Kysymys sinulle, jonka mielestä uskottomuus on "kerrasta poikki" -asia. Kerro, miksi ajattelet näin?
Haluaisin vilpittömästi ymmärtää monilla ihmisillä (erityisesti nuoremmilla) olevaa ajattelua, jossa uskottomuus merkitsisi automaattisesti parisuhteen päättymistä. Siis siinäkin tapauksessa, että parisuhde muuten olisi kaikin puolin hyvä (ja kyllä, uskon, että pettämistä esiintyy myös hyvissä parisuhteissa, joten tästä ei tarvitse huomauttaa).
Tällä tavalla ajattelevat ihmiset, osaatteko vähän avata ajatteluanne ja perustella, miksi ajattelette noin mustavalkoisesti?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Jotkut täällä typistävät pettämisen yhdeksi ainoaksi teoksi, johon vähän niin kuin ajaudutaan.
Oikeasti pettämistä edeltävät kymmenet elleivät jopa sadat mikrovalinnat/-päätökset. Pettäjä mm. valitsi hakeutua pettämiskumppaninsa kanssa vuorovaikutukseen yhä uudestaan ja uudestaan. Itse akti on vain näiden lukemattomien mikropäätösten lopputulema.
Vuorovaikutusta ovatkin sitten ihan kaikki: valitsi alkaa käyttää sydänemojeita Teams-viesteissä. Valitsi hakeutua työpaikkaruokalassa aina viereen/lähelle istumaan. Valitsi jatkaa keskustelua ja oli ehkä siinä aloitteellinenkin. Valitsi laittaa ulkonäkönsä aina parhain päin. Valitsi hieman humaltua tietyssä porukassa. Valitsi vastata suudelmaan Ja niin edelleen, ad infinitum.
Pettäminen on sarja valintoja. Ei se tyhjiössä tapahdu.
Tämä. Tämä. Tämä.
Olen pettänyt. En seksiin asti, mutta kuitenkin. Noin se juuri menee. Joka kerran hän valitsee jotakin muuta tärkeämmäksi kuin olemassaolevan suhteensa. Joka kerran hän on valmis ennemmin henkisesti jo riskeeraamaan suhteen ja satuttamaan toista osapuolta kuin olemaan tekemättä niin tai olemaan edes rehti. Sanomattakin selvää etten rakastanut häntä kuten pitäisi. Mikä taas tuohon minut "ajoi"? Jättämisen vaikeus ja rakkaus toista kohtaan. Tätä toista en voi kuvitella edes "ajautuvani" pettämään. Rakastan häntä ja näen muut enää vain ihmisinä, enkä siinä mielessä kiinnostavina vastakkaisen sukupuolen edustajina. Kuvottaa ajatuskin alkaa murentamaan pala palalta sitä mitä meillä on. Se otti oikean rakkauden syttymisen ennen kuin kunnolla ymmärsinkään mitä sillä tarkoitetaan ja miksi minäkin nykyään ajattelen ettei rakastamaansa ihmistä vain pysty tietoisesti pettämään.
Kyllä on naiiveja kommentteja. Kun tulee ikää ja perspektiiviä, niin särmät pyöristyvät. Jos syrjähyppy kaataa parisuhteen, niin ei siinä ole mitään ollutkaan. Tilaisuuden tullen kaikki miehet pettää ja valtaosa naisista. Olen joskus kuunnellut aika kärkkäitä mielipiteitä siitä, että en ikinä voisi olla pettäjän kanssa?! Olivat parast aikaa aviossa pettäjän kanssa. Uusinta kierroksella.
Melkein kaikki miehet pettää tilaisuuden tullen. Onnellisia ovat ne vaimot, jotka eivät TIEDÄ.
On miehiä, joille naisessa tärkeintä on se käytettävyys siihen yhteen asiaan, astiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut täällä typistävät pettämisen yhdeksi ainoaksi teoksi, johon vähän niin kuin ajaudutaan.
Oikeasti pettämistä edeltävät kymmenet elleivät jopa sadat mikrovalinnat/-päätökset. Pettäjä mm. valitsi hakeutua pettämiskumppaninsa kanssa vuorovaikutukseen yhä uudestaan ja uudestaan. Itse akti on vain näiden lukemattomien mikropäätösten lopputulema.
