Lue keskustelun säännöt.
Nuoret kertovat, miltä tuntuu olla köyhä Jessica Luccarila, 20: Tulee itku, stressi ja viha
01.03.2025 |
Ja heti ensimmäiseen kuvaan valittu hiuksia värjäävä, meikkiä käyttävä nahkatakkinen tyttö joka sanoo, että hän joutuu valitsemaan tarkasti, mitä vähillä rahoillaan ostaa. Juupatijuu.
Kommentit (288)
En viitsi lukea kahta sivua enempää. Tavalliseen tapaan täällä omassa erinomaisuudessaan kiereskelevät itseään esimerkillisinä pitävät ihmiset kommentoivat köyhää, joka ei heidän mielestään osaa elää niin kuin pitäisi.
Luulette kai olevanne jotain kansakunnan kermaa. :D Voi pyhä jysäys. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hiusväri maksoi viimeksi noin neljä euroa, poikani osti vintedistä uuden veroisen takin viidellä eurolla. Eli vaikka on hiukset värjätyt ei se meinaa ettei olisi köyhä.
70-luvulla ei olisi ollut mitäään mahdollisuuksia törsätä tuollaiseen. Silloin oltiin köyhiä viellä.
No siinä se tuli. Minulla on ollut 70 luvulla vielä köyhempää, kun ei voinut hiuksia värjätä eikä ollut teko kynsiä yhyyy. Ollaan jotain isoja pomoja, mutta asutaan jossain junttien aurinko rannikkokolla Fugessa. Tylsin paikka ikinä. Ollaan kateellisia jostain muutaman euron hius väristä. Nahkatakitkin on tosi tosi kalliita. Nyt kaikki köyhät prk lakana hameeksi. Ruutu paita ja hiukset letille ja huivi päähän. Niinku jossain Nuoruuteni savotat leffassa. Täällä ole kuin sairaita ja pahansuopaista hulluja. Kaikesta löydetään haukuttavaa ja ollaan itse "parempia"
Itse parikymppisenä olin tosi tiukoilla. Koska työskentelin myyjänä osa-aikaisesti oli sillä miltä vaikutin ulospäin iso merkitys töiden kannalta ja niiden jatkon kannalta. Asiakaspalvelussa oli hyvä olla "siististi" laitettu. Tingin mieluummin silloin ruuasta ja vaikka terveyssiteistä kuin kampaajakäynnistä. En kokenut olevani köyhä, mutta kyllä rahat piti tarkkaan katsoa. En myöskään tajunnut hakea tukia mitä olisin varmaan saanut kun ei niihin kukaan vinkannutkaan. Osa-aikaisena saatoin saada 800 euroakin kuussa välillä, jolla piti pärjätä. Kun sain kokoaikaisen työn kuukausipalkka oli alle 1400euroa (vuonna 2006) ja se tuntui ihan hyvälle palkalle, asumisesta maksoin tuolloin 300 euroa joten riitti ihan todella hyvin.
Olen nykyään 40v ja tienaan normaalisti ikäluokan keskipalkkaan nähden. Edelleen budjetoin tosi tarkkaan kuukauden menot ja käytän rahan tarkasti. Monet ihmettelee miten on varaa kaikkiin hienoihin juttuihin, mutta olen oppinut ostamaan kaikki alesta ja etukäteen suunnittelemaan. 20vnä oli pakko ja teen sen edelleen.
Vuosissa muuten terveyssiteiden hinta on tullut alaspäin kun niitä saa normalista ihan eurolla paketti. Ennen niihin sai menemään useitakin euroja. Tämä artikkelissa ihmetytti. Ja artikkelin nainen saa varmaan kampaaja tuttavapiirinsä kautta hiukset ripset ja kynnet materiaalihinnoilla eli muutamilla euroilla. Itsekin myöhemmin parikymppisenä sain kun tutut tekivät ilmaiseksi.
Tämä ei varmasti ole koko totuus siitä, miksi henkilöt ovat tässä ketjussa parjatulla tavalla ylipainoisia, mutta itse ainakin ruokakasseja opsikelijana hakeneena koin, että niissä on usein lihottavaa ruokaa, joka ei varsinaisesti täytä. Sain esimerkiksi paljon leipää ja makeita leivonnaisia sekä sokerisia jogurtteja. Olin lihavimmillani opiskellessa, vaikka en koskaan ostanut omilla rahoilla herkkuja.
Liikunta oli myös paljon hankalampaa, kun olisi täytynyt keksiä ilmaisia liikuntamuotoja, jotka kuitenkin tuntuvat mielekkäiltä. Sen saman 5km lenkin jaksoi tehdä vain rajallisen määrän kertoja lämpimikseen ilman, että oli muuta syytä liikkua kuin kunto tai laihtuminen. Ainakin minusta on ihan eri tavalla motivoiva asia käydä vaikka kuntosalilla, jossa konkreettisesti huomaa positiivisia muutoksia kropassa ja pystyy kehittymään liikkeissä, nostamaan ajan kanssa korkeampia painoja jne. Olen fyysisesti nykyään timmissä kunnossa, ja salilla käyminen on minusta kivaa, mutta silti tiedän varmuudella, että passivoituisin, jos minun pitäisi palata lenkkeilyyn tai ulkokuntosalilla tehtäviin kehonpainoharjoitteisiin ainoana liikuntamuotona.
