kyllä kauhea elämä. Ajella bemarilla töihin haistelemaan sitä itseään, päivästä ja vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Itse menin lukioon kun en aikanaan päässyt haluammalleni linjalle ammattikouluun. Mutta kysymys: Miksi yleisesti tuntuu moni ajattelevan. että ammattikouluihin pitäsi mennä heidän joilla on surkeammat arvosanat ja vastaavasti lukioon heidän joilla on pareemmat? - Mihin tämä perustuu eli miksi näin, eikä tosinpäin?
Ammattikoulu on monelle hyvä vaihtoehto. Sielläkin voi opiskella lukiokurssit niistä aineista joista haluaa. Silloin ei tarvitse käydä amiksen vastaavia kursseja. Sillä pohjalla voi jatkaa korkeakouluun ihan yhtä hyvin kuin lukiostakin.
Meillä esikoinen meni amiksen kautta yliopistoon. Luki amiksessa lukion kurssit fysiikasta, kemiasta, matematiikasta ja kielistä. Hyvin pärjää opinnoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin onhan se mukavampi sanoa velaksi ostetussa jakkupuvussa, että olen pienipalkkainen maisteri kun vaikkapa 4500€ ansaiseva paskainen LVI-asentaja, joka matkaa työmatkat velattomalla bemarilla. Ihan realiteeettia ajatella palkkaa, että täällä nykymaailmassa pärjää. Monille ikävä kyllä koulutuksen luoma status painaa päälle, vaikka tilillä ei olisi penniäkään.
Mieluummin olen 4500 € kuussa ansaitseva lukion lehtori ilman bemaria tai mitään muutakaan autoa. Onneksi kuitenkin jotkut opiskelevat lvi-asentamista. Minulle siisti, kevyt ja mielekäs sisätyö on palkkaa tärkeämpi.
Ihan yhtä hyvin olisi mahdollista vaikka et olisi mennyt lukioon.
Meidän entinen opetusministeri Henna Virkkunen on filosofian linsensiaatti ja ei ole käynyt lukiota!
Ja näitä esimerkkejä on muitakin.
itse arvostan suuresti sellaista henkilöä, joka on raivannut tiensä yliopistoon ja jatkanut vielä linsensiaatiksi tai tohtoriksi ilman lukiotaustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Ei seiskapuolen tai edes seiskan lukiot välttämättä ole rupulukioita, varsinkaan jos ovat pk-seudun ulkopuolella. Monissa pikkukaupungeissa on vain yksi iso lukio, jossa voi olla vaikka 5 tai 6 rinnakkaisluokkaa. Sinne samaan lukioon menevät kaikki, sekä kympin oppilaat että sellaiset seiskan oppilaat, jotka eivät tiedä, mille amiskalinjalle haluaisivat.
Seiskan oppilaista melko iso osa keskeyttää, mutta kaupungin näkökulmasta heidän on parempi olla lukiossa miettimässä tulevaisuuden alaansa kuin jäädä kotiin miettimään ja syrjäytymään. Jos samalla vielä jotain oppivatkin, niin hyvä. Eikä se ole millään tavalla noilta kympin oppilailta pois.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen moneen lukioon pienemmissä kaupungeissa keskiarvoraja 6.0 luokkaa.
Ei niitä kannata verrata, koska hakuprosessi toimii aivan eri tavalla. Pienemmissä kaupungeissa on usein vain yksi lukio, jossa voi aloittaa kerralla koko kaupungin lukiolaiset useissa eri rinnakkaisryhmissä. Esimerkiksi Lohjalla on vuosia ollut niin, että kaikki, joilla on peruskoulusta vähintään 7 keskiarvo, pääsevät lukioon, jos haluavat. Ne vaan laitetaan kaikki mahtumaan, ja tarvittaessa palkataan lisää opettajia, mutta sen alle joutuu yleensä menemään muualle, esim. Karjaalle, jonne on ruotsinkieliseen lukioon keskiarvoraja 6 luokkaa. Sen alle olevat ohjataan yleensä tuva-koulutukseen parantelemaan numeroita.
Pääkaupunkiseudun eliittilukioissa sen sijaan on usein vain yksi ryhmä, tai eri linjoja kuten esimerkiksi luonnontiedelinja tai urheilulinja erikseen. Niissä on ennalta määrätty paikkamäärä, ja keskiarvoraja asettuu eri vuosina sen mukaan, millaisia hakijoita on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa Ylen analyysi: koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan.
Talonrakentaja menee peruskoulun jälkeen ammatilliseen kouluun ja valmistuu sieltä töihin ensiksi perustutkinnolla ja sitten ammattitutkinnolla. Maisteri menee kolmeksi vuodeksi lukioon ja opiskelee vielä viitisen vuotta yliopistossa päälle. Karkeasti sanoen rakentaja on ehtinyt ansaita viisi vuotta hyvää liksaa, kun maisteri hakee vasta töitä.
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto. Monet korkwastikoulutetut luulevat, että heillä jotenkin on palkon parempi palkka kuin amiksen käyneillä.
Raha ei ehkä ole se tärkein pointti. Kaikki ei tiedä vielä 15-16-vuotiaana, mitä haluaisi tehdä isona, ja lukio on hyvä pohja, koska siitä voi jatkaa sitten mihin vain. Myös terveydessä ja eliniässä on suuret sosioekonomiset erot akateemisten ja työväenluokan välillä, ja terveyserot näkyvät jo lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllähän totuus on se että opetus on aivan erilaista verrattuna näihin seiska rupulukioihin.
Ai olet käynyt sekä eliittilukion, että rupulukion, kun tuon tiedät? Aika epätavanomainen koulutuspolku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa Ylen analyysi: koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan.