Vuorovaikutusta ovatkin sitten ihan kaikki: valitsi alkaa käyttää sydänemojeita Teams-viesteissä. Valitsi hakeutua työpaikkaruokalassa aina viereen/lähelle istumaan. Valitsi jatkaa keskustelua ja oli ehkä siinä aloitteellinenkin. Valitsi laittaa ulkonäkönsä aina parhain päin. Valitsi hieman humaltua tietyssä porukassa. Valitsi vastata suudelmaan Ja niin edelleen, ad infinitum.
Pettäminen on sarja valintoja. Ei se tyhjiössä tapahdu.
Tämä. Tämä. Tämä.
Olen pettänyt. En seksiin ast
Tässä kyllä haiskahtaa jo vahvasti narsismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdestä pettämiskerrasta voi seurata raskaus, parantumaton ja/tai tarttuva sukupuolitauti ja luottamus on silloin pysyvästi menetetty (tarkoittaa kun kerran pettää, pettää uudestaan).
Juuri näin. Kerran rikottua luottamusta ei saa koskaan takaisin. Parisuhteessa 35 vuotta.
Ja luottamustako ei parisuhteessa voi rikkoa millään muulla tavalla kuin pettämällä? Nimim. Uskollisen, perhe-elämään kykenemättömän alkoholin suurkuluttajan vaimo.
Valinta on sinun. Sinulla on kokemusta alkoholistin vaimona. Petetty monta kertaa. Miksi olet luottamuksen pettäneen alkoholistin kans?
"Jos syrjähyppy kaataa parisuhteen, niin ei siinä ole mitään ollutkaan."
Mutta miksi pitää pettää? Miksi ottaa riski siitä, että suhde päättyy petetyn kanssa?
"Tilaisuuden tullen kaikki miehet pettää ja valtaosa naisista."
En usko. Faktaa tiskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut täällä typistävät pettämisen yhdeksi ainoaksi teoksi, johon vähän niin kuin ajaudutaan.
Oikeasti pettämistä edeltävät kymmenet elleivät jopa sadat mikrovalinnat/-päätökset. Pettäjä mm. valitsi hakeutua pettämiskumppaninsa kanssa vuorovaikutukseen yhä uudestaan ja uudestaan. Itse akti on vain näiden lukemattomien mikropäätösten lopputulema.
Vuorovaikutusta ovatkin sitten ihan kaikki: valitsi alkaa käyttää sydänemojeita Teams-viesteissä. Valitsi hakeutua työpaikkaruokalassa aina viereen/lähelle istumaan. Valitsi jatkaa keskustelua ja oli ehkä siinä aloitteellinenkin. Valitsi laittaa ulkonäkönsä aina parhain päin. Valitsi hieman humaltua tietyssä porukassa. Valitsi vastata suudelmaan Ja niin edelleen, ad infinitum.
Pettäminen on sarja valintoja. Ei se tyhjiössä tapahdu.
Tämä. Tämä. Tämä.
Olen pettänyt. En seksiin ast
Usein suhde loppuu siten kuin on alkanutkin. Olen katsellut elämää ja nähnyt näitä ihmisiä, jotka rinta rottingilla suuntaavat uuteen suhteeseen koska Ainoa Oikea Rakkaus pakotti pettämään. Kymmenen vuoden päästä ihmettelevät, että minne se puoliso lähti, ja miten se noin ihan yllättäen.
Vierailija kirjoitti:
Teot ratkaisee aina. Teot teot teot.
Jos on vähän sellainen rakkaussuhteen tapainen naapurin naiseen että autan sitä ja puhutaan vihjailevasti ja ajattelen häntä niin sitä ei lasketa koska ajatus ei ole rikos .
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki miehet pettää tilaisuuden tullen. Onnellisia ovat ne vaimot, jotka eivät TIEDÄ.
On miehiä, joille naisessa tärkeintä on se käytettävyys siihen yhteen asiaan, astiana.
Pettäjän puhetta. Kukaan ei tosissaan voi olla noin typerä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on naiiveja kommentteja. Kun tulee ikää ja perspektiiviä, niin särmät pyöristyvät. Jos syrjähyppy kaataa parisuhteen, niin ei siinä ole mitään ollutkaan. Tilaisuuden tullen kaikki miehet pettää ja valtaosa naisista. Olen joskus kuunnellut aika kärkkäitä mielipiteitä siitä, että en ikinä voisi olla pettäjän kanssa?! Olivat parast aikaa aviossa pettäjän kanssa. Uusinta kierroksella.
