Lue keskustelun säännöt.
Lukioon on liian vaikea päästä
10.03.2025 |
Merja Mähkän ig:ssä juttu, jossa mainostetaan että: lukioon on liian vaikea päästä. Mielestäni tämä on vahingollista ja harhaanjohtavaa tietoa nuorille ja sellaisille aikuisille, jotka eivät ole tietoisia asioista, vaan uskovat kaiken mitä esim:ig:ssä lukee. Tulee sellainen olo, että aikuisethan näitä paineita luo, eivätkä suinkaan nuoret. Vaikuttajalla jolla on paljon seuraajia ja sitten saattaa jopa muut vaikuttajat mennä mukaan levittämään virheellistä tietoa, niin siinä on hyvin äkkiä luotu väärää tietoa tuleville lukiolaisille. Tämä ei perustu mihinkään oikeisiin lukuihin ja luodaan mielikuvaa, että keskiarvon pitäsi olla kaikkiin lukioihin 8,5-10. Vaikka oikeasti tässä nyt on selkeästi kyse siitä, että ehkäpä oma lapsi tms halutaan vaikkapa siihen eliittilukioon. Myös pienemmissä kaupungeissa joudutaan olemaan tunti bussissa, jos ei saada suosikkilukiosta opiskelupaikkaa ja ihan samoin monelta paikkakunnalta matkataan 1/2-1 tunti vakkapa ammattikouluun.
Tämä eilinen lehtijuttu johon hän pohjasi tämän keskustelun, oli tekoälyllä luotu ja siinä kirjoitettiin virheellisesti, että Helsingissä ei lukion ovet aukea, jos keskiarvo ei ole yli 8.5. Ja näinhän asia ei todellakaan ole! Tosi moneen lukioon pääsee Helsingissä alle kasin keskiarvolla. Voi kun tiedot tarkistettaisiin aina luotettavista lähteistä ja julkaistaisiin vain paikkansapitäviä juttuja.
Tässä koko jutussa nyt taisi enemmän olla pointti siinä, että harmitti se ettei päästä sinne ysin keskiarvon eliittilukioon, vaan pitää valita huonompi 7-8.5 lukio. Eli on siis vaikea päästä eliittilukioon.
Mutta niinhän se on aina ollut, että ei vain kaikista tule juristeja tai lääkäreitä ja aina on ollut niitä ns: parempia lukioita. Ja mielestäni on ihan oikein, että heillä on siihen lukio, jossa kaikilla on motivaatio korkealla alusta saakka ja tähtäimet juuri vaikkapa lääkiksessä.
Ihan taas tulevat perusmaisterit, ammattikorkealaiset ja kauppislaiset voivat olla sitten siellä alemman keskiarvon lukioissa. Unelmia sielläkin saavutetaan ja Suomessa jokaisessa lukiossa saa ihan varmasti hyvää opetusta.
Ymmärrän että jollekkin lukio on pyhä asia, ja ehkä senkin vuoksi halutaan luoda kuvaa, että lukioon on tosi vaikea päästä
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on ihan sama mistä lukiosta kirjoitat ne laudaturisi. Samalla tavalla pääset yliopistoon perämetsän lukiosta kuin "eliittilukiostakin". Ja jos neuvontaa ja apua kaipaa, niin pienemmät ryhmäkoot pikkulukiossa on kuin suurissa kaupunkien lukioissa. Lukion opettajilta vaaditaan kuitenkin sama pätevyys lukiosta riippumatta.
Eliittilukiossa oletetaan, että opiskelijat tutustuvat materiaaliin etukäteen ja voidaan käsitellä sitä oppitunnilla syvällisemmin. Böndelukiossa kaikki aika menee perusasioihin. Molemmista voi kirjoittaa laudatureja, mutta kummasta luulet sen olevan helpompaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kotiseudulla on helpompi päästä lukioon kuin amikseen. Aikanani keskiarvoraja taisi olla ihan oikeasti 6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on ihan sama mistä lukiosta kirjoitat ne laudaturisi. Samalla tavalla pääset yliopistoon perämetsän lukiosta kuin "eliittilukiostakin". Ja jos neuvontaa ja apua kaipaa, niin pienemmät ryhmäkoot pikkulukiossa on kuin suurissa kaupunkien lukioissa. Lukion opettajilta vaaditaan kuitenkin sama pätevyys lukiosta riippumatta.
Eliittilukiossa oletetaan, että opiskelijat tutustuvat materiaaliin etukäteen ja voidaan käsitellä sitä oppitunnilla syvällisemmin. Böndelukiossa kaikki aika menee perusasioihin. Molemmista voi kirjoittaa laudatureja, mutta kummasta luulet sen olevan helpompaa?