Stressi itsessään lihottaa. Matallla budjetilla eläminen on helppoa kuin heinänteko, kun se on oma valinta. Olen itse jatkanut nuukailulinjalla nyt myöhemminkin, vaikka nykyään minulla on pitkälle yli 200 tonnia sijoituksissa. Voin kertoa, että jaksan huolehtia itsestäni paljon paremmin enkä stressaa arkiruoan syömisestä, kun tiedän, että voin ostaa ruokakaupasta halutessani mitä tahansa, eikä se ole mistään muusta ikinä pois.
On henkisesti rankkaa kituuttaa vuosia niin, että ikinä ei saa ostaa pientäkään asiaa suunnitellun budjetin ulkopuolelta eikä panostaa omaan ulkonäköönsä. Etenkin, jos tilanne ei ole väliaikainen. En ole opiskeluaikani jälkeen ollut työtön tai matalapalkkaisissa töissä, mutta nykymenoa seuratessa uskon kyllä, että kummallakaan ihmisryhmällä ei varsinaisesti ole suurta uskoa siihen, että rahatilanteensa tulevaisuudessa paranisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LuCCarila?!!
Miten tuo lausutaan?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko nykyaika ja -ruoka jotenkin erilaista kuin 15v sitten, kun itse olin tuollainen köyhä opiskelija. Meillä oli vielä pieni lapsi ja opintotuet ja miehen osa-aikainen työ n. 50€ yli sen rajan, että olisimme saaneet toimeentulotukea. Köyhiä oltiin ja sen mukaan elettiin. Ei silloin kukaan muukaan opiskelija rahoissa kierinyt, vaikka osalla vanhemmat auttoi. Itsellä ainoa meikki oli halpa marketin ripsiväri, hiuksia en värjännyt, en ole koskaan ollut niin laiha kuin silloin, kun ei vaan ollut riittävästi rahaa ruokaan. Vaatteisiin omat vanhemmat antoi esim. jouluna vähän rahaa sekä minulle että lapselle.
Mutta on noilla nuorilla vielä toivoa. Itselläni on melko sama lista diagnooseja kuin jutun ensimmäisellä tytöllä. Silti olen saanut kammettua itseni esimiesasemaan, rakennettua kivan uran ja elämän ja pystyn nyt tarjoamaan lapselleni paljon enemmän kuin hänen ensimmäisinä vuosina. En tiedä onko tarkoituksellista, mutta jutun nuor
Nuorilla on syytäkin toivottomuuteen.
Ennenvanhaan taviskin sai vakaan elämän kun meni vähäisellä koulutuksella tehtaalle töihin. Sillä sai jo loppuelämäksi elannon, asunnon, auton, lapset ja vähän säästämällä kesämökin. Joku pätevämpi eteni ylöspäinkin.
Luova pääsi vaikka teatteriin lavastajaksi, puvustajaksi jne. Toimivia teattereita oli joka kaupungissa.
Mistä löydät nykyään tehtaan josta saat loppuelämäksi töitä? Mistä teatterin joka ei ole vähentämässä porukkaa?
Nykyään ei sellaista alas olekaan että voisi luottaa sen työllistävän edes kymmeneksi vuodeksi. Ei edes varmoilla aloilla; väkeä pistetään ulos, toimipisteet suljetaan. Pitää olla juristin tai lääkärin paperit, että voi luottaa työelämään. Jos ei paukut riitä tällaisiin opintoihin, tulevaisuus on epävarmaa. On aika tuskaista kitkuttaa nollabudjetilla, kun tien päässä ei olekaan mitään palkintoa, vaan työttömyys ja lisää köyhyyttä. Ja jos nykyään ihmisessä on yksikin mutta: diagnoosi tai pieni lapsi, et kuule pääse edes alkuun, saati kampeamaan yhtään mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko ap, että kosmetiikka maksaa maltaita, eikä köyhä osaa huolehtia itsestään?
Miltä vähävarainen "saisi " näyttää?
Kemikaalien levittäminen iholle ei ole itsestään huolehtimista. Lenkillä ja tai salilla käynti taas on.
Vähävarainen ei saa näkyä eikä kuulua. Näin olen ymmärtänyt kun olen tullut varttuneeseen ikään.
Vierailija kirjoitti:
LuCCarila?!!
Miten tuo lausutaan?
C > K
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt YLE sitten kenkää tuon jutun kirjoittajille alkuperäisestä otsikosta. Epäammattimaista näyttää asenteellisuus.
Vierailija kirjoitti:
Reseptilääkkeet huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa
Next.