Mistä tiedät, että kaikki miehet odottaisivat tilaisuutta ja pettäisivät. Ikävää pudottaa sinut maan pinnalle tuosta oletuksesta.
Minä en petä puolisoani ja odotan samaa kohtelua puolisoltani. Muussa tapauksessa meillä on aivan liian erilaiset arvot ja elämäntavat.
Yleensä pettäjälle itselleen ei sovi se, että häntä petetään, joten miksi sen pitäisi sopia minullekaan?
Voin kertoa.
Ennen ajattelin toisin, mutta kun silloinen aviomies petti ja vaikka yritimme uudestaan, niin epäilys jäi. Se ei katoa koskaan. Eli luottamus pirstoutuu iäksi ja sitä ei ikinä saa 100%, kuntoon. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä pettänyt, mutta täällä minuakin vain suu vaahdossa kutsutaan petturiksi, koska ymmärrän että joskus voi elämässä toimia väärin, vaikka rakastaisi.
En tiedä, onko näin jyrkkiä ihmisiä oikeasti olemassa, vai trollaako joku.
Niin no, jännästi te (potentiaaliset?) pettäjät kuitenkin suhtaudutte meidän ei-pettävien neutraaleihin mielipiteistämme ja vaikuttimistamme puheenvuoroihin samalla intensiteetillä kuin nyt mistä meitä syytätte. Projektiota, much?
Tässäkin keskustelussa meitä on syytetty mm.
- jyrkkyydestä,
- ahdasmielisyydestä/mustavalkoisuudesta,
- ehdottomuudesta,
- naiiviudesta,
- elämänkokemuksen puutteesta,
- trollaamisesta,
- suu vaahdossa puhumisesta ja mistä lie.
Vaikka yksikään keskustelija ei ole pettäjistä puhunut millään lailla vaahdoten. Olemmepahan vain tyytyneet toteamaan, että kyllä, minun kohdallani se on kerrasta poikki.
Lisäksi ainakin kaksi eri puheenvuoroa on uhkaavasti varoitellut siitä että ettepäs tiedäkään mutta saatatte hyvinkin olla pettäjän kanssa suhteessa, että kaikkihan pettävät. Lällästilää.
Jos itse varastaa niin silloin kai luonnollisesti pitää kaikkia muitakin varkaina.
Oikeastaan voisitte kysyä itseltänne, että miksi muiden, tuntemattomien ihmisten henkilökohtaiset rajat aiheuttavat teissä aina suorastaan haukotuttavan samankaltaisen reaktion: "Kuule kyllä se sinäkin vielä pettäjän kumppaniksi joudut, annapas olla vain!"
Niin saatan joutuakin. Ja sillä sekunnilla, kun asiaintila minulle paljastuu, päättyy suhteemmekin. As simple as that.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikki miehet pettää tilaisuuden tullen. Onnellisia ovat ne vaimot, jotka eivät TIEDÄ.
On miehiä, joille naisessa tärkeintä on se käytettävyys siihen yhteen asiaan, astiana.
Pettäjän puhetta. Kukaan ei tosissaan voi olla noin typerä.
On muuten faktaa. Voihan sen oman miehen nostaa jalustalle ja luottaa ja pitääkin, mutta totuus on toisenlainen.
Suurin osa ilotyttöjenkin asiakkaista on naimisissa olevia, perheellisiä miehiä.
Koska mielestäni liittoa ei ole jos ei ole rakkautta.
Ja rakkautta ei ole jos on pettämistä.
Perustelen vielä jälkimmäistä. Jos olen puolisoni kanssa sopinut että harrastamme seksiä vain keskenämme, kumpikin tietää, että sopimuksen rikkominen satuttaisi toista syvästi. Jos toista rakastaa, häntä ei halua satuttaa. Satuttaminen ja rakkaus sulkevat toisensa pois. Jos mieheni pystyisi tuottamaan minulle tuollaista surua ja tuskaa niin tietäisin että rakkautta ei enää ole. Silloin ei voisi olla suhdettakaan.
Mielestäni tämä ei ole mustavalkoista vaan ihan vain loogista.
