Lukioon on liian vaikea päästä
Merja Mähkän ig:ssä juttu, jossa mainostetaan että: lukioon on liian vaikea päästä. Mielestäni tämä on vahingollista ja harhaanjohtavaa tietoa nuorille ja sellaisille aikuisille, jotka eivät ole tietoisia asioista, vaan uskovat kaiken mitä esim:ig:ssä lukee. Tulee sellainen olo, että aikuisethan näitä paineita luo, eivätkä suinkaan nuoret. Vaikuttajalla jolla on paljon seuraajia ja sitten saattaa jopa muut vaikuttajat mennä mukaan levittämään virheellistä tietoa, niin siinä on hyvin äkkiä luotu väärää tietoa tuleville lukiolaisille. Tämä ei perustu mihinkään oikeisiin lukuihin ja luodaan mielikuvaa, että keskiarvon pitäsi olla kaikkiin lukioihin 8,5-10. Vaikka oikeasti tässä nyt on selkeästi kyse siitä, että ehkäpä oma lapsi tms halutaan vaikkapa siihen eliittilukioon. Myös pienemmissä kaupungeissa joudutaan olemaan tunti bussissa, jos ei saada suosikkilukiosta opiskelupaikkaa ja ihan samoin monelta paikkakunnalta matkataan 1/2-1 tunti vakkapa ammattikouluun.
Tämä eilinen lehtijuttu johon hän pohjasi tämän keskustelun, oli tekoälyllä luotu ja siinä kirjoitettiin virheellisesti, että Helsingissä ei lukion ovet aukea, jos keskiarvo ei ole yli 8.5. Ja näinhän asia ei todellakaan ole! Tosi moneen lukioon pääsee Helsingissä alle kasin keskiarvolla. Voi kun tiedot tarkistettaisiin aina luotettavista lähteistä ja julkaistaisiin vain paikkansapitäviä juttuja.
Tässä koko jutussa nyt taisi enemmän olla pointti siinä, että harmitti se ettei päästä sinne ysin keskiarvon eliittilukioon, vaan pitää valita huonompi 7-8.5 lukio. Eli on siis vaikea päästä eliittilukioon.
Mutta niinhän se on aina ollut, että ei vain kaikista tule juristeja tai lääkäreitä ja aina on ollut niitä ns: parempia lukioita. Ja mielestäni on ihan oikein, että heillä on siihen lukio, jossa kaikilla on motivaatio korkealla alusta saakka ja tähtäimet juuri vaikkapa lääkiksessä.
Ihan taas tulevat perusmaisterit, ammattikorkealaiset ja kauppislaiset voivat olla sitten siellä alemman keskiarvon lukioissa. Unelmia sielläkin saavutetaan ja Suomessa jokaisessa lukiossa saa ihan varmasti hyvää opetusta.
Ymmärrän että jollekkin lukio on pyhä asia, ja ehkä senkin vuoksi halutaan luoda kuvaa, että lukioon on tosi vaikea päästä
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Kas kummaa kun silti täältä tuppukylän pikkulukiosta jonne pääsee kaikki halukkaat, on lähdetty jatko-opintoihin yliopistoihin. Mm. lääkis (Helsinki), kemianala, psykologia.
Böndelukio on eri asia kuin rupulukio. Rupulukioita ovat isojen kaupunkien huonot lukiot esim. Helsingissä medialukio ja kielilukio. Böndelukiosta löytyy opiskelijoita laidasta laitaan. Toisaalta ei sieltäkään varmasti akateemisesti heikoin aines jatka lääkikseen.
Todella typerä sana tuo bönde. Halveksuva suoraan sanottuna. Kyllä, olen maaseutukunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei jatko-opinnot vaadi paikkaa eliittilukiossa. Tietty elämäntyyli tai verkostoituminen tietynlaisiin piireihin ehkä vaatii. Oma opintomenestys on kuitenkin eniten itsestä kiinni.
Näin juuri. Suurimmassa osassa Suomen kaupunkeja/kuntia ei edes ole ns. eliittilukioita ja kyllä näiltäkin paikkakunnilta lähdetään vaikka ap:n hinkumaan lääkikseen opiskelemaan. Hauska oli myös kirjoituksen lääkis vs. perusmaisteri... Jos nuori on vaikka erinomainen kielissä ja haluaa näitä opiskella, hänestä tulee ilmeisesti vain joku kakkosluokan maisteri... voi luoja näitä asenteita.