Ei kaikki saa toimeentulotukea, flash news.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmas henkilö tuossa jutussa puhuu siitä, kun elokuvateatterissa pitää ostaa naposteltavat siitä aulasta. Jos on köyhä, ei todellakaan ole varaa rampata elokuvissa.
Ei ole edes työssäkäyvänä varaa rampata elokuvissa (tai elocuvicca). Aivan liian kallista (callista) touhua.
Opiskelija ei saa toimeentulotukea jos ei nosta kaikkea opintolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on 95% kommenteista jutun henkilöitä mollaavia. Saatteko jotain omanarvontuntoa siitä? Miten olisi ymmärtäväisyys toisten ihmisten tilanteita kohtaan? Oletteko huomanneet, kuinka elämisen kustannukset ovat nousseet?
Olemme huomanneet. Mutta käymme töissä ja yritämme selvitä palkallamme tilanteesta emmekä mene itkemään toimittajille ripsiä räpsytellen että pitäisi tipahtaa tyhjästä rahaa tilille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko ap, että kosmetiikka maksaa maltaita, eikä köyhä osaa huolehtia itsestään?
Miltä vähävarainen "saisi " näyttää?
Kemikaalien levittäminen iholle ei ole itsestään huolehtimista. Lenkillä ja tai salilla käynti taas on.
Vähävarainen ei saa näkyä eikä kuulua. Näin olen ymmärtänyt kun olen tullut varttuneeseen ikään.
Levität kemikaaleja jo suihkussa käydessäsi, jos et ihan vedellä pese.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reseptilääkkeet huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa
Next.
Ei kaikki saa toimeentulotukea, flash news.
No sitten jää tuloista käteen yli toimeentulotuen perusosan plus lääkemenojen verran kuukaudessa. Eli edelleen, olisi varaa lääkkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä haastatellulla ei ollut varaa istua kahviloissa. Onko se joku elämän perusedellytys? Esim. omat isovanhempani eivät käyneet varmaan kuin kerran kahvilassa elämänsä aikana, ja sekin oli eläkkeellä. Ihan hyvin selvisivät elämästä ilman kauralatteja.
Mitä iihmettä selität? Me eletään nyt vuotta 2025, joten miten sinun isovanhempasi kuuluvat tähän keskusteluun. Ovat ajat hieman muuttuneet heidän nuoruudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä ehtii rikastua kun menee töihin. Ei nuorten kuulukaan olla rikkaita.
Aika harvalla työllä rikastuu tässä maassa.
mutta VALTAOSA niistä, jotka rikastuvat, rikastuu NIMENOMAAN työllä ja sijoittamalla työstä saamaansa rahaa.
ne lottovoittajat ovat harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei varmasti ole koko totuus siitä, miksi henkilöt ovat tässä ketjussa parjatulla tavalla ylipainoisia, mutta itse ainakin ruokakasseja opsikelijana hakeneena koin, että niissä on usein lihottavaa ruokaa, joka ei varsinaisesti täytä. Sain esimerkiksi paljon leipää ja makeita leivonnaisia sekä sokerisia jogurtteja. Olin lihavimmillani opiskellessa, vaikka en koskaan ostanut omilla rahoilla herkkuja.
Liikunta oli myös paljon hankalampaa, kun olisi täytynyt keksiä ilmaisia liikuntamuotoja, jotka kuitenkin tuntuvat mielekkäiltä. Sen saman 5km lenkin jaksoi tehdä vain rajallisen määrän kertoja lämpimikseen ilman, että oli muuta syytä liikkua kuin kunto tai laihtuminen. Ainakin minusta on ihan eri tavalla motivoiva asia käydä vaikka kuntosalilla, jossa konkreettisesti huomaa positiivisia muutoksia kropassa ja pystyy kehittymään liikkeissä, nostamaan ajan kanssa korkeampia painoja jne. Olen fyysisesti nykyään timmissä kunnossa, ja salilla käy
Olen syönyt kaurapuuroa puolisen vuotta, siis 90% ruokavalioni koostui kauraouurosta. En ole ollut niin hoikka, kuin joskus lapsena.
Allekirjoitan täysin sen, että joskus haluaa jotain uutta. Sitten siihen turtuu ja ei enää käy kaupoissa.
Olen ollut mukana tiiviisti, kun 3 omakotitaloa ja 1 rivitaloasunto on lähes tyhjennetty.
Tarpeettoman tavaran läpikäyminen saa aikaan sen, ettei halua omistaa mitään ylimääräistä. Tällä hetkellä minun oma omaisuus mahtuisi ehkä 4 Ikean kassiin. Minulla on myös kalustettu sijoitusasunto, jossa asuu vuokralaiset. Sieltä kaikki lähtisi eteenpäin tietyllä hintalapulla
Olen huomannut.
Teen töitä aivoleikkaukseni elinsiirtoni ja vuosien syöpähoitojeni jälkeen.