Lue keskustelun säännöt.
Lukioon on liian vaikea päästä
10.03.2025 |
Merja Mähkän ig:ssä juttu, jossa mainostetaan että: lukioon on liian vaikea päästä. Mielestäni tämä on vahingollista ja harhaanjohtavaa tietoa nuorille ja sellaisille aikuisille, jotka eivät ole tietoisia asioista, vaan uskovat kaiken mitä esim:ig:ssä lukee. Tulee sellainen olo, että aikuisethan näitä paineita luo, eivätkä suinkaan nuoret. Vaikuttajalla jolla on paljon seuraajia ja sitten saattaa jopa muut vaikuttajat mennä mukaan levittämään virheellistä tietoa, niin siinä on hyvin äkkiä luotu väärää tietoa tuleville lukiolaisille. Tämä ei perustu mihinkään oikeisiin lukuihin ja luodaan mielikuvaa, että keskiarvon pitäsi olla kaikkiin lukioihin 8,5-10. Vaikka oikeasti tässä nyt on selkeästi kyse siitä, että ehkäpä oma lapsi tms halutaan vaikkapa siihen eliittilukioon. Myös pienemmissä kaupungeissa joudutaan olemaan tunti bussissa, jos ei saada suosikkilukiosta opiskelupaikkaa ja ihan samoin monelta paikkakunnalta matkataan 1/2-1 tunti vakkapa ammattikouluun.
Tämä eilinen lehtijuttu johon hän pohjasi tämän keskustelun, oli tekoälyllä luotu ja siinä kirjoitettiin virheellisesti, että Helsingissä ei lukion ovet aukea, jos keskiarvo ei ole yli 8.5. Ja näinhän asia ei todellakaan ole! Tosi moneen lukioon pääsee Helsingissä alle kasin keskiarvolla. Voi kun tiedot tarkistettaisiin aina luotettavista lähteistä ja julkaistaisiin vain paikkansapitäviä juttuja.
Tässä koko jutussa nyt taisi enemmän olla pointti siinä, että harmitti se ettei päästä sinne ysin keskiarvon eliittilukioon, vaan pitää valita huonompi 7-8.5 lukio. Eli on siis vaikea päästä eliittilukioon.
Mutta niinhän se on aina ollut, että ei vain kaikista tule juristeja tai lääkäreitä ja aina on ollut niitä ns: parempia lukioita. Ja mielestäni on ihan oikein, että heillä on siihen lukio, jossa kaikilla on motivaatio korkealla alusta saakka ja tähtäimet juuri vaikkapa lääkiksessä.
Ihan taas tulevat perusmaisterit, ammattikorkealaiset ja kauppislaiset voivat olla sitten siellä alemman keskiarvon lukioissa. Unelmia sielläkin saavutetaan ja Suomessa jokaisessa lukiossa saa ihan varmasti hyvää opetusta.
Ymmärrän että jollekkin lukio on pyhä asia, ja ehkä senkin vuoksi halutaan luoda kuvaa, että lukioon on tosi vaikea päästä
Kommentit (127)
Moni lukiolainen tienaisi paremmin ammattikoulupolulla suomalainen huippututkimus murtaa käsitystä lukion tuloja nostavasta vaikutuksesta (lukekaa koko juttu, löytyy googlettamalla, tässä lyhyt versio)
Tienaatko enemmän menemällä lukioon vai ammatilliseen koulutukseen?
Pitkään vallinnut käsitys: yksilö kuin yksilö tienaa työuransa aikana enemmän, jos menee peruskoulun jälkeen lukioon.
Uusi, nouseva käsitys: moni lukion käynyt olisikin kerännyt suuremmat tulot ammattikouluun menemällä.
Havainnon taustalla on uusi kansainvälistä kiinnostusta herättänyt suomalainen tutkimus, joka julkaistaan pian maailman parhaimpiin kuuluvassa taloustieteen julkaisussa American economical journalissa.
Tutkimuksen ovat tehneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja Harvardin yliopistossa väitöskirjaa tekevä, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) vieraileva tutkija Mikko Silliman.