Jokainen voi itse oivaltaa ennakkotutustumisen tulevaan aiheeseen, ei siihen eliittikoulua tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Vaikka tämä onkin saanut alapeukkuja, tämä on totta! Miksi ihmeessä lukioon menee porukkaa, jotka juuri ja juuri läpäisevät kirjoitukset? Onko takana se, että kyllä meidän tytöllä/pojalla pitää olla valkolakki (vaikkei pääsisi yhtään mihinkään jatko-opintoihin)?
Mutta miksi sitten ammattikouluun pitäsi mennä heidän, joilla on surkeimmat arvosanat? - Siksikö, että ei ole mikään menetys, jos sähköasentajan tai vaikka lähihoitajan yleissivistys saattaa jäädä heikommaksi kuin lukion käyneen? - Kun eihän sillä ole mitään väljä, jos sähkömiehellä menee "johdot solmuun" tai lähihoitajalla on huomauttavia vaikeuksia matikassa, kunhan vain muistaa sen sitten kun annostelee lääkettä potilaalle. Ja varmaan jokainen osaa leipoa joka erottaa vehnäjauhon siirapista, joten ihan saa millaisa pässejä opsiekee lkondiittoriksi. Ja autothan korjaavat itse-itsensä tulevaisuudessa, joten ei ole väljä jos autoasentaja ei osaa lukea tai erottaa rengasta moottrorin hihnasta.
Vierailija kirjoitti:
"ei ne ole satuja, että sähkäri tienaa enemmän kuin riviekonomi."
On ne satuja. Sähköasentajan keskipalkka on vähän yli kolme tonnia kuussa. Ekonomien keskipalkka on yli kuusi tonnia kuussa.
Keskipalkka juu, mutta mediaanipalkka ekonomeilla on reilu 5 000. Keskiarvoa nostaa ne toimarit, treidarit, partnerit yms.
Hyvä (yrittäjä)sähkömies ei jää tuohon kolmeen tonniin. Lisäksi harvemmin ekonomilla on mahdollisuus pimeisiin töihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nyt on ihan sama mistä lukiosta kirjoitat ne laudaturisi. Samalla tavalla pääset yliopistoon perämetsän lukiosta kuin "eliittilukiostakin". Ja jos neuvontaa ja apua kaipaa, niin pienemmät ryhmäkoot pikkulukiossa on kuin suurissa kaupunkien lukioissa. Lukion opettajilta vaaditaan kuitenkin sama pätevyys lukiosta riippumatta.
Eliittilukiossa oletetaan, että opiskelijat tutustuvat materiaaliin etukäteen ja voidaan käsitellä sitä oppitunnilla syvällisemmin. Böndelukiossa kaikki aika menee perusasioihin. Molemmista voi kirjoittaa laudatureja, mutta kummasta luulet sen olevan helpompaa?
Jokainen voi itse oivaltaa ennakkotutustumisen tulevaan aiheeseen, ei siihen eliittikoulua tarvita.
Totta, mutta opettaja suunnittelee oppitunnin suuren massan mukaan. Ihan turha käydä yhdessä läpi vaikeampia tehtäviä, jos perusasiatkaan eivät ole kunnossa. Toisaalta opiskelin itse fysiikan lukion jälkeen ja kirjoitin siitä laudaturin ihan nettimateriaalin perusteella ilman yhtään oppituntia (paitsi se pakollinen kurssi lukion alussa). Onnistuu siis pelkällä omalla työllä, mutta onhan se vaikeampaa.
Edelleen moneen lukioon pienemmissä kaupungeissa keskiarvoraja 6.0 luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipäätään nuorille pitäisi kertoa enemmän ja karun realistisesti siitä, että työttömyyden uhka on todellinen ihan kaikille ja siitä, miten julmasti työttömiä kohdellaan ja miten pienillä tuloilla työtön joutuu tulemaan toimeen. Samalla pitäisi kertoa myös siitä, että nuorille työttömyysturvan ehdot ovat vieläkin tiukemmat ja että pelkällä ylioppilastutkinnolla nuori ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen, mutta ammatillisesta ammattiin valmistunut saman ikäinen nuori on.
jos se lapsi ei täytä vaateita lukioon, mikä vika amiksessa on? mamman asenteet ei sais mennä järjen edelle..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Vaikka tämä onkin saanut alapeukkuja, tämä on totta! Miksi ihmeessä lukioon menee porukkaa, jotka juuri ja juuri läpäisevät kirjoitukset? Onko takana se, että kyllä meidän tytöllä/pojalla pitää olla valkolakki (vaikkei pääsisi yhtään mihinkään jatko-opintoihin)?
