1,5 vuoden seurustelun jälkeen mies kertoi ettei ole tuntenut MITÄÄN

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas en edes harkitse suhdetta ihmiseen, jolla ei ole edellytyksiä olla ihaninta ikinä ja palvontani kohde vielä vuosikymmenten kuluttuakin. 

No voi! Sinua ehkä lapsettaa vielä. Kukaan ei nimittäin tiedä tunteitaan vuosien, saatikka vuosikymmenten kuluttua. 

Meillä on huomenna 20v hääpäivä ja suhde on hyvä edelleen. Se vain on muuttanut muotoaan ajan saatossa. Siitä ihanuudesta ikinä, tai palvonnasta en puhuisi. Mutta meillä on hyvä näin ja haluamne vanheta yhdessä. 

Arvostan realismiasi, yhtä paljon kuin uskollisuuttasi. Tunteissa ei sinänsä ole mitään väärää, mutta kieltämättä vähän häiritsee, että suuri osa täällä tai ihmisistä yleensäkään ei kykene tunteiltaan ajattelemaan rationaalisesti tai edes rehellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Pimpin takia mies seurusteleekin. Turha väittää jotain muuta.

Niinpä! Sitten kun värkki vanhenee tai parasta ennen käyttöpäivä menee umpeen, niin silloin vaan mies etsii uuden naisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen miehenä ollut parissa pidemmässä suhteessa, joissa en kummassakaan ollut koskaan varsinaisesti rakastunut kumppaniini (olen ollut myös kahdessa pitkässä suhteessa, joissa todellakin olin romanttisesti rakastunut). Ei kai siinä sen kummempaa ole, joissain elämäntilanteissa sellainen turvallinen, perusvarma ja kädenlämpöinen kumppani on just sopiva; voi jakaa kulut, vastuut jne., eikä riitojakaan juuri synny kun toiseen suhtautuu enemmänkin kaverina. Eihän ne mitään loppuelämän suhteita ole, mutta tarvitseeko ollakaan? Kyllä sellainen oikeasti sopiva nainen tulee sitten vastaan, kun siihen on itse valmis. 

Tämähän on ihan sopiva järjestely jos olet kertonut asian ja nainenkin ajattelee samoin. Muussa tapauksessa olet sairas hyväksikäyttäjä.

"Olet paras" ja "Olet paras, jonka saatoin saada" tarkoittavat eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentoijien katkerista asenteista voi päätellä miksi ovat katkeroituneet.

Toki kaikki vikahan on tietenkin miehissä.

No tuskinpa nämä naiset ovat pakottaneet näitä miehiä suhteeseen ja käskeneet valehdella. Sen myönnän kyllä, että naiset ovat liian hyväuskoisia ja heille täytyisi opettaa paremmin, miten tunnistaa aidosti rakastava mies sekä millaisia enimmistö miehistä oikeasti on.

Miten sen sitten tunnistaa?

Mulla oli nuorena samanlainen keissi. 9 kk kohdalla annoin hänen mennä, oli tosi satuttavaa joutua päivittäin ajattelemaan, että en ole rakastettava tai sellainen, johon voisi rakastua. No, myöhemmät kumppanit ovat kyllä osoittaneet, että kyseessä oli hänen ongelmansa, ei minun. Kyllä säkin ansaitset jonkun, joka rakastuu sinuun. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla kesti melkein vuosi sanoa miehelle että lopetetaan kun mies oli kunnon takiainen en ikinä saanu pitää viikonloppuja vapaana ja muutenkin yli-innokas. Olin superahdistunu aina meidän tapaamisten jälkeen 

Pakkoliitosta ei koskaan.

Rakkautta ei tarvitse tuntea mutta jos ei mitään tunne on kyllä jonkin sortin prykopaatti.

Mun nuoruudenaikainen rakastettuni päätyi eromme jälkeen johonkin lastarisuhteeseen ihan minun näköiseni ja samanoloisen naisen kanssa (näin moni kertoi minulle). Mies ei omien sanojensa mukaan tuntenut muutakuin "ihan kiva korvike" häntä kohtaan, koska kaipasi yhä minua. Vaikka siis itse petti ja jätti minut. Hän ei ollut koskaan sanonut rakastavansa tuota daamia, hengaili vain hänen kanssaan odottaen minua takaisin. Päätyi kuitenkin vahingossa saman katon alle ja kihloihinkin vaikkei itse näin olisi halunnut koska kaipasi minua. Vuodet vieri - ilman minua. Daami varasi kirkon vaikkei mies ollut koskaan kosinut eikä edes ilmaissut halua mennä naimisiin. Mies yritti vielä rimpuilla irti ja haikaili perääni, josta jäi kiinni. Jollain klassisella valheella tyyliin "odotan lastasi" kai tuo daami sai exäni pakotettua alttarille. Mahtoi olla kiva fiilis puolin ja toisin seistä sielä alttarilla kun toinen tiesi pakottaneensa ja huijanneensa toisen sinne ja toinen tiesi että halusi olla tässä tilanteessa ihan jonkun muun kanssa kuin se jolle joutuu sanomaan "tahdon".  Sinne meni mun elämäni rakkaus.  Platoonisessa sisko-veli suhteessa ovat olleet iät ja ajat nyt. Ehkä tunteeton liitto jossa 2 lapsia haluavaa ihmistä perustaa perheen ns väkisin kun on joku potentiaali tyrkyllä ja naisen biologinen kello tikittää, voi toimiakin, vaikka toinen haikaisee exänsä perään.