Tutkimuksen pääsy huipputason julkaisuun tarkoittaa sitä, että tiedeyhteisö pitää tutkimuksessa esitettyjä tuloksia hyvin luotettavina.
Ammatillinen koulutus lisäsi vuosiansioita 2 000 eurolla suhteessa lukiopolkuun
Tähän asti lukion ja ammattikoulun vaikutusta tuloihin on päätelty lähinnä keskitulojen perusteella. Niiden perusteella ei kuitenkaan nähdä koulutusvalinnan vaikutusta.
Virtasen ja Sillimanin tutkimuksessa päästään keskituloja pidemmälle eli tarkastelemaan sitä, miten saman yksilön tuloille olisi käynyt ammattikoulu- tai lukiopolulla.
Ensin koko ryhmien keskiarvot.
Kaikkien lukion käyneiden tai kaikkien ammattikoulun käyneiden keskituloissa lukiolaiset ohittavat työuran edetessä ammattikoululaiset.
Työuran alussa ammattikoulun käyneet tienaavat enemmän, mutta lukiolaisten tulot kasvavat suuremmiksi keskimäärin noin 28-vuotiaana. Kolmekymppisinä lukion käyneiden keskimääräinen vuositulo on noin 3 500 euroa ammattikoulun käyneitä korkeampi.
Virtasen ja Sillimanin tutkimuksen mukaan monet lukioon menneistä olisivat kuitenkin tienanneet työurallaan enemmän, jos he olisivat käyneet lukion sijaan ammattikoulun.
Ammattikoulun tuomat korkeammat tulot nähdään tutkimuksessa sekä lukioon että ammattikouluun hakevilla nuorilla, jotka ovat hakupisteiltään koulujen sisäänpääsyrajojen tuntumassa.
Tuloja kasvattava vaikutus koskee kuitenkin todennäköisesti suurempaakin osaa oppilaista, jotka menestyvät peruskoulussa keskitasoa heikommin.
Tutkitussa ryhmässä ammattikouluun valitut saavat 33-vuotiaana vuosituloa noin kuusi prosenttia eli 2 000 euroa enemmän kuin lukiopolulla.
33-vuotiaaksi mennessä koko siihenastisen työuran aikana olisi ehtinyt kertyä noin 30 000 euroa suuremmat tulot.
Tutkimuksen aineisto salli seuraamisen 33-vuotiaaksi asti. Tuloja nostava vaikutus jatkuu tutkimuksen mukaan kuitenkin läpi koko työuran.
Simulaatioiden kautta näemme, että on hyvin epätodennäköistä, että hyöty suuremmista palkoista haihtuisi koko elämänkaaren aikanakaan, Silliman sanoo.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja Harvardin yliopiston väitöskirjantekijä Mikko Sillimanin mukaan on mahdollista, että merkittäväkin osa nuorista päätyy lukioon, vaikka he pärjäisivät paremmin ammatillisessa koulutuksessa.
Korkeakouluun yhtä todennäköisesti ammattikoulusta tai lukiosta
Miksi lukio sitten johtaa osalla nuorista pienempiin tuloihin kuin ammattikoulu olisi johtanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaveri on käynyt lukion (peruskoulussa keskiarvo noin kasin luokkaa) opiskelee nyt yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi ja hänellä tosi paljon kirjoitusvirheitä. Hän esim kirjoittaa aina ylä-aste ja paljon muuta noloa. Ihan nolottaa näin amislaista, ettei lukiolainen osaa kirjoittaa ja on tuleva eskariope.
Helposti tuli peruskoulusta 9.5 keskiarvo, ja helppo oli päästä valittuun lukioon, no problem
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Höpölöpö, ihan hyviä alle kasin lukioita on ympäri Suomea. Oma poika kirjoitti sellaisesta ja pääsi samana kesänä sisään yliopistoon haluamalleen alalle.