Mutta miksi sitten ammattikouluun pitäsi mennä heidän, joilla on surkeimmat arvosanat? - Siksikö, että ei ole mikään menetys, jos sähköasentajan tai vaikka lähihoitajan yleissivistys saattaa jäädä heikommaksi kuin lukion käyneen? - Kun eihän sillä ole mitään väljä, jos sähkömiehellä menee "johdot solmuun" tai lähihoitajalla on huomauttavia vaikeuksia matikassa, kunhan vain muistaa sen sitten kun annostelee
Ethän nyt viitsi heittäytyä lapselliseksi? Akateemiset ammatit nyt vaativat yleensä lahjakkuutta ja erityisesti sinnikkyyttä enemmän kuin kädentaitoammatit. Tällä en tahdo missään nimessä painaa amislaisia alas - ihan kaikkia ammatteja tarvitaan. Ne sähkötyöt tai leipomishommat vain ovat yksinkertaisempia kuin vaikka talouden ennustaminen, laivan piirtäminen tai ydinvoimalan käyttöinssin hommat, mutta ei sielläkään millään "väri väriin, loput saman ruuvin alle"-hommalla pärjää.
Toisaalta en myöskään hyväksy sitä ennakkokäsitystä, että akateemiset ovat kädentaidoissa tumpuloita. Laitettiin vaimon kanssa aikoinaan hartiapankilla talo pystyyn, minä olen valmistunut valtsikasta.
Lukekaa Ylen analyysi: koulutus ei aina kannata, jos haluaa hyvän palkan.
Talonrakentaja menee peruskoulun jälkeen ammatilliseen kouluun ja valmistuu sieltä töihin ensiksi perustutkinnolla ja sitten ammattitutkinnolla. Maisteri menee kolmeksi vuodeksi lukioon ja opiskelee vielä viitisen vuotta yliopistossa päälle.
Karkeasti sanoen rakentaja on ehtinyt ansaita viisi vuotta hyvää liksaa, kun maisteri hakee vasta töitä.
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto. Monet korkwastikoulutetut luulevat, että heillä jotenkin on palkon parempi palkka kuin amiksen käyneillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on jo kymmenen vuotta vanha juttu, ja lukemat tuosta nousseet, mutta edelleen pitää laskelmat paikkansa. Esimerkiksi tietotekniikkainsinööri jää rakennusmiehestä jälkeen, vaikka kuukausiansio on yli 1 000 euroa rakennusmiestä korkeampi.
Rakennusmieheksi valmistunut pääsee 2 700 euron kuukausiansioille jo 19-vuotiaana, mutta it-insinööri pääsee nauttimaan 3 830 euron palkastaan vasta 27 ikävuoden jälkeen.
Työuransa aikana rakennusmies ansaitsee jopa 135 000 euroa enemmän kuin insinööri.
Myös lähihoitaja pääsee varsin pitkälle it-insinööriä vastaan. Tietotekniikka-alan osaajan kokonaisansiot nousevat lähihoitajasta yli vasta noin 55 ikävuoden kohdalla.
Viisikymppinen lähihoitaja on siten tienannut 2 390 euron palkallaan enemmän kuin koulunpenkillä ja toimistossa kököttänyt it-insinööri.
Korkeakoulutettujen palkkatilastojen huippua pitävät lääkärit, joiden palkkakehitys nousee selvästi yli muiden vertailuryhmien.
Duunariammattilaisista parasta rahaa saavat paperityöntekijät, joiden selvästi yli 3 000 euron kuukausipalkka tuo työuralla rahaa tilille jopa 1 670 000 euroa.
Korkeakoulututkinnon suorittaneista palkka jää kehnoimmaksi lastentarhanopettajilla, joiden ansiot eivät vedä vertoja parturikampaajien, kokkien tai kirjastonhoitajien ansioille.
Jos nuorella, jolla ei ole edellytyksiä menestyä ylioppilaskirjoituksissa niin, että hän pääsisi todistuksellaan suoraan minnekään, on motivaatio opiskella lukiossa esimerkiksi äidinkieltä, jotain vierasta kieltä ja joitain reaaliaineita, on sinne meneminen hyvin kannattavaa nuoren tulevaisuuden kannalta. Pelkällä peruskoulun oppimäärällä on melko heikolla pohjalla edes yleissivistyksen alkeisiin. Ehkä matalan keskitason oppilaiden olisi jopa erityisen hyödyllistä käydä lukio, kun oppimisedellytykset eivät ole kovin hyvät. Näin siis, jos motivaatiota on, tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on jo kymmenen vuotta vanha juttu, ja lukemat tuosta nousseet, mutta edelleen pitää laskelmat paikkansa. Esimerkiksi tietotekniikkainsinööri jää rakennusmiehestä jälkeen, vaikka kuukausiansio on yli 1 000 euroa rakennusmiestä korkeampi.