Toki tiedän että on ihmisiä joita ei satuta vaikka puoliso harrastaisikin seksiä toistenkin kanssa. Tämä kannattaa puhua auki. Jos näin on, kyseessä on avoin suhde, eikä silloin seksi toisten kanssa ole pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
112: nyt taidan pettää sinun odotuksesi, mutta kumppaniani en ole koskaan pettänyt. Olen tosi pahoillani.
Juu, et varmaan. Ihan muista syistä haluat puida hyperspesifisen yksityiskohtaista pettämistapausta tällaisessa ketjussa, varmaan justiinsa juu 🤷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä pettänyt, mutta täällä minuakin vain suu vaahdossa kutsutaan petturiksi, koska ymmärrän että joskus voi elämässä toimia väärin, vaikka rakastaisi.
En tiedä, onko näin jyrkkiä ihmisiä oikeasti olemassa, vai trollaako joku.
Niin no, jännästi te (potentiaaliset?) pettäjät kuitenkin suhtaudutte meidän ei-pettävien neutraaleihin mielipiteistämme ja vaikuttimistamme puheenvuoroihin samalla intensiteetillä kuin nyt mistä meitä syytätte. Projektiota, much?
Tässäkin keskustelussa meitä on syytetty mm.
- jyrkkyydestä,
- ahdasmielisyydestä/mustavalkoisuudesta,
- ehdottomuudesta,
- naiiviudesta,
- elämänkokemuksen puutteesta,
- trollaamisesta,
- suu vaahdossa puhumisesta ja mistä lie.
Vaikka yksikään keskustelija ei ole pettäjistä puhunut millään lai
Kiitos, sieltä tulikin hieno esimerkki tästä vaahtosuisuudesta. Kutsut minua potentiaaliseksi pettäjäksi vain siksi, että teorian tasolla pystyn ymmärtämään, miksi joku sekä rakastaa että pettää. Ymmärtämisestä on pitkä matka tekoihin.
Ehkä se oletkin sinä itse, joka projisoi. Ehkä se oletkin sinä itse, joka lopulta pettää. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Ehkä jyrkkyytesi onkin epävarmuutta. Mietipä sitä, potentiaalinen pettäjä.
Eikö keittiöpsykologia olekin aivan helkutin ärsyttävää? Voitaisiinko jatkaa teoriatasolla, menemättä toisten henkilöihin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on naiiveja kommentteja. Kun tulee ikää ja perspektiiviä, niin särmät pyöristyvät. Jos syrjähyppy kaataa parisuhteen, niin ei siinä ole mitään ollutkaan. Tilaisuuden tullen kaikki miehet pettää ja valtaosa naisista. Olen joskus kuunnellut aika kärkkäitä mielipiteitä siitä, että en ikinä voisi olla pettäjän kanssa?! Olivat parast aikaa aviossa pettäjän kanssa. Uusinta kierroksella.
Jännää uhkailua taas :D Että kylläpäs tekin pettäjien pariin päädytte, halusitte tai ette!
Minulla taas ei ikä eikä perspektiivi ole saanut hylkäämään itsekunnioitustani.
Ja hyvin erikoinen tulkinta tuokin että se on oikeastaan pettäjän reaktio joka sen parisuhteen lopulta kaatoi.
Muistakaa myös että etenkin miesten pettämistaipumukset periytyvät geeneissä. Kelvottomien isien pojista tulee herkästi itsestääkin kelvottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
112: nyt taidan pettää sinun odotuksesi, mutta kumppaniani en ole koskaan pettänyt. Olen tosi pahoillani.
Juu, et varmaan. Ihan muista syistä haluat puida hyperspesifisen yksityiskohtaista pettämistapausta tällaisessa ketjussa, varmaan justiinsa juu 🤷
Tuo hyperspesifinen pettämistapaus päättyi kuolemaan. Että haudan takaako minä nyt huhuilen? Varo vain, ehkä näyttäydyn sinulle unessa ensi yönä.
En ole ikinä pettänyt, mutta täällä minuakin vain suu vaahdossa kutsutaan petturiksi, koska ymmärrän että joskus voi elämässä toimia väärin, vaikka rakastaisi.
En tiedä, onko näin jyrkkiä ihmisiä oikeasti olemassa, vai trollaako joku.