"Ethän nyt viitsi heittäytyä lapselliseksi? Akateemiset ammatit nyt vaativat yleensä lahjakkuutta ja erityisesti sinnikkyyttä enemmän kuin kädentaitoammatit. Tällä en tahdo missään nimessä painaa amislaisia alas - ihan kaikkia ammatteja tarvitaan. Ne sähkötyöt tai leipomishommat vain ovat yksinkertaisempia kuin vaikka talouden ennustaminen, laivan piirtäminen tai ydinvoimalan käyttöinssin hommat, mutta ei sielläkään millään "väri väriin, loput saman ruuvin alle"-hommalla pärjää.
Toisaalta en myöskään hyväksy sitä ennakkokäsitystä, että akateemiset ovat kädentaidoissa tumpuloita. Laitettiin vaimon kanssa aikoinaan hartiapankilla talo pystyyn, minä olen valmistunut valtsikasta. "
Ohis. Joitain vuosia sitten taisivat havahtua, että lukion arvostus oli vajonnut yleisesti aivan liian alas. - Niinpä sitten joku valo pää keksi, että tulevaisuudessa korkeakouluihin ja yliopitoihin saisi opiskelupaikan suoraan eli vapautettuna pääsykoe rumbasta, jos vain kirjoittaisi "tarpeeksi hyvin" - Omana aikanani tällainen mahdollisuus oli kyllä joillekin yksinkertaistaen- "poikien aloille"; jos kirjoitti "riittvän hyvän" arvosanan matikasta, niin saattoi saada opiskelupaikan. - Ja puskista heitetyllä arviolla 97% korkeakouluun/ yliopistoon pyrkivistä joutuikin yo-arvosnoista riippumatta osallsitumaan ja lapäsiemään pääsykokeen. - Samojen pääsykokoeiden perusteella paikan saattoi saada myös ammattikoulusta perustasteen ammattitutkinnin suorittanutkin. - Tosin useimmille aloille oli tuolloin varattu ylioppilaille oma kiintiönsäö mutta hakuvaiheessa ei tarvinnut ilmooittaa, että kummassa kiintiössä haluaisi tulla huomioiduksi paikkoja täytettäessä.
Edelleen korkeakoulusta/ yliopistosta voi saada paikan pääsykokeen perusteella niin ammattikoulun käynyt kuin lukion ja ylioppilaaksi kirjoittanut. Mutta käytännössä ammattikoulutaustaisten mahd. saada paikka vaikeutui, koska ymmärtääkseni kaikissa paikoissa ylioppialskiintiöt (eli paikat annettan niille hakijoista joilla on parhaimmat yo-arvosanat) ovat huomattavasti suuremmat kuin se kiintiö joka täytetään niistä hakijosita jotka pärjäävät pääsykokeissa parhaiten
Väheksymättä ammattikouluissa annettavaa opetusta, niin luulen, että lukio antaa yleisesti paremmat eväät selviytyä ja suoriutua pääsykokeista kuin ammattikoulun päättötodistus. - Erityisesti, jos on jo lukion alussa tiennyt mille alalle haluaa lukion jälkeen päästä jatkamaan opintojaan, jolloin on "alusta asti" mahd. lukiossa hioa juuri niitä oppiaineita ja tietoja, joita vaaditaan paikan saamiseen .- Toisaalta vaikka jotkut väittävät, että tällä uudistuksella hyvin merkittävästi vaikeutettiin ammattikoululaisten pääsemistä korkeakoulu ja yliopisto.opintoihin, niin kyllä sitä itse olin "omana aikanani" kummajainen niiden joukossa, jotka "omalta alaltani" saivat paikan, kun en ollut kirjoittanut erinomaisia tai edes hyviä ylioppilasarvosanoja. Eli kyllä tuolloinkin paikat sai ne, jotka olivat menestyneet lukio opinnoissaan keskimäärin oikein hyvin, elleivät paremmin. Mutta jotka joutuivat sillloin vain osoittamaan osaamisensa ikäänkuin kahdesti; ensin yo-kirjoituksissa sitten pääsykokeessa.