Rakennusmieheksi valmistunut pääsee 2 700 euron kuukausiansioille jo 19-vuotiaana, mutta it-insinööri pääsee nauttimaan 3 830 euron palkastaan vasta 27 ikävuoden jälkeen.
Työuransa aikana rakennusmies ansaitsee jopa 135 000 euroa enemmän kuin insinööri.
Myös lähihoitaja pääsee varsin pitkälle it-insinööriä vastaan. Tietotekniikka-alan osaajan kokonaisansiot nousevat lähihoitajasta yli vasta noin 55 ikävuoden kohdalla.
Viisikymppinen lähihoitaja on siten tienannut 2 390 euron palkallaan enemmän kuin koulunpenkillä ja toimistossa kököttänyt it-insinööri.
Korkeakoulutettujen palkkatilastojen huippua pitävät lääkärit, joiden palkkakehitys nous
Miten it-insinööri on töissä vasta 27-vuotiaana? 19-vuotiaana valmistuu ylioppilaaksi ja siihen päälle 4v amk niin työelämä kutsuu 23-vuotiaana.
Monet amislaiset jotka ovat menneet sinne vaikkapa 7-8 keskiarvolla jatkavat vaikkapa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon ja lukioon mennyt nuori samalla keskiarvolla pääsee just ja just ylioppilaaksi ja jää ilman jatko-opintopaikkoja tai hakeutuu ammattikouluun. Kummassa on enemmän järkeä?
Valitettavan moni lukiolainen saattaa olla ihan tumpelo kädentaidoissa tai vaikkapa ihan vuorovaikutuksessa. Tai ihan maalaisjärki vain yksinkertaisesti puuttuu. Itse arvotan tekevää nuorta vaikkapa amiksen kautta ammattikorkeakouluun mennyttä nuorta. Heillä on yleensä eniten järki päässä. Kaveri opetti amk:ssa ja sanoi, että lukiotaustaisia on vaikeampi opettaa, koska ihan maalaisjärki puuttuu monesta asiasta.
Pitää oppia tekemään töitä ja ahkeroimaan. Ei elämässä kuulu saada aina kaikkea haluamaansa, varsinkaan jos ei ole valmis näkemään vaivaa sen eteen. Heikommalla keskiarvolla on pakko mennä sinne, minne pääsee, paremmalla on enemmän valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan moni lukiolainen saattaa olla ihan tumpelo kädentaidoissa tai vaikkapa ihan vuorovaikutuksessa. Tai ihan maalaisjärki vain yksinkertaisesti puuttuu. Itse arvotan tekevää nuorta vaikkapa amiksen kautta ammattikorkeakouluun mennyttä nuorta. Heillä on yleensä eniten järki päässä. Kaveri opetti amk:ssa ja sanoi, että lukiotaustaisia on vaikeampi opettaa, koska ihan maalaisjärki puuttuu monesta asiasta.
Kannattaa ottaa huomioon, että amkiin menee amiksen parhaat ja lukion huonoimmat. Vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään runsaasti huomiota lukion opsissa.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan moni lukiolainen saattaa olla ihan tumpelo kädentaidoissa tai vaikkapa ihan vuorovaikutuksessa. Tai ihan maalaisjärki vain yksinkertaisesti puuttuu. Itse arvotan tekevää nuorta vaikkapa amiksen kautta ammattikorkeakouluun mennyttä nuorta. Heillä on yleensä eniten järki päässä. Kaveri opetti amk:ssa ja sanoi, että lukiotaustaisia on vaikeampi opettaa, koska ihan maalaisjärki puuttuu monesta asiasta.
Merkonomin koulutus saattaa sopia noille kuvatuille. Se on ammatillinen koulutus, mutta muistuttaa enemmän lukiota kuin muita ammatillisen koulutuksia. Merkonomin koulutuksessa ei tarvitse osata tehdä käsillään mitään.
Lukio on yleissivistävä ja saa kielten opetusta. Omat lapset innostuivat opiskelemaan lukiossa kun sinne menivät vain oppimista haluavat eli häiriköt eivät vaivautuneet.