Tiedän montakin ystävää jotka vaan otti jonkun tyrkyllä olevan jotta saivat "edes jonkun" koska halusivat niin kovin perheen ja lapsia. Moni heistä on eronnut kun lapset lähti pois kotoa, loput elää tylsässä kuolleessa suhteessa vain taloudellisista ja tottumuksellista syistä, lähinnä inhoten kumppaniaan ja samassa huoneessa olo jo kuristaa kurkkua, mutta yhdessä pysytään tavan vuoksi ja koska ei vaan viitsitä nähdä vaivaa erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi samoin, paitsi että ehdittiin olemaan 5 vuotta yhdessä ja kihloissa. Aloin kysellä koska mennään naimisiin, kun herra paljasti et kosi vain jotta kaverit olis kateellisia, mä oon ihan kiva mut en mä mitään niin suuria tunteita herätä et vaimoksi olisin. Hän alkoi seurustellakin mun kanssa, koska kaveri löysi muijan eikä hän nyt yksin voinut olla.

Jätin sen. V*ttu viisi vuotta tuhlasin siihen.

Minkä takia se oli automaattisesti tuhlausta? Sinä ilmeisesti kuitenkin rakastit häntä ja varmasti suhteessa oli paljon hyvääkin. Tosi yksioikoinen tapa suhtautua siihen, jos toisen tunteet eivät ole samalla tasolla kuin omasi. 

Oli se minulle, perheen haluavalle naiselle, tuhlausta. Tein alusta asti selväksi, että minä haluan lapsia ja että minulle kihlaus merkitsee aietta avioitua. Olen silleen konservatiivinen. Siinä meni ikävuodet 24-29, ja yhtäkkiä minä olin sinkku samalla kun moni kaveri avioitui ja sai lapsia. 

Paskinta oli, että mies suoraan myönsi valehdelleensa tunteistaan. Minä olin ollut se "kun en parempaakaan saa", ja herran kokiessa itsetuntobuustin 29-vuotiaana kun joku nainen tuli baarissa kerran iskemään, minä jäin heti lehdelle soittelemaan. 

Älkää koskaan tyytykö "kun emmä parempaa saa" kumppaniin. Se ei ole reilua sitä toista kohtaan.

Valehtelee! Hän ei ehkä tunnista edes omia tunteitaan, tai sitten on tekemässä eroa ja valmistelee sitä tällä tavalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kävi samoin, paitsi että ehdittiin olemaan 5 vuotta yhdessä ja kihloissa. Aloin kysellä koska mennään naimisiin, kun herra paljasti et kosi vain jotta kaverit olis kateellisia, mä oon ihan kiva mut en mä mitään niin suuria tunteita herätä et vaimoksi olisin. Hän alkoi seurustellakin mun kanssa, koska kaveri löysi muijan eikä hän nyt yksin voinut olla.

Jätin sen. V*ttu viisi vuotta tuhlasin siihen.

Minkä takia se oli automaattisesti tuhlausta? Sinä ilmeisesti kuitenkin rakastit häntä ja varmasti suhteessa oli paljon hyvääkin. Tosi yksioikoinen tapa suhtautua siihen, jos toisen tunteet eivät ole samalla tasolla kuin omasi. 

Oli se minulle, perheen haluavalle naiselle, tuhlausta. Tein alusta asti selväksi, että minä haluan lapsia ja että minulle kihlaus merkitsee aietta avioitua. Olen s

Mulla kävi niin että oltiin nuorena umpirakastuneita mutta ilmeisesti ajan saatossa kun yhteenkin jo muutettiin, avomies ei saanut minulta tarpeeksi hyväksyntää ja ihailua, niin haksahti sitten pelireissullaan johonkin joka antoi hänelle tarvitsemaansa huomiota. Sitten erottiin ja mies otki lähes välittömästi muutaman kk jälkeen perääni.  Ilmeisesti ei saanukaan muualta sitä huomiota. 