Talonrakentaja menee peruskoulun jälkeen ammatilliseen kouluun ja valmistuu sieltä töihin ensiksi perustutkinnolla ja sitten ammattitutkinnolla. Maisteri menee kolmeksi vuodeksi lukioon ja opiskelee vielä viitisen vuotta yliopistossa päälle. Karkeasti sanoen rakentaja on ehtinyt ansaita viisi vuotta hyvää liksaa, kun maisteri hakee vasta töitä.
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto. Monet korkwastikoulutetut luulevat, että heillä jotenkin on palkon parempi palkka kuin amiksen käyneillä.
Raha ei ehkä ole se tärkein pointti. Kaikki ei tiedä vielä 15-16-vuotiaana, mitä ha
Elintavat ovat täysin oma valinta. Mikä estää duunaria elämästä terveellisesti?
On paljon lukiolaisiakin, joilla on terveelliset elintavat hakusessa. On ylipainoisia ja tupakoivia lääkäreitäkin. Tuo yleistyis ei nyt toiminut yhtään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkuveli ja pikkusisko pääsi lukioon. Keskiarvo vaatimus oli 7. Pikkusisko valmistui. Pikkuveli aloittaa pian kolmannen vuoden.
Joo, Merja Mähkä nyt on ihan hakoteillä ja jakaa väärää tietoa eteenpäin. Se on voi voi, jos ei eliittilukion ovet aukene jälkikasvulle ja jos pitää matkustaa bussilla tunti, niin kuin valtaosa lukiolaisista ja ammattikoululaisista tekee ympäri suomen. Tervetuloa Helsingin ulkopuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei pääse niin sitten ei pääse !
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Se seiskan keskiarvo voi johtua huonosta peruskoulusta, siitä että möyhkääjät veivät muilta mahdollisuuden oppia. Lukiossa toinen meininki ja mahdollisuus petrata (siis heidän jotka sitä haluavat). En sulkisi tätä pois asiasta.
Hae perähikijälle. Sinne pääsee vaikka 6:n keskiarvolla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän moni sitäkään, että kun kaksi 19-vuotiasta saa samaan aikaan koulunsa päätökseen ja toinen pääsee ylioppilaaksi ja toinen lähihoitajaksi ja kumpikin jää työttömäksi on vain tuo lähihoitajaksi valmistunut oikeutettu työttömyyskorvaukseen? Työvoimaviranomaisia ei paljoa kiinnosta vaikka tuore ylioppilas jää kokonaan ilman tuloja, eikä ole oikeutettu mihinkään tukeen. Pian tämä miljoonan l:n ylioppilas eliittilukiostakin on hakemassa pakotettuna lähihoitajan koulutukseen. Työvoimaviranomaisia ei paljoa kiinnosta, että ala kiinnosta tätä ylioppilasta yhtään, ei ole motivaatiota, eikä edes sovellu alalle. Niin vaan tämä eliittikoulun hikarioppilaskin aloittaa syksyllä lähihoitajan opinnot ja erikoistuu hoitamaan vanhuksia, vaikka ei halua.
Miksi ihmeessä työkkäri pakottaisi hänet opiskelemaan juuri lähihoitajaksi, jos ala ei kiinnostaisi häntä yhtään? Jos tukien vuoksi on pakko lähteä johonkin koulutukseen, niin kai niitä vaihtoehtoja on enemmänkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääköhän moni sitäkään, että kun kaksi 19-vuotiasta saa samaan aikaan koulunsa päätökseen ja toinen pääsee ylioppilaaksi ja toinen lähihoitajaksi ja kumpikin jää työttömäksi on vain tuo lähihoitajaksi valmistunut oikeutettu työttömyyskorvaukseen? Työvoimaviranomaisia ei paljoa kiinnosta vaikka tuore ylioppilas jää kokonaan ilman tuloja, eikä ole oikeutettu mihinkään tukeen. Pian tämä miljoonan l:n ylioppilas eliittilukiostakin on hakemassa pakotettuna lähihoitajan koulutukseen. Työvoimaviranomaisia ei paljoa kiinnosta, että ala kiinnosta tätä ylioppilasta yhtään, ei ole motivaatiota, eikä edes sovellu alalle. Niin vaan tämä eliittikoulun hikarioppilaskin aloittaa syksyllä lähihoitajan opinnot ja erikoistuu hoitamaan vanhuksia, vaikka ei halua.
Miksi ihmeessä työkkäri pakottaisi hänet opiskelemaan juuri lähihoitajaksi, jos ala ei kiinnostaisi häntä
Ilmeisesti tällä kirjoittajalla ei ole tietoa siitä, miten työvoimaviranomaiset toimivat. Ihan yleisessä tiedossa on se, kuinka paljon työttömiä on pakotettu lähihoitajiksi kun muutakaan ei oikein ole. Tässä ei todellakaan ole työttömien mielipiteitä tai kiinnostusta kysytty. Kun on pakotettu niin on ollut pakko. Näin tuolla putiikissa toimitaan. Työvoimaviranomaisten mielestä liian usein lähihoitajaksi kouluttautuminen ratkaisee kaikki ongelmat ja että kaikki siellä pärjäävät.
Miljoonan L:n ylioppilas saa käytännössä valita lähes minkä tahansa opiskelupaikan, joten miksi ihmeessä hän ylipäätään jättäytyisi työttömäksi? Saati sitten että työkkäri pakottaisi hänet lähihoitajaopintoihin, kun kaikki alat ovat avoinna.
Samoin ei kenenkään pidä perustaa perhettä, jos näkee suurena tavoitteena saada mahdollisimman isot kokonaisansiot.
Mutta silti vain useimmat meistä haluavat perustaa perheen, jos suinkin mahdollista.