Toki oli heitäkin, jotka sanoivat, että olivat "lukiourakan" jälkeen niin puhki, etteivät enää jaksaneet panostaa pääsykokeisiin. - No sitten he viettivät välivuoden tai muutaman välivuoden. ja nappasivat paikan sitten. Tai aloittivat opiskelemaan alaa X siirtyäkseen "omalle alalleen" joitain aikoja myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ymmärrä noita, jotka puhuvat vain ansioist koko elämän aikana. Eikös tärkeämpää ole se, että on mieluisassa ammatissa? Jos tykkää tehdä käsillään, joku toimistohomma voi olla ihan myrkkyä. Joku taas tykkää säälien katsella toimiston ikkunasta sateessa pakertavia raksamiehiä.
Toimistotyöntekijä voi saada elintasotauteja, jos ei liiku. Laattamiehen polvet ovat hajalla jo nelikymppisenä.
Niin onhan se mukavampi sanoa velaksi ostetussa jakkupuvussa, että olen pienipalkkainen maisteri kun vaikkapa 4500€ ansaiseva paskainen LVI-asentaja, joka matkaa työmatkat velattomalla bemarilla. Ihan realiteeettia ajatella palkkaa, että täällä nykymaailmassa pärjää. Monille ikävä kyllä koulutuksen luoma status painaa päälle, vaikka tilillä ei olisi penniäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri on käynyt lukion (peruskoulussa keskiarvo noin kasin luokkaa) opiskelee nyt yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi ja hänellä tosi paljon kirjoitusvirheitä. Hän esim kirjoittaa aina ylä-aste ja paljon muuta noloa. Ihan nolottaa näin amislaista, ettei lukiolainen osaa kirjoittaa ja on tuleva eskariope.
Kuulostat kateelliselta. Ja eihän vuosiin ole ollut yläastetta. Niin varmasti ei kutsu tuolla nimellä. Nykyisin on yläkoulu.
Itse kuulostat tyhmältä, jos et tiedä että yläaste kirjoitetaan ilman väliviivaa. Ala-aste väliviivalla. Ihan perustietoa, jonka jokaisen lukion käyneen pitäisi tietää! Et tainnut sinäkään tietää? Ja MONELLA paikkakunnalla EDELLEEN on virallisena koulun nimenä yläaste! Katso/googlaa vaikkapa esim: Nurmon yläaste. Huomaa kyllä, että olet sellainen joku Turussa pienessä kuplassa asuva alle 30v yliopistossa opiskeleva, joka ei tiedä, että kaikkialla ei edelleenkään yläasteet ole yläkouluja, ei edes virallisissa tiedotteissa/nettisivuilla. Ei ihme, että kasvtustieteitä pääsee niin helposti opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Termi yläaste esiintyy edelleen muun muassa useiden oppilaitosten (perusopetuksen vuosiluokkien 79 koulujen) nimissä. yläkoulu: Sana yläkoulu ei perustu säädöksiin eikä viranomaisten antamiin määräyksiin. Sen käyttö on hyväksyttävää lähinnä arkikielessä.
Että niin! Missähän perähikiällä asut? Sano nyt vielä, että opiskelet varhaiskasvatuksen opeksi. He ovat tunnetusti pihalla vähän kaikesta sivistyksestä.
Täällä vertailtiin palkkoja koko elämän aikana.
Kyllä se niin on, että sen ammattikoulusta valmistuneen palkat silloin 19 vuotiaana menee ihan kädestä suuhun elämiseen. Harvat tuon ikäiset osaa säästää.
Tällöin se yliopistosta valmistunut menee käytännössä nopeammin ohi kuin ketjussa väitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka mistään säästämisestä on puhunut, vaan kokonaistuloista elämän aikana!!
Se on se ja sama laittaako ne jakkupukuihin vai ruokaan.
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon kyllä pääsee matalallakin keskiarvolla. Ennemmin miettisin sitä, että onko rahkeita pitkäjänteiseen työhön ja kirjoittamaan yo-kokeet.