Älä hae korkean rajan kouluihin 7-8 keskiarvon lukiot ihan hyvii. 8+ keskiarvot ei niin järkevii.
"Suomessa on olemassa muutakin kuin kaupunkeja. On olemassa kuntia ja niissäkin on lukioita."
Kuntia ne on kaupungitkin. Kaupunki on vain nimitys, jota kunta voi käyttää, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Vaikuttaa että maalaiskunnasta olevalla on nyt jokin alemmuuskompleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulu on monelle hyvä vaihtoehto. Sielläkin voi opiskella lukiokurssit niistä aineista joista haluaa. Silloin ei tarvitse käydä amiksen vastaavia kursseja. Sillä pohjalla voi jatkaa korkeakouluun ihan yhtä hyvin kuin lukiostakin.
Meillä esikoinen meni amiksen kautta yliopistoon. Luki amiksessa lukion kurssit fysiikasta, kemi
Ammattikoulu sopii joillekin, mutta ei se tosiaan kaikille ole hyvä vaihtoehto. Ammattikoulussa saa lähtökohtaisesti vähemmän opetusta yleissivistävissä aineissa, ja sieltä on vaikeampi päästä yliopistoon kuin lukiosta. Useimmat tulevat suoraan lukiosta tai pitempää reittiä, niin että amis ja AMK, ja sen jälkeen yliopistoon. Mutta hyvähän se olisi, jos olisi myös sellaisia ammattilukiolinjoja, joista saisi valmiuksia sekä ammattiin että korkeakouluopintoihinkin.
Ei se ole yhtään sen pitempi reitti. Amis ja amk yht noin 6 vuotta. Ja siihen päälle maisteri noin 2 vuotta eli yht 8v. Tiesithän, että amk vastaa kandia ja amk:sta saa hakea suoraan maisteriksi?
Lukio 3v ja yliopisto 5v on yht 8v.
Ammattikorkeakoulututkinnolla voi hakea suoraan yliopiston maisteriohjelmaan, mikäli ala on sopiva. Esimerkiksi tradenomi voi hakea kauppatieteiden maisteriohjelmaan. Tällöin haetaan erillishaun kautta.
Eli paljon amiksia voi olla kauppatieteiden maistereina. Minäkin tiedän useita.
Merja Mähkä ei nyt ihan faktaa on lyönyt tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa on olemassa muutakin kuin kaupunkeja. On olemassa kuntia ja niissäkin on lukioita."
Kuntia ne on kaupungitkin. Kaupunki on vain nimitys, jota kunta voi käyttää, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset. Vaikuttaa että maalaiskunnasta olevalla on nyt jokin alemmuuskompleksi.
Ei ole mitään alemmuuskompleksia vaan kunhan nyt mainitsin, että jokainen paikkakunta Suomessa ei ole kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulu on monelle hyvä vaihtoehto. Sielläkin voi opiskella lukiokurssit niistä aineista joista haluaa. Silloin ei tarvitse käydä amiksen vastaavia kursseja. Sillä pohjalla voi jatkaa korkeakouluun ihan yhtä hyvin kuin lukiostakin.
Meillä esikoinen meni amiksen kautta yliopistoon. Luki amiksessa lukion kurssit fysiikasta, kemi
Ammattikoulu sopii joillekin, mutta ei se tosiaan kaikille ole hyvä vaihtoehto. Ammattikoulussa saa lähtökohtaisesti vähemmän opetusta yleissivistävissä aineissa, ja sieltä on vaikeampi päästä yliopistoon kuin lukiosta. Useimmat tulevat suoraan lukiosta tai pitempää reittiä, niin että amis ja AMK, ja sen jälkeen yliopistoon. Mutta hyvähän se olisi, jos olisi myös sellaisia ammattilukiolinjoja, joista saisi valmiuksia sekä ammattiin että korkeakouluopintoihinkin.