Tajusin vasta keski-ikäisenä miksi mies petti vaikka kotoa olisi saanut vaikka aamua iltaa. Pointti oli se ihailluksi tulemisen tarve, heti kun joku muu kihesi ympärillä ja liikutteli, niin tämä naisten naurattaa hyväksynnänkerjääjä lankesi. Hän oli nuorena muutenkin kova miellyttämään kaikkia, se kylän iloinen aina hyväntuulinen hymypoika, kaikkien kaveri. Kellekään muulle ei sanonut ei, paitsi omalle rakkaalle, muut asiat ja kaverit /sukulaiset meni aina edelle. Minua piti ilmeisesti itsestään selvyytenä. Erehtyi!

Vierailija kirjoitti:

Mulla kävi niin että oltiin nuorena umpirakastuneita mutta ilmeisesti ajan saatossa kun yhteenkin jo muutettiin, avomies ei saanut minulta tarpeeksi hyväksyntää ja ihailua, niin haksahti sitten pelireissullaan johonkin joka antoi hänelle tarvitsemaansa huomiota. Sitten erottiin ja mies otki lähes välittömästi muutaman kk jälkeen perääni.  Ilmeisesti ei saanukaan muualta sitä huomiota. 

Tajusin vasta keski-ikäisenä miksi mies petti vaikka kotoa olisi saanut vaikka aamua iltaa. Pointti oli se ihailluksi tulemisen tarve, heti kun joku muu kihesi ympärillä ja liikutteli, niin tämä naisten naurattaa hyväksynnänkerjääjä lankesi. Hän oli nuorena muutenkin kova miellyttämään kaikkia, se kylän iloinen aina hyväntuulinen hymypoika, kaikkien kaveri. Kellekään muulle ei sanonut ei, paitsi omalle rakkaalle, muut asiat ja kaverit /sukulaiset meni aina edelle. Minua piti ilmeisesti itsestään selvyytenä. Erehtyi!

Kuulostaapa niin tutulta, vaikka itselläni suhde jäi lyhyeksi. Minä muutuin itsestäänselvyydeksi käytännössä heti, ja mies vain metsästi uusia hymyjä, uusia naisia joita miellyttää ja joille tarjota apua ihan missä tahansa tilanteessa. Kai jonkinlainen addikti.

Suhteen alussa kun vielä puhuttiin asioista, kertoi olevansa liian kiltti ja auttavainen, ja tulleensa monesti hyväksikäytetyksi niin että häneltä ollaan vailla vain apua ja palveluksia. Selvästi hänellä oli todella pakottava miellyttämisentarve. 

nosto

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pimpin takia mies seurusteleekin. Turha väittää jotain muuta.

Niinpä! Sitten kun värkki vanhenee tai parasta ennen käyttöpäivä menee umpeen, niin silloin vaan mies etsii uuden naisen.

Keski-ikäisenä naisena myönnän harmikseni, että peilikuva ei enää miellytä, toisin kuin nuorena. Mutta minkäs teet.

Miehen on syytä pitää itsensä timminä ja pinkka kunnossa, jotta nuoret naiset lähtevät matkaan. Pääsääntöisesti ihmiset etsivät kumppanin omasta ikäluokastaan, ei huomattavasti vanhemmista.

Ilmeisesti jotkut miehet ajattelevat tekevänsä naiselle palveluksen tuolla toiminnalla. Että jos ne tunteet joskus syttyy ja syvenee, niin onneksi tuli annettua mahdollisuus ihan hyvälle, tavalliselle naiselle. Moni palstamieshän toivoo, että naiset tekisivät noin heille. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti jotkut miehet ajattelevat tekevänsä naiselle palveluksen tuolla toiminnalla. Että jos ne tunteet joskus syttyy ja syvenee, niin onneksi tuli annettua mahdollisuus ihan hyvälle, tavalliselle naiselle. Moni palstamieshän toivoo, että naiset tekisivät noin heille. 

Näinpä. Vaikka tosiasiassa alussa pitäisi olla juurikin niin voimakkaat tunteet, että vaikka ne latistuvat arjen myötä 80%, niin toinen näyttää ja tuntuu edelleen ihanalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pimpin takia mies seurusteleekin. Turha väittää jotain muuta.

Niinpä! Sitten kun värkki vanhenee tai parasta ennen käyttöpäivä menee umpeen, niin silloin vaan mies etsii uuden naisen.

Samalla tavalla ne miehetkin ikääntyy ja niiden vehkeet vanhenee ja parasta ennen -käyttöpäivä jää taakse eikä enää ota eteen eikä kykene. Varsinkin jos mies ei huolehdi itsestään ja  keskiverto suomalainen keski-ikäinen ukkohan ei huolehdi.

Riitelin mieheni kanssa. Kirjoitin viestillä miten tiedän etten ole koskaan ollut hänelle unelmien nainen enkä ole ulkonäöltä sellainen nainen mikä hänet sytyttää.

Vastasi; rakastan sua ja sen pitäisi riittää. 

What?