Vierailija kirjoitti:
Ero näkyy uran ansioissa niin, että vaikka maisterien keskipalkka on suurempi, keskimäärin molemmat koulutukset tuovat vajaan 2,3 miljoonan euron kokonaisansiot työuralla. Siispä korkeakoulututkinto saattaa tuottaa jopa huonommin kuin ammattitutkinto.
Aika harva maisteri haluaa optimoida sitä kuinka paljon saa rahaa mukaan arkkuun. Moni opiskelee useamman tutkinnon, vaikka se ei vaikuta palkkaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Seiskapuolen rupulukioon ei ole kyllä mitään järkeä mennä. Alle kasin opiskelijat pitäisi ohjata suoraan amikseen tai kymppiluokalle.
Miksi? Ei se niin voi olla, että yleissivistys kuuluu harvoille ja valituille. Se seiska puolen oppilas saattaa saada lukiossa hyvin opinnoista kiinni, ja tunnen sellaisia ihmisiä. Ei meidän entisen presidentin Sauli Niinistönkään arvosanat nuorukaisena kummoisia olleet, mutta sitten löytyi se oppimisen ilo. Tiedon janoksi sitä myös kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ei ne ole satuja, että sähkäri tienaa enemmän kuin riviekonomi."
On ne satuja. Sähköasentajan keskipalkka on vähän yli kolme tonnia kuussa. Ekonomien keskipalkka on yli kuusi tonnia kuussa.
Keskipalkka juu, mutta mediaanipalkka ekonomeilla on reilu 5 000. Keskiarvoa nostaa ne toimarit, treidarit, partnerit yms.
Hyvä (yrittäjä)sähkömies ei jää tuohon kolmeen tonniin. Lisäksi harvemmin ekonomilla on mahdollisuus pimeisiin töihin
Verotus kyllä kaventaa eroja. Ja pääsee aikaisemmin hankkeeseen kuin vuosia yliopistoa käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Niin onhan se mukavampi sanoa velaksi ostetussa jakkupuvussa, että olen pienipalkkainen maisteri kun vaikkapa 4500€ ansaiseva paskainen LVI-asentaja, joka matkaa työmatkat velattomalla bemarilla. Ihan realiteeettia ajatella palkkaa, että täällä nykymaailmassa pärjää. Monille ikävä kyllä koulutuksen luoma status painaa päälle, vaikka tilillä ei olisi penniäkään.
Koulutuksen luoma status?? Mitä höpäjät? Miten olisi ihan koulutuksen tuoma tieto ja sisältö elämään. En välitä rahasta enkä sen perässä ole tehnyt valintojani opiskelun tai puolison suhteen. Akateeminen tutkinto oli lähinnä itsestäänselvyys. Ja opiskelu jatkuu, maailma on täynnä kiinnostavia asioita.
Akateemisuus periytyy, ja vanhimmat lapset pääsivät jo suoraan haluamiinsa korkeakouluihin (pienestä lukiosta).
Kääntöpuolena: monet luulevat, että amikseen tulevat ovat huonoilla keskiarvoilla. Olennaisten ammatillinen opettaja. Minulla on tällä hetkellä omassa vastuuluokassani mm, matematiikan opettaja (omassa kotimaassa 10 vuoden työkokemus insinööreille matematiikan opettamisesta), sairaanhoitaja (opiskelee, koska heikko Suomen kielen taito), yliopistokoulutuksen käynyt luokanopettaja omasta kotimaastaan (opiskelee koska ei voi toimia opettajana Suomessa heikon kielitaidon vuoksi) jne. Minulla oli aiemmin vastuuluokassani nuori nainen, keskiarvo peruskoulusta 9,5 ja toinen nuori nainen, keskiarvo peruskoulusta Suomesta 9,0. He molemmat suorittivat kaksoistutkinnon eli lukion ja lähihoitajan samaan aikaan.
Tämä on taas näitä yleistyksiä tyyliin "amislaiset juo vaan viinaa, tappelee ja polttaa tupakkaa, lukiolainen puolestaan lyö naulaa vatupassilla ja laittaa ruokaöljyä autoon". Nuo kummatkaan eivät pidä paikkaansa.