Esikoiseni kävi amiksen ja kuopus on nyt lukiossa. Kouluina ne on ihan yö ja päivä ja niinhän niiden on tarkoituskin olla. Jos haluaa opiskella pidempään ja teoreettista niin lukioon, jos käytännön ammattitaidon, niin amikseen. Toki on hyvä, jos koulutuksessa ei synny umpiperiä, joista ei pääse eteenpäin (vaikka tähän suuntaanhan ollaan menossa). Mutta tosi vaikea olisi kuvitella esikoistani yliopistoon amispohjalla - niitä yto-opintoja oli kuitenkin vähän ja valtaosaa ne eivät kiinnostaneet lainkaan ja eteneminen oli varmaan hidasta. Ihan niin kuin en antaisi kuopukseni lukiopohjalta leikata hiuksiani tai asentaa kotiimme sähköjä.
Lukioon on liian helppo päästä. Sisään tulee paljon sellaisia joilla ei oikeasti rahkeet riitä lukiotyöskentelyyn.T. Maalaislukion ope
Myös Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on useisiin lukioihin helppo päästä. Toki eliittilukioitakin löytyy, mutta jätetään ne oikeasti hyville oppilaille.
Jos jonkun on vaikea päästä Suomessa lukioon, niin hänen ei kannata mennä lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on ihan sama mistä lukiosta kirjoitat ne laudaturisi. Samalla tavalla pääset yliopistoon perämetsän lukiosta kuin "eliittilukiostakin". Ja jos neuvontaa ja apua kaipaa, niin pienemmät ryhmäkoot pikkulukiossa on kuin suurissa kaupunkien lukioissa. Lukion opettajilta vaaditaan kuitenkin sama pätevyys lukiosta riippumatta.
Eliittilukiossa oletetaan, että opiskelijat tutustuvat materiaaliin etukäteen ja voidaan käsitellä sitä oppitunnilla syvällisemmin. Böndelukiossa kaikki aika menee perusasioihin. Molemmista voi kirjoittaa laudatureja, mutta kummasta luulet sen olevan helpompaa?
Et taida itse olla ainakaan lukion opettaja?
Toinen asia, josta nykyisin annetaan hiukan vääristetty käsitys, on että jatko-opintoihin haetaan yo-todistuksella. Kyllä! Mutta edelleen lähes puolet opiskelijoista esim. yliopistoihin valitaan pääsykokeella / avoimen väylän kautta. Eli maailma ei kaadu, jos ei lukiossa vielä ole kovin suuria lukuhaluja! Omat lapseni ovat menneet yliopistoihin pääsykokeiden kautta ja opinnot sujuvat hyvin (lääketiede ja kauppakorkea).
Olen onnellinen, että omat lapset kävivät böndelukion. Pikkukaupungissa on yksi lukio kummallekin kieliryhmälle. Oppilasaines on laidasta laitaan, eli ei ole eliittipröystäilyä ja hirveää kilpailua, mutta fiksuin kärki on mukana. Pienessä lukiossa saa hyvää, henkilökohtaista ohjausta. Yo-pisteet olisivat riittäneet hyvin Hkiin Aallolle, mutta valitsivat kuitenkin ruotsinkieliset korkeakoulut.
Ei ole liian vaikea päästä. Kuitenkin koko kouluajan olisi hyvä kannustaa opiskelemaan, jos lapsi haluaa lukioon. Samalla kasvaa asenne, joka tarvitaan vaativimpiinkin ammatteihin. Sama koskee yhtä hyvin ammattikoulua, josta on myös paljon mahdollisuuksia jatkaa kohti hyvää elämää. Elämä ei lopu koulunkäyntiin.
Missä maailmassa Merja Mähkä elää, mietin vain. Helsingissä vaikea päästä lukioon!? Anna mun kaikki kestää!! Miksi se tommosta paskaa suoltaa suustaan? Jos ei keskiarvo riitä eliittilukioon, niin sit valitsemaan niistä kahdestatoista muusta lukiosta kohon keskiarvo pitää olla 7-8.5. Jos eliittilukioon on vaikea päästä, niin se ei tarkoita että kaikkiin lukioihin olis vaikea päästä. Noita parempia lukiota nyt on joka paikassa, ja ne on tarkoitettu tuleville lääkäreille ja muille oikeasti arvokkaille aloille.
Hah hah! Tää oli nyt ihan pohjanooteeraus. Noloa jopa.
Suomessa on olemassa muutakin kuin kaupunkeja. On olemassa kuntia ja niissäkin on lukioita.